Tapahtumatiedot

Lausunnonpyytäjä (syntynyt 31.5.1948) oli todettu työkyvyttömäksi 21.8.2000 alkaen. Työeläkeyhtiö myönsi hänelle aluksi työeläkelakien mukaisen kuntoutustuen 1.2.2001 alkaen ja 1.10.2001 alkaen työkyvyttömyyseläkkeen. Eläkkeen määrä oli 5.201,57 mk/kk.

Lausunnonpyytäjä oli kuulunut 6.9.1968 – 28.7.1995 olleen työsuhteen perusteella silloisen työnantajansa eläkesäätiön A-osaston toimintapiiriin. Hän sai työsuhteen päättyessä lisäeläkeoikeudesta säätiön sääntöjen mukaisen vapaakirjan, joka sisälsi myös työkyvyttömyyseläkkeen. Vapaakirjan 12.6.1996 mukaan sääntöjen mukaisesti vähennetty ja yhteensovitettu säätiön vanhuuseläkkeen vapaakirjamäärä oli 60 vuoden eläkeiästä laskettuna 1.567,02 mk. Vapaakirjan määrä laskettaisiin uudelleen, jos työeläkelakien mukainen eläke myönnetään työkyvyttömyyseläkkeenä.

Lausunnonpyytäjä tiedusteli lisäeläkettä vasta vuonna 2006. Eläkesäätiön työkyvyttömyyseläkevapaakirjasta antaman laskelman mukaan vapaakirjasta ei kuitenkaan jäänyt maksettavaksi työkyvyttömyyseläkettä.

Eläkesäätiön päätös

Päätöksellä 10.3.2006 eläkesäätiö ilmoitti, että lausunnonpyytäjällä on oikeus säätiön sääntöjen mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Yhteensovituksen jälkeen eläkettä ei kuitenkaan jää maksettavaksi.

Eläkelaskelman 10.3.2006 mukaan lausunnonpyytäjän palveluaika laskettuna työsuhteen päättymiseen oli 289 kk ja säätiön eläkeikään (60 v) 444 kk. Täyteen eläkkeeseen vaadittava palveluaika oli 360 kk. Kokonaiseläke 60 % eläkepalkasta on 1.477,11 e/kk. Saman työsuhteen TEL-peruseläke eläkeikään 65 vuotta saakka ilmoitettiin laskelmassa myös 1.477,11 euroksi/kk, joten säätiön työkyvyttömyyseläkkeeksi jäi 0,00 e/kk.

Vapaakirjalaskelman mukaan vapaakirjan määrä yhteensovitetaan uudelleen, jos henkilölle myönnetään TEL-eläke, johon liittyy säätiön piirissä olevaan työsuhteeseen nk. tulevaa aikaa. Säätiön eläkkeen eläkepalkka oli 11.541,97 mk/kk. Tavoite-eläke (60%), jos työsuhde olisi kestänyt eläkeikään, oli 6.925,18 mk/kk. Työnantajan TEL:n mukainen työkyvyttömyyseläke eläkeikään laskettuna oli 6.925,18 mk/kk, joten vapaakirja työkyvyttömyyseläkkeenä oli 0,00 mk/kk.

Työnantajan TEL-työkyvyttömyyseläke eläkeikään laskettiin siten, että työsuhteesta karttunut eläke 289 kk:n palveluajalta oli 4.169,54 mk/kk Tämän jälkeisellä ajalla (= nk. tuleva aika) työsuhteen päättymisestä 65 vuoden eläkeikään karttuva eläke on 3.087,48 mk/kk. Työkyvyttömyyseläkkeen määrä ennen yhteensovitusta oli siten 7.257,02 mk/kk ja yhteensovitettuna enimmäismäärään 60 % eläkepalkasta 6.925,18 mk/kk.

Lausuntopyyntö

Lausunnonpyytäjä ei ymmärrä eläkesäätiön työkyvyttömyyseläkkeestä antamia laskelmia. Hän ihmettelee etenkin sitä, kuinka työkyvyttömyyseläke voidaan laskea eläkeikään asti, sillä eihän eläkeikään asti työssä oleva henkilö ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Hän ei myöskään ymmärrä sitä, miksi eläkkeitä lasketaan yhteen ja vähennetään niin, että aina päädytään nollasummaan.

Eläkesäätiön vastine

Eläkesäätiön mukaan säätiön lisäeläkkeissä eläkeiät ovat alennettuja, kun lakisääteisellä puolella eläkeiät ovat TEL:n mukaisia. Vuonna 1995 TEL:n eläkeikä oli 65 vuotta, jota myös käytettiin työkyvyttömyyseläkkeissä tulevan ajan laskennassa. Sääntöjen 8 §:n mukaisesti säätiön eläkkeestä vähennetään saman työnantajan palveluksessa karttuneeseen palvelusaikaan perustuva TEL:n mukainen eläke.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Eläkesäätiön säännöt

Eläkesäätiön 30.12.1994 vahvistettujen sääntöjen 6 §:n mukaan oikeus A-osaston mukaiseen vanhuuseläkkeen saamiseen on jokaisella osaston toimintapiiriin kuuluvalla henkilöllä, jonka työsuhde on päättynyt hänen täytettyään, miespuolinen henkilö 63 vuotta ja naispuolinen 60 vuoden iän, sekä A-osaston mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen saajalla hänen täytettyään edellä mainitun iän.

Täysi vanhuuseläke suoritetaan sellaiselle 1 momen­tin mukaan eläkkeeseen oikeutetulle, jolla on vä­hintään 30 täyttä palvelusvuotta. Jos eläkkeeseen oikeutetun toimihenkilön palvelusaika on tätä lyhy­empi, on hänen eläkkeensä niin monta 1/360 hänen täydestä eläkkeestään kuin hänellä on eläkkeeseen oikeuttavia täysiä palveluskuukausia. Täysi vanhuuseläke on 60 prosenttia 5 §:ssä tarkoi­tetusta palkasta.

Eläkesäätiön sääntöjen 7 §:n 1 momentin mukaan oikeus A-osaston mukaiseen työkyvyttömyyseläkkee­seen on osaston toimintapiiriin kuuluvalla henki­löllä, jos hänellä on oikeus TEL 4 §:n 3 momentin mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen saman työsuh­teen perusteella. Oikeus työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen on niin ikään henkilöllä, joka välittö­mästi ennen hänelle annetun kuntoutuksen alkamista on kuulunut A-osaston toimintapiiriin ja jolla on oikeus työnantajaan olleen työsuhteen perusteella saada TEL 6 c §:n 4 momentin mukaan määräytyvää työkyvyttömyyseläkettä.

Edellä 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoi­tettua työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa otetaan 2 momentin mukaan huomioon myös työkyvyttömyyden alkamisen ja 6 §:n 1 momentissa mainitun eläkeiän täyttämisen välinen aika. Sanotun momentin toisessa virkkeessä tarkoi­tettua työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa otetaan huomioon myös eläkeikään jäljellä oleva aika laskettuna samasta päivästä kuin vastaavassa TEL:n mukaisessa eläkkeessä.

Sääntöjen 7 §:n 3 momentin mukaan työkyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan 6 §:n 2 ja 3 momentin mukaisesti, jos henkilöllä on oikeus saada TEL:n mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Jos henkilöllä on oikeus saada osaeläkkeenä myönnettyä TEL:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä, suoritetaan puolet edellä tarkoitetusta määrästä.

Eläkesäätiön sääntöjen 8 §:n 1 momentin mukaan A-osaston 6 §:n mukaisesta vanhuuseläkkeestä, 7 §:n mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä ja 7 a §:n mukaisesta yksilöllisestä varhaiseläkkeestä vähenne­tään A-osastoon kuuluvan tai kuuluneen työnantajan palveluksessa karttuneeseen palvelusaikaan perustu­va TEL:n mukainen eläke sekä työnantajan ottaman lisäeläkevakuutuksen mukainen eläke.

8 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentin mukaisesti vähennetty A-osaston eläkkeen määrä rajoitetaan lisäksi siten, että se yhdessä

- TEL:n ja lyhytaikaisissa työsuhteissa ole­vien työntekijäin eläkelain sekä eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain mukaisen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen sekä kuntoutus­rahan,
- työnantajan ottaman lisäeläkevakuutuksen mukaisen eläkkeen,
- kansaneläkkeen pohjaosan,
- kuntoutusrahalain mukaisen kuntoutusrahan,
- työeläkelakien mukaisen osa-aikaeläkkeen,
- 7 §:n 6 momentissa mainitussa tapauksessa sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan,
- tapaturmavakuutuslain ja sotilasvammalain mukaisen korvauksen,
- korvauksen saajan vamman johdosta liiken­nevakuutuslain perusteella tulevan jatku­van korvauksen,
- tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain nojal­la myönnetyn ansionmenetyskorvauksen,
- liikennevakuutuslain perusteella korvatta­vasta kuntoutuksesta annetun lain nojalla myönnetyn ansionmenetyskorvauksen,
- virkasuhteeseen tai TEL 1 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuun eläketurvaan perustuvan vanhuus- ja työkyvyttömyyseläk­keen sekä
- työnantajan huomioon otettavaksi ilmoitta­man muun työ- tai virkasuhteeseen perustu­van vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen
kanssa on enintään 60 prosenttia 5 §:n mukaisesta palkasta.

Vapaakirjaoikeutta koskevan sääntöjen 13 §:n 2 momentin mukaan, jos henkilö lakkaa kuulumasta eläkesäätiön A-osas­ton toimintapiiriin työsuhteen päättymisen johdosta ja työsuhde päättyy ennen eläkkeeseen oikeuttavaa tapahtumaa ja jos hän tällöin voi lukea hyväkseen eläkkeeseen oikeuttavana aikana vähintään 5 vuotta, säilyttävät hän ja hänen edunsaajansa oikeuden A-osaston mukaiseen vanhuuseläkkeeseen, työkyvyttömyyseläkkeeseen ja yksilölliseen varhaiseläkkeeseen sekä perhe-eläkkeeseen saamalla vapaakirjan, jonka eläkemäärät lasketaan 3 ja 4 momentin mukaisesti.

13 §:n 3 momentin mukaan A-osaston mukainen kokonaiseläke lasketaan kaavasta t/n x E, missä

t = eläkkeeseen oikeuttavien palveluskuukausien lu­kumäärä työsuhteen päättyessä
n = eläkkeeseen oikeuttavien palveluskuukausien lu­kumäärä 6 §:n mukaiseen eläkeikään laskettuna
E = 6 §:n mukaan laskettu vanhuuseläke, jonka henkilö eläkeikään saakka palveltuaan olisi saanut tai 7 §:n mukaan laskettu työkyvyttömyyseläke, jonka hän työsuhteensa  kestäessä työkyvyttömäksi tulles­saan olisi saanut, taikka 9 §:n mukaan laskettu perhe-eläke, jonka hänen edunsaajansa olisivat saaneet edunjättäjän kuollessa työsuhteen kestäessä. Eläk­keitä laskettaessa käytetään työsuhteen päättymis­hetkeä vastaavaa 5 §:n mukaista palkkaa.

13 §:n 4 momentin mukaan edellä 3 momentin mukaisesti laskettua kokonaiseläkkeen määrää rajoitetaan työsuhteen päättyessä 8 ja 10 §:n mukaisesti ottaen huomioon ne työ- ja virkasuhteisiin perustuvat vapaakirjat, jotka koh­distuvat työsuhteen päättymistä edeltäneeseen ai­kaan. Rajoitusta tehtäessä vanhuuseläkkeet otetaan huomioon varhennettuina A-osaston sääntöjen mukai­seen eläkeikään. Jos A-osaston toimintapiiriin kuu­luneelle henkilölle myönnetään työsuhteen työnanta­jaan päätyttyä TEL:n mukainen peruseläke, jossa eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana otetaan työnantajan työsuhteen osalta huomioon myös eläke-tapahtuman ja eläkeiän täyttämisen välinen aika, tarkistetaan vapaakirjan määrä tämän muutoksen mu­kaiseksi.

Asian arviointi

Asia koskee lausunnonpyytäjän oikeutta saada vapaaehtoista lisäeläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä entisen työnantajansa eläkesäätiöstä. Lausunnonpyytäjän oikeus eläkkeeseen perustuu tällöin niihin määräyksiin, jotka on annettu eläkesäätiölle vahvistetuissa säännöissä.

Lausunnonpyytäjälle on annettu eläkesäätiöstä hänen 28.7.1995 päättyneen palvelussuhteensa perusteella eläkesäätiön sääntöjen 13 §:n mukainen vapaakirja, joka sisältää mm. työkyvyttömyyseläkkeen. Lausunnonpyytäjä on ollut vapaakirjan saamisen jälkeen muussa työssä ja yrittäjänä, josta hän on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle.

Lausunnonpyytäjän lisäeläkeoikeuden kannalta on olennaista, millä tavalla hänen työkyvyttömyyseläkkeensä määrä on laskettava eläkesäätiön sääntöjen mukaan. Eläkesäätiön säännöissä määritelty eläkkeiden laskentatapa ei välttämättä vastaa sitä, millaiseksi lausunnonpyytäjän työeläkelakien mukainen eläkeoikeus on tosiasiassa määräytynyt tai tulee määräytymään. Tämän vuoksi se lausunnonpyytäjän esiin tuoma seikka, että hän ei tosiasiassa saa niin suurta TEL:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä kuin hänen eläkesäätiön laskelmissa oletetaan saavan, ei vielä yksinään merkitse sitä, että eläkesäätiö olisi laskenut hänen lisäeläkkeensä määrän virheellisesti.

Lautakunta toteaa eläkesäätiön sääntöjen soveltamisesta, että vapaakirjaan perustuvien eläkkeiden määrät on laskettava 13 §:n 3 ja 4 momentin mukaan. Eläkkeen laskukaava on annettu 13 §:n 3 momentissa, jonka mukaan laskennan pohjana oleva eläkemäärä (kaavassa E) on joko sääntöjen 6 §:n mukaan laskettu vanhuuseläke tai, tässä tapauksessa, 7 §:n mukaan laskettu työkyvyttömyyseläke, jonka lausunnonpyytäjä työsuhteensa kestäessä työkyvyttömäksi tulles­saan olisi saanut. Eläkesäätiön sääntöjen mukaan vapaakirjaan perustuva työkyvyttömyyseläke on siis laskettava ikään kuin henkilö olisi jatkanut lisäeläkkeeseen oikeuttavassa työsuhteessa työkyvyttömäksi tulemiseensa saakka ja jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle suoraan sanotusta työsuhteesta.

Lausunnonpyytäjän oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen määräytyy siten eläkesäätiön sääntöjen 7 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan. Sääntöjen 7 § 2 momentin mukaan säätiön työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa huomioidaan tällöin myös työkyvyttömyyden alkamisen ja säätiön 6 §:n 1 momentin mukaisen eläkeiän  täyttämisen välinen aika (nk. tuleva-aika).

Vapaakirjan perusteella myönnettävän kokonaiseläkkeen määrää on kuitenkin eläkesäätiön sääntöjen 13 §:n 4 momentin mukaan rajoitettava sääntöjen 8 §:n mukaisesti. 13 §:n 4 momentin viimeisen virkkeen mukaan, jos A-osaston toimintapiiriin kuu­luneelle henkilölle myönnetään työsuhteen työnanta­jaan päätyttyä TEL:n mukainen peruseläke, jossa eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana otetaan työnantajan työsuhteen osalta huomioon myös eläke-tapahtuman ja eläkeiän täyttämisen välinen aika (tuleva aika), tarkistetaan vapaakirjan määrä tämän muutoksen mu­kaiseksi.

Asiakirjojen mukaan lausunnonpyytäjän eläkesäätiön toimintapiiriin kuulunut työsuhde on päättynyt jo 28.7.1995 ja hän on sen jälkeen ollut muussa työssä ja harjoittanut yrittäjätoimintaa, minkä perusteella em. tuleva aika on laskettu hänen hyväkseen TEL:n mukaisessa eläkkeessä. Näin ollen lausunnonpyytäjällä ei ole enää työkyvyttömäksi tullessaan ollut eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluneen työsuhteensa perusteella sääntöjen 13 §:n 4 momentissa mainittua TEL:n mukaisessa peruseläkkeessä huomioon otettavaa tulevan ajan oikeutta, jonka perusteella vapaakirjan määrä olisi momentin mukaan tarkistettava.

Lautakunnalle toimitettujen laskelmien mukaan eläkesäätiö on kuitenkin rajoittaessaan lausunnonpyytäjän työkyvyttömyyseläkkeen määrää sääntöjen 13 §:n 4 momentin ja  8 §:n 1 momentin mukaisesti määritellyt työnantajan TEL-työkyvyttömyyseläkkeen määrän laskemalla myös sen osalta mukaan nk. tulevan ajan oikeuden. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että sääntöjen 8 §:n 1 momentissa on todettu, että vähennyksenä on huomioitava työnantajan palveluksessa karttuneeseen palvelusaikaan perustuva TEL:n mukainen eläke. Sekä 8 §:n 1 momentissa että 13 §:n 4 momentissa on käsitelty nimenomaan säätiön piiriin kuuluvan työnantajan työsuhteeseen perustuvaa TEL-eläkettä eikä eläkesäätiö ole antanut selvitystä siitä, mihin muunlainen säätöjen tulkinta perustuu.

Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että eläkesäätiön on laskettava lausunnonpyytäjän vapaakirjaan perustuva työkyvyttömyyseläke uudelleen siten, että tehtäessä 8 § 1 momentin mukaista vähennystä eläkkeestä vähennettävän työnantajan palvelusaikaan perustuvan TEL-työkyvyttömyyseläkkeen määrään ei laskennallisesti lisätä siihen kuulumatonta tulevan ajan oikeutta. Lopullisen eläkkeen määrä on kuitenkin vielä rajoitettava eläkesäätiön sääntöjen 8 §:n 2 momentin mukaisesti.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Hemmo, jäsenet Helle, Kauppila, Korpiola ja Rauhamaa sekä varajäsen Lehti. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA