Tapahtumatiedot

Kiinteistöosakeyhtiön omistamassa kiinteistössä huomattiin veden tulvineen kellarikerroksessa olleeseen varastohuoneeseen 20.6.2014 ja 23.6.2014. Vakuutuksenottajana oleva asennusyritys oli kiinteistössä suoritettujen viemäriputkitöiden yhteydessä tulpannut sadevesien keruukaivosta kunnan viemäriverkostoon johtaneen putken kunnan LVI-henkilökunnan antaman ohjeistuksen mukaan. Sadevedet oli määrä johtaa kunnan hulevesiviemäriin, johon johtanut purkuputki oli asennettu kaivon yläosaan. Viemäriputken tulppauksen vuoksi sadevesi ei ollut päässyt poistumaan kiinteistön alueelta normaalia reittiä, vaan vesi oli kerääntynyt alakerran tiloihin ja nousi 60 senttimetrin korkeuteen.

Korvausta kellarissa säilytetylle irtaimistolle aiheutuneesta vahingosta on haettu vakuutuksenottajayrityksen vastuuvakuutuksesta yhteensä 19 280 euroa. Vakuutusyhtiö on suorittanut vahingosta 1 574,55 euron korvauksen omavastuun ja yhden kolmasosan vähennyksen jälkeen. Vakuutusyhtiön mukaan vahinko oli aiheutettu törkeällä tuottamuksella. Vakuutusyhtiön mukaan kaivoon oli jätetty asentamatta pumppu tietoisesti ohjeistuksesta huolimatta ja työntekijä oli päättänyt kokeilla, lähtikö vesi nousemaan yläpuoliseen putkeen pelkästään viemäriputken suu tulppaamalla, jolloin pumppua ei tarvitsisi asentaa lainkaan.

Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään 23.12.2013, että vahingonkärsinyt oli aiheuttanut pumppuauton käynnin 23.6.2014 omalla toiminnallaan, koska vahingon syytä ei ollut ensimmäisen tulvan jälkeen selvitetty.

Asiakkaan valitus

Vahinkoa kärsinyt kiinteistöosakeyhtiö on vaatinut täyttä korvausta vaadituista irtaimiston vahingoista sekä pesu- ja raivauskuluista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on viitannut vastineessaan korvauspäätöksiin. Vakuutusyhtiö on katsonut olleensa oikeutettu tekemään yhden kolmasosan vähennyksen suoritetusta korvauksesta, koska vakuutettu oli aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajalle tilaisuuden lausua asiassa. Vakuutuksenottajalla ei ollut lisättävää asiaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä oikeus tehdä korvauksesta yhden kolmasosan vähennys asentajan törkeän tuottamuksen perusteella ja oliko vahingon määrä arvioitu oikein. Asiassa on lisäksi kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä oikeus olla korvaamatta pumppuauton käytöstä 23.6.2014 aiheutuneita kustannuksia vahinkoa kärsineen oman myötävaikutuksen perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan, jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutusehtojen kohdan 2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata tahallaan tai törkeällä tuottamuksella aiheutettua vahinkoa. Vahinkoa voidaan pitää tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella aiheutettuna mm. silloin, jos vahingon aiheuttanut teko, toimintatapa tai laiminlyönti on sisältänyt olosuhteet huomioiden huomattavan riskin vahingon syntymisestä.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tahallisesti ja törkeällä huolimattomuudella aiheutettu vahinko, jos vakuutuksenottaja on työnantajana vastuussa työntekijän työssä aiheuttamasta vahingosta ja vakuutuksenottaja osoittaa, ettei se, eikä sen työjohto tiennyt eikä heidän pitänytkään tietää työntekijän menettelystä.

Vakuutusehtojen YT 01.5 kohdan 7.1 (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa (30 § ja 34 §)) mukaan vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeällä huolimattomuudellaan tai hänen alkoholin tai huumausaineiden käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai evätä se.

…

Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Jos vastuuvakuutuksen vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeällä huolimattomuudellaan tai hänen alkoholin tai huumausaineiden käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, vakuutusyhtiö suorittaa kuitenkin vastuuvakuutuksen perusteella vahinkoa kärsineelle luonnolliselle henkilölle sen osan korvauksesta, jota tämä ei ole ulosotossa tai konkurssissa todetun valtuutetun maksukyvyttömyyden vuoksi saanut perityksi.

Asian arviointi

Törkeä tuottamus

Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeällä huolimattomuudellaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai evätä se. 17.10.2013 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan kunnan työntekijä oli kehottanut asentajaa kokeilemaan, lähteekö vesi itsestään nousemaan 50 senttimetriä ylempänä olevaan putkeen, jolloin uutta pumppua ei tarvitsisi asentaa lainkaan. Asentaja toimi kuvatulla tavalla.

Kunnan teknisten palveluiden LVI-teknikon 4.12.2013 antaman selvityksen mukaan kunnan edustaja oli neuvonut putkiasentajaa tekemään muutokset siten, että kaivoon tuli asentaa pumppu ja viemäriverkostoon menevä putki tuli tulpata. Putkiasentaja päätti asentaa pumpun vasta siinä tapauksessa, että tulppaaminen ei johtaisi vesiä toiseen putkeen.

Asennusyrityksen toimeksiantona oli ollut asentaa sadevesikaivoon pumppu ja tukkia kaivossa ollut viemäriputken suu, jotta sadevedet saatiin johdettua kunnan hulevesiverkostoon. Asennusyritys oli kuitenkin jättänyt pumpun asentamatta ohjeistuksesta huolimatta.

Vakuutuslautakunta katsoo asentajan toimineen törkeän tuottamuksellisesti jättäessään pumpun asentamatta. Pumpun asentamatta jättäminen vastoin ohjeistusta oli vaikuttanut vahinkotapahtuman syntymiseen ja toimintatapa oli sisältänyt riskin vahingosta. Toiminnan seurauksena veden pinta kaivossa oli noussut ja samalla vettä nousi sisään kiinteistön kellariin avonaisista salaojakaivoista noin 60 senttimetrin korkeudelle lattian pinnasta aiheuttaen kiinteistössä mittavia vesivahinkoja. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön tekemää yhden kolmasosan vähennystä edellä mainituin perustein asianmukaisena.

Vahingonkärsineen myötävaikutus ja veden pumppauskustannukset

Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään, että vahingonkärsinyt oli aiheuttanut uusiutuneen tulvimisen vaatiman pumppuauton toisen käynnin omalla toiminnallaan, koska vahingon syytä ei ollut ensimmäisen tulvimisen jälkeen selvitetty. Kiinteistöosakeyhtiö on vaatinut korvaamaan myös pumppuauton toisen käynnin kustannukset.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiön korvausvastuu ole laajempi kuin vahingon aiheuttajan vahingonkorvausvastuu. Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan, jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinkoa kärsinyt kiinteistöosakeyhtiö on huomattuaan vahingon 20.6.2013 myötävaikuttanut uuteen vahinkoon jättäessään selvittämättä, mistä tulviminen oli johtunut, vaikka vahinko oli aiheutunut samassa kuussa suoritetun sadevesiviemäriasennuksen jälkeen. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee kuitenkin suorittaa kahden kolmasosan korvaus 23.6.2014 syntyneistä pumppausauton uudesta käynnistä aiheutuneista kustannuksista.

Vahingon määrästä annettu selvitys

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Kiinteistöosakeyhtiö oli vaatinut korvausta 16.10.2013:

- 20 vuotta vanhasta pianosta 500 euroa ja 195 vuotta vanhasta Schröder-pianosta 2000 euroa

- vuonna 2003 ostetuista runkopatjasta 200 euroa kappale, yhteensä 800 euroa

- uusista runkopatjasängyistä (neljä kappaletta) yhteensä 1000 euroa

- linja-auton penkeistä (25 kappaletta) yhteensä 2500 euroa eli 100 euroa kappaleelta

- kolmesta käytetystä televisiosta yhteensä 300 euroa

- kahdesta käytetystä tietokonenäytöstä yhteensä 100 euroa

- käytetyistä keittiökaapeista (kaksi kappaletta) 100 euroa kappaleelta

- kolmesta puusängystä 300 yhteensä 300 euroa

- pöydästä ja kuudesta tuolista 200 euroa

- sähkökojeista kuten porakoneista, höylistä, sähkösahoista yhteensä 1000 euroa. A Oy on kertonut, että uusien laitteiden ostohinta olisi 2 000 - 3 000 euroa.

- kolmesta valokuva-albumista yhteensä 1 000 euroa (A Oy oli myöhemmin ilmoittanut, että vaatimus koski myös vahingoittuneita vanhoja koulukirjoja)

Kiinteistöosakeyhtiö oli vaatinut korvausta myös kellarin pesusta ja desinfioinnista sekä tuuletuksesta 2 000 euroa. Kiinteistöosakeyhtiö on kertonut 10.1.2014 päivätyssä lisäselvityksessään, että pesuaineiden hinta oli 150 euroa ja pesun suoritti neljä yhtiön palveluksessa ollutta henkilöä kahden päivän aikana.

Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen käytetyistä keittiökalusteista, kaapeista, tuoleista, koska kiinteistöosakeyhtiö ei ollut toimittanut vakuutusyhtiölle ostokuitteja, merkki- tai mallitietoja tai kuvia omaisuudesta. Vakuutusyhtiö ei ollut suorittanut 17.3.2014 päivätyllä korvauspäätöksellä korvausta televisioista ja tietokonenäytöistä lainkaan, koska laitteet olivat käyttöikänsä päässä eikä niillä ollut enää arvoa. Vakuutusyhtiö ei ollut suorittanut korvausta vahingoittuneista valokuva-albumeista ja koulukirjoista lainkaan, koska esineillä ei ollut rahallista arvoa. Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen myös vanhoista sähkökojeista sekä käytetyistä keittiökalusteista, koska kiinteistöosakeyhtiö ei ollut toimittanut vakuutusyhtiölle ostokuitteja, merkki- tai mallitietoja tai kuvia omaisuudesta.

Kiinteistöosakeyhtiö oli lisäksi vaatinut korvausta 10.1.2014 sähkökäyttöisestä hierontapöydästä, kosketinsoittimesta ja pianohaitarista. Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen 17.3.2014 päivätyllä korvauspäätöksellä, koska vahinkoja ei ollut yksilöity ja vaurioista oli ilmoitettu vasta seitsemän kuukautta vesivahingon sattumisen jälkeen.

Kiinteistöosakeyhtiö oli vaatinut korvausta 3.6.2014 edellä mainittujen erien lisäksi hometutkimuksesta yhteensä 800 euroa.

Kiinteistöosakeyhtiön oli vaatinut korvausta hotellin laajennusta varten varastoidusta irtaimistosta ja työkustannuksista yhteensä noin 19 280 euroa, josta vakuutusyhtiö oli suorittanut vähennysten tekemisen jälkeen 1 574,55 euron korvauksen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus vahingon määrästä. Laki tai tapaukseen sovellettavat yleiset sopimusehdot eivät edellytä määrätynlaatuista selvitystä vahingon määrästä. Tämä merkitsee korvausmenettelyssä sitä, että esimerkiksi ostokuitin tai omaisuudesta otettujen valokuvien esittäminen ei ole esineen korvaamisen välttämätön edellytys, vaan esitettyä selvitystä harkitaan kokonaisuutena. Jos asiassa on riidatonta, että määrättyä esinettä on kohdannut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva vahinko, voidaan esineen arvoa yleensä harkita käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Kiinteistöosakeyhtiö on ilmoittanut vakuutusyhtiölle, että tuhoutunutta omaisuutta koskeva kirjanpitoaineisto oli hävitetty, koska se oli kastunut. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja oli havainnut ainoastaan linja-auton penkkien ja pianojen kastuneen, muu omaisuus oli hävitetty ennen vahinkotarkastajan käyntiä. Kiinteistöosakeyhtiö oli kertonut, että irtaimisto piti hävittää, ettei se aiheuttaisi homevaurioita. Irtaimistosta ei ollut otettu valokuvia ennen sen hävittämistä.

Vakuutusyhtiö on hyväksynyt korvattaviksi kustannuksiksi pianojen arvonalennuksesta yhteensä 600 euroa sekä linja-autopenkeistä yhteensä 500 euroa. Vakuutusyhtiön mukaan riidaton osuus irtaimiston vahingosta oli 1 100 euroa. Vakuutuslautakunta arvioi asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että irtaimiston vahingosta korvattava määrä on tässä tapauksessa 3 000 euroa, ottaen huomioon, että vaikka tuhoutuneeksi ilmoitettu omaisuus oli vanhaa ja osin käytettyä, oli sitä tarkoitus käyttää kiinteistöosakeyhtiön harjoittamassa hotellitoiminnassa. Näin ollen korvauksen arvioinnissa on käyvän arvon sijaan mahdollista huomioida irtaimiston käyttöarvo yritykselle.

Vakuutusyhtiö oli suorittanut kiinteistöosakeyhtiön omana työnä tekemästä kalusteiden siirrosta 10 euroa tunnilta vaaditun tuntimäärän mukaisesti. Kiinteistöosakeyhtiö oli vaatinut korvausta myös työntekijöidensä suorittamasta kellaritilan pesusta ja desinfioinnista sekä tuuletuksesta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön suorittamaa tuntitaksaa asianmukaisena ja suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa omana työnä tehdystä pesusta ja desinfioinnista aiheutuneet kulut saman taksan mukaisesti kiinteistöosakeyhtiön ilmoittaman tuntimäärän mukaisesti.

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen hometutkimuksesta ottaen huomioon, että kosteusvaurioihin liittyy vakavan homevahingon vaara. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiöllä ole velvollisuutta suorittaa korvausta 600 euron omavastuun osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa lisäkorvausta tuhoutuneesta omaisuudesta niin, että omaisuuden korvausmääräksi tulee yhteensä 3000 euroa, ja että vakuutusyhtiö korvaa kiinteistöosakeyhtiön ilmoittaman tuntimäärän mukaisesti pesu- ja desinfiointityön 10 euron tuntitaksan mukaisesti. Lisäksi Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen hometutkimuksesta.

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan kahden kolmasosan mukaisen korvauksen 23.6.2014 syntyneistä pumppausauton käynnistä aiheutuneista kustannuksista.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus tehdä yhden kolmasosan vähennys korvaussummista vakuutetun törkeän tuottamuksen perusteella.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Jaakkola

Makkula

Nyyssölä

Sarpakunnas

Sjögren