Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan vuonna 1974 rakennetussa omakotitalossa havaittiin 13.10.2014 kylmävesiputken vuoto. Korvausta mm. rakenteiden kuivaamisesta aiheutuneista korjauskustannuksista ja asumisen keskeytymisestä oli haettu kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen 4.12.2014 päivätyllä korvauspäätöksellä, koska vakuutusyhtiön mukaan vuonna 2009 tapahtunut vesivahinko oli kastellut rakennuksen alapohjarakenteita jo ennen vuonna 2014 havaittua vesivahinkoa. Vakuutuksenottajat eivät olleet korjanneet vahinkoa. Koska vakuutus ei ollut voimassa vuonna 2009, ei vakuutuksesta voitu suorittaa korvausta. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vuonna 2014 havaittu vesivahinko ei ollut aiheuttanut lisävahinkoa rakennukselle, eikä korvausta korjauskuluista ja sijaisasunnosta suoritettu.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on kertonut 2.2.2015 päivätyssä valituksessaan, että vakuutusyhtiön edustaja S:n suorittaman vahinkotarkastuksen perusteella sovittiin, että vakuutusyhtiö korvaa vahingot pesu- ja saunatiloja lukuun ottamatta. Myöhemmin toinen vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja ilmoitti, ettei vahinkoa korvattaisikaan. Vakuutuksenottaja on vaatinut vakuutuskorvauksen suorittamista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 13.3.2015 päivätyssä vastineessaan 2014 tapahtuneen lämmityskattilan venttiilin vuodon olevan vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma. Vuodosta ei ollut kuitenkaan aiheutunut lisävahinkoa jo vuonna 2009 kastuneeseen alapohjaan. Vuonna 2009 tehdyn vahinkotarkastuksen mukaan alapohja ja seinien alaosat oli todettu kostuneiksi varaston, saunan, pesuhuoneen, takkahuoneen, vaatehuoneen ja pannuhuoneen osalta. Autotallin, kahden makuuhuoneen ja eteisen osalta alapohja oli kastunut osittain. Kostea alue oli noin 70 neliömetrin laajuinen. Mittauspöytäkirjan mukaan talon rakenteisiin pääsi kosteutta useasta syystä ja vahinkoalue oli laaja. Kosteudenlähteitä ei vakuutusyhtiön tietojen mukaan korjattu, jolloin kosteus on päässyt leviämään vuosien ajan yhä laajemmalle alueelle talon rakenteisiin.

Lisäksi asiassa on huomioitava, että kattilan venttiilin vuoto vuonna 2014 oli saanut jatkua jopa vuoden sen jälkeen, kun vakuutettu huomasi, että järjestelmään oli lisättävä noin kahden viikon välein vettä. Vakuutusyhtiön mukaan vahingon laajeneminen ei näin ollen ollut ennalta arvaamatonta ja vakuutusyhtiöllä olisi joka tapauksessa oikeus alentaa tai evätä korvaus vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain 32 §:n mukaisen vahingonrajoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella.

Pannuhuoneen vuodon lisäksi kosteus on päässyt rakenteisiin pesuhuoneen kautta. Pesuhuoneen ja saunan oviaukolta puuttuu laatoitus ja kosteutta oli päässyt rakenteisiin oviaukon kohdalta. Tämä tarkoittaa, että pesuvesi on kastellut rakenteita vähitellen. Pesuvesien vähitellen aiheuttama vahinko ei ole korvattava, koska rajoitusehdon 4.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista.

Pesuhuoneen lattiakaivossa oli yksi korokerengas ilman tiivistettä ja kaivo todennäköisesti vuoti padottaessa, mikä myötävaikutti alapohjan kosteusvahinkoon. Korokerenkaan on tarkoitus olla tiivis, eikä kosteus saa päästä sen kautta rakenteisiin. Rajoitusehdon 4.1 mukaan kotivakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut rakennus-, asennus- tai työvirheestä. Koska kyseessä ei ole korvattava vakuutustapahtuma, ei myöskään asumisen keskeytymisestä aiheutuneita kuluja voida korvata.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vuonna 2014 havaitusta lämmityskattilan vuodosta aiheutunut lisävahinkoa jo vuonna 2009 kastuneeseen alapohjaan. Asiassa on lisäksi kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä vastuu korjauskuluista vakuutustapahtuman jälkeen tulevasta korvauksesta annettujen tietojen perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Vakuutusehtojen kohdan 3.8 mukaan vakuutuksesta korvataan omassa käytössä olevan, vakuutuskirjaan merkitys asunnon asumiskäytön estymisestä aiheutuneita kustannuksia, kun vakituiseen asuntoon on kohdistunut näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Kohdan 6.1.1 (Välitön esinevahinko) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle vakuutuksen voimassaoloaikana äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko vakuutuskirjaan merkityn vakuutusturvan mukaisesti. Korvaamisperusteena esinevahingossa on välittömästi vahingosta aiheutunut menetys, joten käytettyä esinettä ei aina korvata uuden esineen hinnasta.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajan vuonna 1974 rakennetussa omakotitalossa havaittiin 13.10.2014 lämmityskattilan vuoto. Korvausta vahingon korjauskustannuksista ja asumisen keskeytymisestä oli haettu kotivakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että 10.6.2009 päivätyn mittauspöytäkirjan mukaan rakennuksen alapohjassa oli 70 neliömetrin kokoinen kostea alue. Vuotopaikkoja olivat pannuhuoneen lattiakaivon korokerenkaan puutteellinen tiivistys, pannuhuoneen vesipumpun tiiviste, laatoituksen halkeamat ja pesuhuoneen hana. Edellä mainituista kosteudenlähteistä vesi virtasi osin lattiakaivoon ja osin pannuhuoneessa betonin ja pesuhuoneessa laatoituksen saumojen kautta rakenteisiin. Pöytäkirjassa oli mainittu myös ulkopuolinen kosteus mahdollisena vahingon aiheuttajana, koska rakennuksen pohjalaatta oli maanpintaa alempana. Lattiarakenteessa olevissa vesiputkissa ei havaittu vuotoja.

Asiassa on riidatonta, että lämmityskattilan vuoto on sinänsä korvattava vakuutustapahtuma. Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle vakuutuksen voimassaoloaikana äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko. Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksen hakijalla on näyttötaakka korvattavasta vakuutustapahtumasta ja siitä aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta, joka on tässä tapauksessa vakuutuksen kohteelle aiheutunut välitön esinevahinko.

Vakuutuslautakunta toteaa asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että vakuutuksenottajan omakotitalon, jonka kokonaispinta-ala on 205 neliömetriä, rakenteista 70 neliömetriä oli kastunut jo vuonna 2009. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan vakuutuksenottaja oli saanut kielteisen korvauspäätöksen edellisestä vakuutusyhtiöstään, eikä vahinkoa ollut korjattu. Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että 10.6.2009 päivätyssä mittauspöytäkirjassa mainituista kosteudenlähteistä vuotaneiden vesien aiheuttama kosteusvahinko on vuoden 2009 jälkeen laajentunut kattamaan koko rakennuksen alapohjan siten, ettei vuonna 2014 havaittu lämmityskattilan vuoto ja mahdolliset muut vuonna 2014 havaitut kosteudenlähteet olleet aiheuttaneet lisävahinkoa rakenteisiin. Koska asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, että vakuutustapahtumasta olisi aiheutunut ehtojen mukainen välitön esinevahinko, ei vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta rakenteiden korjauskuluista ja asumisen keskeytymisestä.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin mukaan vakuutusyhtiön vahinkotapahtuman jälkeen antamat tiedot tulevasta korvauksesta eivät sido yhtiötä. Vakuutussopimuslain 9 §:n esitöissä (HE 114/1993) on todettu mm., että jos vakuutuksenantajan tai sen edustajan menettely on aiheuttanut vakuutuksenottajalle vahinkoa, vakuutuksenantaja voi kuitenkin joutua vastuuseen vahingosta. Mahdollinen korvausvastuu ratkaistaan vahingonkorvausta sopimussuhteessa koskevien yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole esitetty selvitystä siitä, että vakuutuksenottajalle olisi aiheutunut vahinkoa vakuutusyhtiön korvausta koskevista ennakkotiedoista, eikä vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta sen edustajan tulevasta korvauksesta antamien tietojen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Rantala

Sario

Siirala

Uimonen