Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena oleva linja-auto oli selvityksen mukaan lähdössä tilausajoon lauantaina 31.3.2007, kun sen jarrut alkoivat palaa kesken matkan. Vakuutuksenottajan edustaja oli vienyt tilalle toisen ajoneuvon ja soittanut vakuutusyhtiön matkahätäpalveluun.

Korvauspäätökset

Asiassa syntyi sittemmin riitaa 399 euron suuruisen hinauslaskun korvaamisesta. Vakuutuksenottaja katsoo, että matkahätäpalvelusta oli luvattu, että kyseisen ajoneuvon hinaus korjaamolle korvataan auton kaskovakuutuksen perusteella.

Selvityksen mukaan vakuutusyhtiö palautti sille lähetetyn hinauslaskun vakuutuksenottajalle 25.7.2007 ja ilmoitti samalla, että autolla ei ole autopalveluvakuutusta, joten hinausta ei korvata.

Vakuutuksenottaja vaati uudelleenkäsittelyä 15.8.2007. Vakuutuksenottajan edustaja toteaa mm., että kyseessä oli juuri uudelleenmaalattu auto, eikä sitä voinut jättää tien varteen viikonlopuksi, eikä sillä vioittuneena voinut myöskään ajaa. Hän soitti vakuutusyhtiön päivystykseen, kertoi ajoneuvon rekisterinumeron ja sai palvelevalta henkilöltä ohjeet hinauttaa auto lähimmälle korjaamolle. Vahinko sattui maaseudulla, jossa linja-autokorjaamoita ei ole, ja hinauskuluja lähimpään korjaamoon kertyi 399 euroa.

Uudessa korvauspäätöksessään 1.11.2007 vakuutusyhtiö toteaa mm., että kyseisellä autolla on peruskaskovakuutus, jonka perusteella ei korvata hinauskuluja koska vakuutus ei sisällä autopalveluvakuutusta.

Yhtiön mukaan sen hätäpalvelu toimii 24 tuntia vuorokaudessa ja sieltä saa apua ja neuvoja, mutta hätäpalvelussa ei käsitellä vahinkoja eikä tehdä korvauspäätöksiä.

Vakuutuksenottajan kertoman perusteella autoa ei voinut jättää tien varteen eikä sillä voinut myöskään ajaa. Näin ollen auto piti hinauttaa pois paikalta siitä riippumatta, korvataanko hinausta vakuutuksen perusteella vai ei.

Lausuntopyyntö

Vakuutuksenottajan mielestä vakuutusyhtiön hätäpalvelusta saatuihin tietoihin tulee voida luottaa. Vakuutuksenottajan edustajalle oli nimenomaan sanottu, että auto tulee hinauttaa lähimmälle korjaamolle. Asiasta aiheutui ylimääräisiä kuluja ja päätösten odottamista.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö toistaa, että auton vakuutukseen ei sisälly autopalveluosiota, josta hinauskulut voitaisiin korvata.

Vakuutuksenottajan edustajan mukaan matkahätäpalvelusta oli luvattu, että ajoneuvon hinaus korvataan. Yhtiön mielestä sen matkahätäpalvelun laatimasta raportista ilmenee, että tuolloin oli keskusteltu siitä, mikä asiakkaan mielestä olisi paras tapa toimia vahinkotilanteessa.

Matkahätäpalvelu palvelee 24 tuntia vuorokaudessa, ja sieltä saa apua ja neuvoja vahinkotilanteessa. Matkahätäpalvelulla ei ole yhteyttä vakuutusyhtiön järjestelmiin, eikä matkahätäpalvelussa nähdä, mitä vakuutuksia asiakkaalla on. Tämän vuoksi matkahätäpalvelussa ei myöskään tehdä korvauspäätöksiä eikä luvata, mitä korvauksia vahingosta maksetaan. Joka tapauksessa vakuutuksen yleisten sopimusehtojen mukaan tulevasta korvauksesta annetut ennakkotiedot eivät vaikuta vakuutussopimuksen mukaiseen suoritusvelvollisuuteen.

Vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan asiakkaalle virheellisestä tiedosta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset. Tässä vahinkotapauksessa asiakas ei ole esittänyt, että hän olisi voinut toimia muulla tavalla kun nyt tehtiin.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan kaskovakuutuksen kohteena olevan linja-auton hinauskustannukset kaskovakuutuksen perusteella tai sen perusteella, että vakuutusyhtiön edustaja on mahdollisesti antanut vahingon jälkeen väärää tietoa tulevasta korvauksesta.

Selvityksen mukaan kyseisellä linja-autolla oli peruskaskotasoinen vakuutus. Tapaukseen sovellettavien kaskovakuutusehtojen kohtien 2.3 ja 2.3.1 perusteella autopalveluvakuutus ei sisälly mm. linja-auton peruskaskotasoiseen vakuutukseen. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole velvollinen korvaamaan hinauskuluja vakuutuksen perusteella.

Lausunnonpyytäjä on perustellut korvausvaatimustaan ensisijaisesti sillä, että vakuutusyhtiön matkahätäpalvelusta olisi ilmoitettu vakuutuksen korvaavan hinauksen ja kehotettu hinauttamaan auto lähimmälle korjaamolle. Vakuutusyhtiö on tämän kiistänyt ja katsonut, että kyse oli siitä, että auton hinaaminen oli asiakkaan mielestä järkevin tapa toimia. Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu tallennetta tästä puhelinkeskustelusta tai muuta sellaista selvitystä, jonka perusteella lautakunta voisi saada täsmällisen käsityksen tuolloin käydyn keskustelun sisällöstä.

Lautakunta toteaa joka tapauksessa, että vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella tällaiset vahingon jälkeen tulevasta korvauksesta annetut tiedot eivät sido vakuutusyhtiötä, vaan yhtiön velvollisuus maksaa vakuutuskorvausta määräytyy edelleen vakuutusehtojen mukaisesti. Vaikka siis väärää tietoa olisikin annettu, tämä ei tarkoita sitä, että vakuutusyhtiö olisi velvollinen korvaamaan hinauskustannukset vakuutuksen perusteella.

Vakuutusyhtiöllä voi kuitenkin olla velvollisuus maksaa vahingonkorvausta, jos sen tai sen edustajan vahingon jälkeen antamista vääristä tiedoista on aiheutunut vahingonkärsineelle ylimääräisiä kustannuksia eli sellaisia kuluja, joita ei olisi syntynyt jos vahingonkärsinyt olisi heti saanut oikeat tiedot korvattavuudesta. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vakuutuksenottajan puolelta on selvitetty, että vahingon jälkeen autoa ei voinut jättää tien varteen eikä sillä toisaalta voinut ajaakaan. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan tässä tilanteessa vakuutuksenottajalla ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin hinauttaa kyseinen linja-auto lähimmälle korjaamolle. Tämän vuoksi lautakunta ei ole voinut todeta, että vakuutuksenottajalle olisi syntynyt asiassa ylimääräisiä kuluja.

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA