Puolisoiden välien tulehduttua vakuutettu haki käräjäoikeudelta 5.3.2002 määräystä yhteiselämän lopettamisesta ja N.K:n velvoittamisesta muuttamaan häädön uhalla yhteisestä kodista. Lisäksi vakuutettu haki 22.5.2002 yhteisten lasten määräämistä yksin hänen huoltoonsa. N.K. puolestaan vaati hakemuksilla 20.3.2002 ja 19.4.2002 yhteiselämän lopettamista ja vakuutetun velvoittamista muuttamaan häädön uhalla yhteisestä kodista. Lisäksi hän vastusti vakuutetun hakemusta lasten huollon muuttamisesta.

 

Käräjäoikeus määräsi päätöksellään 30.5.2002 yhteiselämän loppumaan ja oikeutti N.K:n jäämään asuntoon ja velvoitti vakuutetun heti häädön uhalla muuttamaan. Vakuutetun hakemus lasten huollon muuttamisesta hylättiin, koska ilmi ei ollut tullut seikkoja, joiden perusteella olosuhteet olisivat vuonna 2000 tehdyn sopimuksen jälkeen muuttuneet.

 

Vakuutettu muutti yhteisestä asunnosta 9.6.2002 ja eli ilman vakituista asuntoa 1.7.2002 saakka, jolloin hän pääsi muuttamaan uuteen asuntoonsa.

 

N.K. vaati 8.7.2002 vireille panemallaan kanteella elatusavun korottamista perustellen vaatimusta ensinnäkin sillä, että vakuutetun ansiotaso oli olennaisesti muuttunut siitä, mitä se elatussopimusta tehtäessä vuonna 2000 oli ollut. Lisäksi N.K. totesi, että elatusavun pienuuteen vuonna 2000 oli vaikuttanut olennaisesti myös se, että vakuutettu oli jättänyt kodin irtaimiston kokonaisuudessaan lasten ja N.K:n käytettäväksi. Puolisoilla oli täysin poissulkeva avioehtosopimus ja edellä mainittu omaisuus on valtaosin vakuutetun hankkimaa. Omaisuuden erottelusta ja osituksesta ei tehty kirjallista sopimusta. Yhteiselämän päätyttyä kesällä 2002 vakuutettu oli N.K:n mukaan avioehtosopimukseen nojaten tyhjentänyt puolisoiden yhteisen kodin lähes kaikesta irtaimistosta.

 

Vakuutettu haki elatusavun muutosta koskevaan oikeudenkäyntiin oikeusturvaetua 25.6.2002 alkaneesta vakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö totesi, että väestötietorekisteritietojen mukaan vakuutettu on asunut N.K:n kanssa vakinaisesti samassa taloudessa vuodesta 1988 31.3.2000 saakka ja uudelleen 14.8.2001 – 29.5.2002. Vakuutetun oma kotivakuutus on alkanut 25.6.2002.

 

Vakuutusehtojen mukaan mikäli vakuutus on riidan syntyessä ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita tai vaatimus perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka vakuutus vakuutetun osalta on yhtäjaksoisesti ollut voimassa vastaavansisältöisenä yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä.

 

Vastapuoli on haastehakemuksessaan esittänyt perusteluna elatusavun korotusvaatimuksilleen, että vakuutetun ansiotaso on muuttunut olennaisesti siitä, mitä se elatussopimusta huhtikuussa 2000 tehtäessä on ollut. Vakuutuksen voimassaoloaikaa tarkasteltaessa ratkaisevaa on se, mihin ja milloin sattuneeksi väitettyihin olosuhteiden muutoksiin vaatimukset perustuvat. Sillä seikalla, onko vastapuoli vaatimuksissaan oikeassa, ei sinänsä ole merkitystä vakuutuksen voimassaoloa tutkittaessa.

 

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa riidan syntyessä ei oikeusturvavakuutus ole ollut vakuutetun hyväksi voimassa yhtäjaksoisesti vaadittua kahta vuotta eikä myöskään siten, että vakuutus olisi riidan syntymisestä taaksepäin laskettuna vaatimusten perusteena oleviin tapahtumiin saakka ollut yhtäjaksoisesti voimassa.

 

Koska vakuutus ei ole ollut riittävästi voimassa, ei vakuutusyhtiö vahvistanut asiaan oikeusturvaetua.

 

Vakuutetun asiamies pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen vedoten mm. siihen, että vakuutettu oli tosiasiassa muuttanut pois yhteisestä asunnosta vasta 9.6.2003. Lisäksi asiamies viittasi käräjäoikeuden päätökseen yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassa, josta ilmenee, että olosuhteet eivät ole muuttuneet vuonna 2000 tehtyjen sopimusten jälkeen. Vakuutettu on osallistunut lastensa elatukseen ja N.K:n vaatimuksen peruste elatusavun korottamiseen syntyi vasta vakuutetun poismuuton jälkeen. Asiamies katsoi, että ne seikat, joihin vaatimus perustuu, ovat syntyneet vakuutuksen ollessa voimassa.

 

Vakuutusyhtiö viittasi antamaansa päätökseen ja totesi, että vastapuoli on perustanut hakemuksensa väitettyihin olosuhdemuutoksiin huhtikuun 2000 jälkeen. Vakuutetun vakuutus ei ole ollut yhtäjaksoisesti voimassa vaadittua kahta vuotta eikä myöskään siten, että vakuutus olisi riidan syntymisestä taaksepäin laskettuna olla yhtäjaksoisesti voimassa aina vaatimusten perusteena oleviin tapahtumiin saakka. Käräjäoikeuden päätöksen 30.5.2002 osalta vakuutusyhtiö totesi, että päätöksessä käsitellään ainoastaan olosuhteiden muutosta lasten huollon osalta eikä siinä oteta lainkaan kantaa asianosaisten taloudellisissa seikoissa tapahtuneisiin mahdollisiin muutoksiin. Näin ollen tällä päätöksellä ei ole merkitystä arvioitaessa nyt käsillä olevaa tapausta.

 

Lisäksi vakuutusyhtiö vetosi ehtokohtaan, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, joka koskee lasten huoltoon, asumiseen, elatukseen tai tapaamisoikeuteen liittyviä kysymyksiä, kun niitä käsitellään yhteiselämän lopettamisen yhteydessätai niitä ensi kertaa käsiteltäessä, eikä vaatimus perustu viranomaisen vahvistaman sopimuksen tai oikeuden tuomion jälkeen muuttuneisiin olosuhteisiin.

 

Aiempi sopimus elatuksesta on peräisin vuodelta 2000. Tämän. jälkeen riidan osapuolet ovat muuttanut vielä yhteen elokuussa 2001 yrittäen yhteiseloa alkukesään 2002 asti. Tuolloin todettiin, ettei yhteiselämän jatkamiselle ole edellytyksiä ja yhteiselämä päätettiin lopettaa. Yhteiselämän lopettamisen jälkeen on tullut jälleen ajankohtaiseksi sopia lapseen liittyvistä kysymyksistä. Ilman tätä uutta yhteiselämän lopettamista nämä kysymykset eivät olisi tulleet ajankohtaiseksi. Vakuutusyhtiö totesi, että tästäkään syystä asiaan ei voida myöntää oikeusturvaetua.

 

Vakuutettu on tyytymätön yhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa.

 

Vakuutuksen voimassaolon osalta vakuutettu toteaa, että vakuutuksessa on ollut noin kahden viikon katkos, kun hän joutui käräjäoikeuden päätöksen nojalla häädetyksi, minkä vuoksi hän joutui muuttamaan 9.6.2002 yhteisestä asunnosta ja elämään vailla vakituista asuntoa 1.7.2002 saakka kunnes hän pääsi muuttamaan nykyiseen asuntoonsa. Solmittuaan vuokrasopimuksen uudesta asunnosta, hän oli heti 25.6.2002 ottanut uuden kotivakuutuksen. Vakuutuksen yhtäjaksoiseen voimassaoloon tuli pakottavista ja vakuutetusta riippumattomista olosuhteista johtuva katkos.

 

Vahinkotapahtuman syntyhetken osalta vakuutettu toteaa, että N.K:n vaatimuksen peruste elatusavun korottamiseen on syntynyt vasta vakuutetun poismuuton jälkeen ottaen huomioon, että hän oli ilmoittanut käräjäoikeudessa 30.5.2002, etteivät olosuhteet ole muuttuneet. Peruste elatusavun korottamiseen on siis saattanut syntyä vasta kesä-heinäkuussa 2002. N.K. on haastehakemuksessaan perustellut elatusavun korotusvaatimusta vakuutetun vuosien 2001 ja 2002 ansioiden kasvulla. Koska tieto vakuutetun vuoden 2001 ansioista on tullut N.K:n tietoon ilmeisesti veroehdotuksen kautta touko-kesäkuussa 2002 ja kun vuoden 2002 ansioiden kasvu oli ollut vain olettama, joka sittemmin on vasta elokuussa 2003 käräjäoikeudessa selvitetty, ei vaatimus tämänkään vuoksi ole perustunut seikkoihin ennen vakuutuksen voimassaoloa ottaen huomioon, että vakuutetun on katsottava olleen vakuutettuna oikeusturvavakuutuksella ainakin 14.8.2001 lähtien.

 

Vakuutusyhtiö on uudessa päätöksessään vedonnut myös siihen, että kyseessä olisi ollut yhteiselämän lopettamisen yhteydessä käsiteltävä asia. Elatusavun määrästä oli sovittu jo vuonna 2000 ja puolisot oli tuomittu avioeroon vuonna 2001. Käräjäoikeudessa oli 30.5.2002 käsitelty yhteiselämän lopettamista koskevaa asiaa eikä silloin elatusapuasia ollut tullut edes käsiteltäväksi. Vakuutetun elatusavun maksuvelvollisuus oli jatkunut vuonna 2000 vahvistettujen sopimusten nojalla. N.K:n vaatimus lasten elatusavun korottamisesta ei siis ollut tullut ajankohtaiseksi yhteiselämän lopettamisen yhteydessä eikä sen vuoksi, vaan hän oli vaatinut korottamista vakuutetun kasvaneiden tulojen johdosta. N.K. ei ollut perustellut elatusavun korotusvaatimustaan yhteiselämän lopettamisen nojalla.

 

Vakuutettu pyytää lautakunnan lausuntoa myös siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan lautakunnalle tehdystä lausuntopyynnöstä aiheutuneen lisätyön siinä tapauksessa, että lautakunta katsoisi, että oikeusturvaetu olisi pitänyt jo alun perin myöntää.

 

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtoihin ja antamiinsa päätöksiin ja toteaa, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa vakuutettu on muuttanut pois osapuolten yhteisestä asunnosta 9.6.2002. Tällöin päättyneen uuden yhteiselämän aikana ei luonnollisestikaan ole ollut tarvetta elatusapujen maksamiselle saati niiden muuttamiselle. Uuden yhteiselämän lopettamisen jälkeen on tullut kuitenkin jälleen ajankohtaiseksi sopia lapsiin liittyvistä kysymyksistä. Tässä tarkoituksessa vakuutetun vastapuoli onkin alle kuukausi yhteiselämän lopettamisen jälkeen vaatinut lasten elatusavun korotusta. Vakuutusyhtiö viittaa elatusavun korotushakemukseen.

 

Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 308/02, joka on ollut samantyyppinen nyt käsiteltävänä olevan tapauksen kanssa. Kyseisessä tapauksessa lautakunta katsoi, että uuden eron yhteydessä tehtävissä sopimuksissa oli kysymys riidasta, jota käsiteltiin yhteiselämän lopettamisen yhteydessä eh­tojen tarkoittamalla tavalla. Merkitystä ei ollut sillä, että lapsia koskevista seikoista oli jo kertaalleen sovittu aikaisemmin vireillä olleen avio­eron yhteydessä ja kyse oli näiden sopimusten muuttamisesta. Merkitystä oli sen sijaan sillä, että riitaisuudet olivat tulleet ajankohtaiseksi puolisoiden yhteiselämän lopettamisen vuoksi.

 

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vakuutetun vastapuoli on perustellut vaatimustaan osaksi nimenomaan tämän uuden yhteiselämän lopettamisen yhteydessä tapahtuneilla seikoilla ts. sillä, että vakuutettu on yhteiselämän päättämisen yhteydessä tyhjentänyt puolisoiden yhteisen kodin lähes kaikesta irtaimistosta. Vaikka vastapuoli ei olisi hakemuksessaan nimenomaisesti vedonnutkaan yhteiselämän päättymiseen, olisi kysymyksessä silti yhteiselämän päättymisen yhteydessä käsiteltävä asia. Kysymys elatusavusta ja sen korottamisesta ei nimittäin olisi milloinkaan tullut ajankohtaiseksi, ellei riidan osapuolten yhteiselämä olisi edellä kerrotuin tavoin päättynyt.

 

Mikäli lautakunta kuitenkin katsoo, ettei lasten elatukseen liittyviä kysymyksiä ole käsitelty yhteiselämän lopettamisen yhteydessä, yhtiö toteaa vielä seuraavaa. Lausuntopyynnöstä ilmi käyvien seikkojen johdosta vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutetun on katsottava olleen vakuutettuna oikeusturvavakuutuksen piirissä 14.8.2001 lähtien. Tästä huolimatta vakuutus ei ole vakuutustapahtuman sattuessa keväällä 2003 ollut vakuutetun osalta voimassa yhtäjaksoisesti vaadittua kahta vuotta eikä myöskään siten, että vakuutus olisi riidan syntymisestä taaksepäin laskettuna ollut yhtäjaksoisesti voimassa aina vaatimusten perusteena oleviin tapahtumiin saakka. Vakuutetun vastapuoli on nimittäin perustanut hakemuksensa siihen, että vakuutetun tulotaso on vuoden 2001 alusta alkaen ollut huomattavasti suurempi kuin elatussopimusta tehtäessä huhtikuussa 2000. Se muuttunut olosuhde, johon vaatimus perustuu, on siis al­kanut vuoden 2001 alusta eli jo ennen vakuutusturvan alkamista. Näin ollen seikka, johon vaatimus perustuu, ei ole ehtojen edellyttämällä tavalla syntynyt vakuutusturvan voimassaoloaikana.

 

 

Oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 6 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun esitetty vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Jos vakuutus on kuitenkin vakuutustapahtuman syntymisajankohtana ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka vakuutus vakuutetun osalta on yhtäjaksoisesti ollut voimassa vastaavansisältöisenä yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä.

 

Ehtokohdan 7 kohdan 7 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka koskee lasten huoltoon, asumiseen, elatukseen tai tapaamisoikeuteen liittyviä kysymyksiä, kun niitä käsitellään yhteiselämän lopettamisen yhteydessä tai niitä ensi kertaa käsiteltäessä, eikä vaatimus perustu viranomaisen vahvistaman sopimuksen tai oikeuden tuomion jälkeen muuttuneisiin olosuhteisiin.

 

Koska vakuutusyhtiö on vastineessaan katsonut vakuutetun olleen oikeusturvavakuutuksen piirissä yhtäjaksoisesti 14.8.2001 lähtien, lautakunta ei ota kantaa asiaan tältä osin.

 

Riita lasten elatusta koskevassa asiassa on syntynyt viimeistään 24.4.2003 vakuutetun tehtyä takaisinsaantihakemuksen käräjäoikeuden 12.3.2003 antaman yksipuolisen tuomion johdosta. Vakuutettu on lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan ollut oikeusturvavakuutuksella vakuutettu 14.8.2001 alkaen. Koska vakuutus ei näin ollen ole ollut voimassa kahta vuotta vakuutustapahtuman syntymisajankohtana, tulee ehtojen mukaan myös niiden seikkojen, joihin vaatimus perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vastapuoli on perustellut elatusavun korotushakemusta ensinnäkin vakuutetun olennaisesti muuttuneella ansiotasolla. Sopimus lasten elatuksesta tehtiin huhtikuun alussa vuonna 2000. Vastapuoli on perustellut käsitystään vakuutetun muuttuneesta ansiotasosta vuoden 2000 vahvistetulla verotuksella sekä vuosien 2001 ja 2002 arvioiduilla tuloilla. Lisäksi vastapuoli vetosi siihen, että elatusavun pienuuteen vuonna 2000 vaikutti olennaisesti myös se, että vakuutettu jätti kodin irtaimiston kokonaisuudessaan lasten ja vastapuolen käytettäväksi. Vakuutetun muuttaessa yhteisestä kodista kesällä 2002 hän vei lähes kaiken irtaimiston lukuun ottamatta lasten tavaroita.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että seikka, johon nyt kyseessä oleva elatusavun korotushakemus perustuu, on pääasiassa vakuutetun ansiotason nousu vuodesta 2000 alkaen. Koska vakuutettu on käytettävissä olevan selvityksen mukaan ollut oikeusturvavakuutuksella vakuutettu vasta 14.8.2001 alkaen, ovat seikat, joihin nyt kyseessä oleva vaatimus perustuu, syntyneet ennen vakuutuksen voimaantuloa. Näin ollen nyt kyseessä olevan riita-asian kustannukset eivät vakuutusehtojen mukaisesti tule vakuutuksesta korvattaviksi.

 

Edellä olevan vuoksi lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas sekä jäsenet Eskuri, Hentunen, Koskenvuo ja Rusanen.

Sihteerinä toimi Haapasaari.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA