Kontti purettiin laivasta Busanin satamassa 12.3.2007 ja seuraavana päivänä olleen tullauksen jälkeen lähetys noudettiin satamasta 15.3.2007 ja kuljetettiin ilmeisesti kuorma-autolla noin viiden tunnin matkan päässä olevalle Gwangju-si –nimiselle paikkakunnalle. Lähetys saapui vastaanottajalle 16.3.2007. Asiakirjoista ei löydy merkintöjä siitä, että lähetyksessä olisi todettu vaurioita laivasta purun yhteydessä tai ennen sisämaakuljetuksen alkamista.

 

R Ltd teki vakuutusyhtiön paikalliselle edustajalle ilmoituksen vahingosta 12.4.2007. R Ltd:n mukaan osassa lähetystä oli todettu vaurioita kontista purun yhteydessä. Ilmoituksen jälkeen paikallinen tarkastusyhtiö HSA Ltd suoritti vakuutusyhtiön pyynnöstä vahinkotarkastuksen 17. ja 27.4.2007. Tarkastuskertomuksen mukaan HSA Ltd ei kuitenkaan pystynyt suorittamaan tarkastusta haluamassaan laajuudessa vastaanottajan ja loppukäyttäjän yhteistyöhaluttomuuden vuoksi. HSA:n tarkastuskertomuksen mukaan lähetys koostui 24 isosta, erimittaisesta paneelinipusta. Paneelit oli pakattu kahdeksan kappaleen nippuihin, jotka oli kääritty muovikalvoon. Pakkaukset oli sijoitettu alustalle, joka oli tehty viallisista paneeleista, kääritty paksuun muoviin, suojattu viallisilla paneeleilla ja sidottu kasaan teräsvanteilla.

 

Tarkastusta suoritettaessa paneeliniput oli sijoitettu katolliseen varastorakennukseen ja yhtä tai kahta lukuun ottamatta lähes kaikki pakkaukset näyttivät olevan normaalissa kunnossa siitä huolimatta, että sivusuojukset olivat vinossa ja monet siteet oli irrotettu. Tarkastuskertomuksessa todettiin, että verrattuna muiden valmistajien pakkauksiin, kyseisen lähetyksen pakkaus oli huonolaatuinen.

 

Loppukäyttäjän toimesta oli konttia purettaessa otettu valokuvia, joista ilmeni, että pakkaukset oli sijoitettu kahteen riviin, neljä tai viisi kerrosta päällekkäin ja yksi pakkaus kolmannessa kerroksessa kontin lattiasta lukien oli romahtanut terässiteiden rikkoutumisen vuoksi ja yksi pakkaus ensimmäisessä kerroksessa oli vaurioitunut yläosastaan. Jälkimmäisen vaurion arveltiin aiheutuneen tavaran ahtaamisen yhteydessä. Yhden pakkauksen sisällä olevat niput olivat epäjärjestyksessä johtuen sen päälle asetettujen nippujen painosta.

 

Koska HSA Ltd ei voinut loppukäyttäjän ja vastaanottajan yhteistyöhaluttomuuden vuoksi tehdä tarkempaa vahinkoarviointia, se arvioi toteamansa perusteella vahinkoasteeksi 5–10 %

 

HSA:n raportin mukaan vastaanottaja arveli pakkausten kuljetuksen aikana voimakkaasti heittelehtineen kontin sisällä ja tämän aiheuttaneen rikkoutumisvahinkoja sekä pakkausten romahtamista. Kuljetuksista vastanneiden tahojen mukaan merimatkalla ei kuitenkaan jouduttu myrskyyn eikä myöskään koko kuljetuksen aikana sattunut vahinkoja, jotka osoittaisivat lastin voimakkaasti heittelehtineen kuljetuksen aikana. Konttia purettaessa otetuista valokuvista ilmenee, että lukuun ottamatta kolmannessa kerroksessa ollutta romahtanutta pakkausta kaikki muut pakkaukset olivat kontin sisällä normaalissa kunnossa. Lastin liikkumista ei oltu estetty sidonnalla, tuennalla tai kiiloilla eikä lastin ja kontin seinien välissä ollut avointa tilaa. Pakkausten pohjalevy ei ollut kiinteä, vaan taipuva, koska se oli tehty useista paneeleista ja se taipui helposti tietyssä paineessa. Jos pakkausten pohja- ja sivulevyt olisi vahvistettu paksuilla lastulevyillä tms., vahinko olisi ollut estettävissä.

 

Vakuutusyhtiö nimesi 21.5.2007 toisen tarkastusyhtiön selvittämään vahingon syyn ja määrän. Kyseinen yhtiö, MM Ltd otti 22.5.2007 yhteyttä vastaanottajaan pyytäen uuden tarkastuksen suorittamista. Vastaanottaja ilmoitti, että uusi tarkastus voitaisiin tehdä seuraavalla viikolla. Koska vastaanottajasta ei sittemmin kuulunut mitään, oli MM ottanut uudestaan yhteyttä vastaanottajaan 29.5.2007, jolloin heille ilmoitettiin, ettei tarkastusta voida järjestää. Sittemmin vastaanottaja vielä kieltäytyi uuden tarkastuksen järjestämisestä vedoten asiakkailta tulleisiin reklamaatioihin ja siihen, että ensimmäinen tarkastaja oli jo kaksi kertaa suorittanut tarkastuksen. MM ei voinut suorittaa tarkastusta, mutta käytettävissään olevan selvityksen perusteella tarkastaja totesi vahingon johtuneen puutteellisesta pakkauksesta sekä tuotteiden virheellisestä lastaamisesta konttiin.

 

Vakuutuksenottaja vaati vakuutusyhtiötä korvaamaan kuljetusvahingon osuutena 3.823,89 euroa sekä tavaran arvonalennuksen osuutena 4.500 euroa.

 

Vakuutusyhtiö totesi, että tapauksessa ei ole pystytty näyttämään, että vahingon määrä olisi vakuutuksenottajan vaatima 8.323,89 euroa. Koska vastaanottajan edustaja kieltäytyi yhteistyöstä, ei vahingon laajuutta ole pystytty selvittämään. Koska vahingon määräksi ei ole pystytty todistamaan muuta kuin ensimmäisen tarkastajan laskelman mukainen 4 %, korvausta sen ylittävältä osalta ei voida suorittaa. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö maksoi korvauksena 757,44 euroa.

 

Vakuutuksenottaja on tyytymätön yhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa.

 

Vakuutuksenottaja toteaa, että paneelitavara kontitettiin ja laivattiin Mäntyluodosta laadultaan ensiluokkaisena. Laivamatkan aikana välillä Mäntyluoto - Etelä-Korea paneelitavara on selkeästi vaurioitunut. Vaurioitumisen syy ei ole tiedossa.

 

Vakuutuksenottajayritys on toiminut vahinkoasiassa niin linjakkaasti ja asianmukaisesti kuin se Suomesta asiaa hoitaen on ollut mahdollista. Vakuutusyhtiölle toimitetut vahinkoa koskevat kuvat ja muut dokumentit ovat selkeitä ja osoittavat selvästi vahingon tapahtuneen. Vakuutusyhtiö ohjeisti vakuutuksenottajaa toimi­maan siten, että vaurioitunut paneelitavara myydään Etelä-Koreassa alennettuun hintaan sen sijaan, että se rahdattaisiin takaisin Suomeen. Arvonalennus perustuu 50 %:n alennukseen, mikä on käypä taso vastaavassa tilanteessa. Vakuutuksenottajan korvausvaatimus 8.323,89 euroa perustuu 50 %:n arvonalen­nukseen (4500 euroa) sekä vahingoittuneen paneelitavaran kuljetusvahinkoon (3.823,89 euroa), josta on vastaanottajan arviolaskelma.

 

Vakuutusyhtiön korvauspäätös on 4 % kauppalaskun määrästä. Tämä arvio perustuu vakuutusyhtiön yhteistyökumppanin silmämääräiseen arvioon.

 

Vakuutuksenottaja on ottanut kuljetusvakuutuksen juuri kyseisten vahinkojen varalta, joten on kohtuutonta, että korvaus on vain murto-osa kauppalaskun arvosta. Vakuutuksenottajan tehtävänä ei ole Suomesta käsin toimia välikätenä vakuutusyhtiön ja vastaanottajan välillä, mikäli vahinkotarkastusta ei saada toimimaan asianmukaisesti, joten on kohtuutonta, että tämä olisi vakuutuksenottajan syy ja siten alhaisen vahingonkorvauksen peruste. Vakuutusyhtiön toiminta vahinkotapauksen käsittelyssä ei ole ollut kaikilta osin avointa, koska vakuutuksenottajalle ei ole tiedotettu edes kenen kanssa vahinkotarkastaja on R Ltd:llä käydessään neuvotellut. Vakuutusyhtiön ja R Ltd:n yhteistyökyvyttömyyden vuoksi asian eteneminen on pysähtynyt.

 

Vakuutuksenottaja pyytää lautakuntaa arvioimaan, kumpi on vahingonkorvauksen osalta merkityksellisempi asia; vakuutusyhtiön valtuuttaman vahinkotarkastajan silmämääräinen arvio vai vastaanottajan tekemä vahinkolaskelma. Vakuutusyhtiö ei ole kommentoinut vastaanottajan tekemää laskelmaa lainkaan. Vakuutusyhtiöllä ei ole mitään todisteita, jotka osoittaisivat vastaanottajan laskelman olevan virheellinen.

 

Vakuutusyhtiön puolesta annetussa vastineessaan todetaan, että vakuutusyhtiö myönsi kertakuljetusvakuutuksen paneelituotteita sisältäneelle lähetykselle Koreassa sijaitsevaan Incheonin satamaan. Kuljetus tapahtui kontissa. vakuutus myönnettiin Institute Cargo Clauses (A) mukaisín ehdoin.

Vakuutuksenottajan asiakkaana ollut R Ltd. teki vahingosta ensimmäisen ilmoituksen vakuutusyhtiön paikalliselle edustajalle tasan kuukausi laivassa tapahtuneen lastin purkamisen jälkeen. Vakuutusyhtiön puolesta vahinkotarkastuksen tehnyt paikallinen tarkastusyhtiö HSA ei pystynyt suorittamaan tarkastusta haluamassaan laajuudessa vastaanottajan ja loppukäyttäjän yhteistyöhaluttomuuden johdosta. Tarkastajan omien havaintojen ja hänelle esitettyjen, kontin purkamisen yhteydessä otettujen valokuvien perusteella tarkastaja pystyi toteamaan yhdessä paneelinipussa olleen vaurioita ennen lastin purkamista kontista. Mitkään muut lähetyksen 23 paneelinipusta eivät olleet kärsineet vaurioita ennen lastin purkamista kontista.

 

Kontin purkamisesta otettujen valokuvien ja omien havaintojensa perusteella vahingon syyksi tarkastaja totesi paneelinippujen puutteellisen pakkauksen kuljetusta varten. Yksittäisen paneelinipun alla oli ollut useista erillisistä levyistä rakennettu pohja. Koska pohjalevyjä oli useita ja ne olivat liian ohuita, pakkauksesta oli tullut rakenteeltaan heikko. Kestääkseen tavanomaisen kuljetusrasituksen, olisi pakkauksen pohjaan ja sivuille tullut asettaa paksu ja yhtenäinen kovalevy.

 

Vahingon määräksi tarkastaja arvioi tässä vaiheessa 5 - 10 %. Tämä arvio täsmentyi vielä myöhemmin 4 %:iin. Toisin sanoen kahtena eri päivänä suoritetussa tarkastuksessa HSA:n tarkastaja oli todennut 4 %:n lähetyksestä kärsineen vaurioita, jotka olivat johtuneet paneelinippujen riittämättömästä ja sopimattomasta pakkauksesta kuljetusta varten.

 

Koska vakuutusyhtiön nimeämä tarkastaja ei pystynyt suorittamaan tarkastusta tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa vastaanottajan yhteistyöhaluttomuuden johdosta, vakuutusyhtiö nimesi toisen tarkastusyhtiön selvittämään vahingon syyn ja määrän varmistaakseen, ettei vastaanottajan yhteistyöhaluttomuus tarkastuksen asianmukaisessa suorittamisessa johtunut ensimmäisestä tarkastajasta, vaan vastaanottajasta. Vastaanottajan kieltäytymisen johdosta myöskään toinen tarkastusyhtiö ei pystynyt tarkastamaan lähetystä. Saamiensa valokuvien perusteella tarkastaja kuitenkin totesi vahingon johtuneen sekä puutteellisesta pakkauksesta että tuotteiden virheellisestä lastaamisesta konttiin.

 

Vakuutusyhtiö korvasi vakuutuksenottajalle HSA:n toteamana vahingon määränä 757,44 euroa, vaikka sillä olisi ollut oikeus olla korvaamatta osaakaan HSA:n toteamista vahingoista.

 

Vakuutusyhtiö toteaa, että näyttövelvollisuus vakuutuksesta korvattavan vahingon määrästä on korvaukseen oikeutetulla. Tässä tapauksessa vakuutuksenottaja ei ole pystynyt osoittamaan, että vakuutuksesta korvattava vahinko olisi suurempi kuin vakuutusyhtiön suorittama korvaus.

 

Vakuutustodistuksessa todetaan nimenomaisesti, että vakuutuksesta korvattavan vahingon tapahtuessa on asiasta välittömästi ilmoitettava vakuutuksenantajan nimeämälle edustajalle ja hankittava tarkastuskertomus vahingosta. Tässä tapauksessa vakuutettuna on ollut R Ltd, joka otti yhteyttä vakuutusyhtiön korvausedustajaan Koreassa. Tämän toimeksiannosta HSA oli ulkopuolisena vahinkotarkastajana suorittanut vahingon määrää ja syitä koskevan tarkastuksen. Tarkastusta ei voitu suorittaa riittävän yksityiskohtaisesti vastaanottajan yhteistyöhaluttomuuden seurauksena. Tämän seurauksena HSA pystyi aluksi arvioimaan lähetyksestä vaurioituneen 5–10 % ja myöhemmin vahingon määrä tarkentui 4 %:iin.

 

Vakuutusyhtiö antoi vastaanottajalle mahdollisuuden todistaa väitteensä HSA:n toteamia vahinkoja suuremmista vahingoista nimeämällä uuden vahinkotarkastajan. Vastaanottaja kielsi tätäkin tarkastajaa suorittamasta vahingon syiden ja määrän tarkastusta. Asianmukaisen vahinkotarkastuksen estämisellä R Ltd ja sen sijaan oikeuksiensiirtoasiakirjan perusteella tullut vakuutuksenottaja ovat rikkoneet vakuutussopimukseen perustuvaa velvollisuutta vahingon määrän ja syiden selvittämisessä.

 

Vakuutusyhtiö toteaa, että lähetykselle myönnettiin kuljetusvakuutus Mäntyluodosta Koreassa sijaitsevaan Incheoniin. Vakuutusyhtiön saamien tietojen mukaan merikuljetus ei päättynytkään Incheoniin, vaan Busaniin. Vakuutusyhtiölle ei ilmoitettu purkaussataman vaihtumisesta. Lähetyksessä ei ole todettu mitään vaurioita Busanin satamassa, vaan niitä todettiin ensimmäisen kerran vastaanottajan purkaessa lähetystä kontista paikkakunnalla, jonne Busanista on maanteitse matkaa noin viisi tuntia.

 

ICC A-ehtojen lausekkeiden 8 ja 9 mukaisesti vakuutusyhtiön myöntämä kuljetusvakuutus oli päättynyt viimeistään silloin, kun lähetyksen kuljetus Busanin satamasta kohti Gwangju-si:tä alkoi 15.3.2007. Mikäli lähetys on ylipäätään vaurioitunut kuljetuksen aikana, eikä vasta sitä purettaessa kontista Gwangju-­si:ssä, on vaurioiden täytynyt tapahtua vasta Koreassa tapahtuneen sisämaankuljetuksen aikana eli vakuutusyhtiön myöntämän kuljetusvakuutuksen päättymisen jälkeen. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan vakuutuksen päättymisen jälkeen syntyneitä vahinkoja.

 

Koska lähetyksen ei ole todettu vaurioituneen vakuutuksen voimassaoloaikana, vakuutusyhtiö ei ole ollut velvollinen korvaamaan niitä osaksikaan myöntämänsä kuljetusvakuutuksen perusteella.

 

Vastaanottajan toimipaikassa suoritetussa tarkastuksessa HSA on todennut vahinkojen syyksi huonon ja riittämättömän pakkauksen. Pelkkien valokuvien perusteella lausuntonsa antanut MM on todennut vahinkojen johtuneen huonosta pakkauksesta ja riittämättömästä lastin kiinnittämisestä kontin sisällä kuljetusta varten.

 

ICC A-ehtojen lausekkeen 4.3 perusteella vakuutus ei kata menetyksiä, vahinkoja ja kuluja, jotka aiheutuvat riittämättömästä tai sopimattomasta pakkauksesta.

 

Koska vahingon oli tarkastuksessa todettu aiheutuneen yksinomaan paneelinippujen riittämättömästä ja sopimattomasta pakkauksesta, ei vahinko ole ollut lainkaan vakuutuksesta korvattavissa.

 

Edellä todetuilla perusteilla kyseessä ei ole ollut vakuutusehtojen perusteella vakuutuksesta korvattava vahinko. Tästä huolimatta vakuutusyhtiö on suorittanut vakuutuksenottajalle täysimääräisen korvauksen ulkopuolisena tarkastajana toimineen HSA:n toteamista vahingoista. Vakuutuksenottajan vaatimus lisäkorvauksista on perusteeton.

 

Vakuutuksenottajan esittämä kritiikki vakuutusyhtiötä kohtaan vahinkoasian hoidossa on sekä perusteetonta että pääasiaan vaikutuksetonta. Vakuutusyhtiö on pyrkinyt kaikin tavoin edistämään vahingon määrän ja syiden selvittämistä. Vakuutusyhtiö on jopa nimennyt uuden vahinkotarkastajan sen jälkeen, kun vastaanottaja oli kieltäytynyt yhteistyöstä HSA:n kanssa. Lisäksi vakuutusyhtiö on korvannut HSA:n toteaman vahingon täysimääräisesti, vaikka vakuutusehtojen mukaan vahinko ei olisi ollut vakuutuksesta korvattava.

.

 

Vakuutustodistuksen mukaan vakuutuksenottaja on vakuuttanut Suomesta Etelä-Koreaan lähetyn paneelitavaralastin tavarankuljetusvakuutuksella. Toimitusehtoina on vakuutustodistuksen mukaan CIF Incheon, Korea. Vakuutukseen sovelletaan Institute Cargo Clauses (A) ehtoja. Vakuutustodistuksessa todetaan, että vahingon sattuessa on asiasta välittömästi ilmoitettava vakuutusyhtiön edustajalle ja hankittava tarkastuskertomus vahingosta.

 

Institute Cargo Clauses (A) ehtojen kohdassa 4.3 todetaan seuraavaa: In no case shall this insurance cover loss damage or expense caused by insufficiency or unsuitability of packing or preparation of the subjectmatter insured (for the purpose of this Clause 4.3 "packing" shall be deemed to include stowage in a container or liftvan but only when such stowage is carried out prior to attachment of this insurance or by the Assured or their servants)

 

Näyttötaakka korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta sekä vahingon määrästä on sillä, joka hakee korvausta. Tässä tapauksessa vahinkoa ei ole voitu riittävän yksityiskohtaisesti tarkastaa vastaanottajasta johtuvista syistä. Vastaanottajan ilmoitus ei ole riittävä selvitys vahingon määrästä. Siltä osin kuin ulkopuolinen vahinkotarkastaja on voinut tavaran tarkastaa, hän on päätynyt siihen, että vahingon osuus on 4 % koko kuljetuksesta. Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei ole mahdollista päätyä toisenlaiseen lopputulokseen.

 

Molemmat vahinkoasiaa selvittäneet ulkopuoliset vahinkotarkastajat ovat päätyneet siihen, että todetut vahingot johtuvat tavaran riittämättömästä ja sopimattomasta pakkauksesta. Lautakunnalle toimitetuista valokuvista ja selvityksistä ilmenee, että paneelilevyt oli koottu kahdeksan kappaleen nippuihin, jotka oli päällystetty ohuella muovilla. Nämä niput oli puolestaan koottu useampaan kerrokseen viallisista paneelilevyistä rakennetun pohjalevyn päälle. Pakkaus oli kääritty paksuun muoviin, tuettu sivuilta viallisilla paneelilevyillä ja sidottu teräsvanteilla. Kontin sisällöstä ennen purkamista otettujen valokuvien perusteella pakkauksia ei kontin sisällä oltu sidottu tai tuettu mitenkään. Kontti on kuitenkin ollut hyvin tiiviisti pakattu, eikä pakkausten ja seinien välissä ole ollut juurikaan liikkumatilaa. Kun paneelipakkaukset lastataan konttiin päällekkäin alempiin pakkauksiin kohdistuu huomattava paine. Erillisistä, ohuista paneelilevyistä kootut sivutuet ja pohjalevyt ovat rakenteeltaan liian heikkoja kestääkseen kuljetuksen aikaisen rasituksen.

 

Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiö vapautuu kokonaan korvausvastuusta, jos vahinko on johtunut tavaran riittämättömästä tai sopimattomasta pakkauksesta. Koska vakuutusyhtiö on kuitenkin ryhtynyt korvaamaan vahinkoa, lautakunta ottaa kantaa vain korvauksen määrään. Näyttötaakka vahingon määrästä on sillä, joka hakee korvausta. Tässä tapauksessa vahinkoa ei tavaran vastaanottajasta johtuvista syistä ole voitu asianmukaisesti ja riittävästi tarkastaa, minkä vuoksi jää epäselväksi, missä määrin tavara on vaurioitunut ja ovatko vauriot syntyneet kuljetuksen aikana eli vakuutuksen voimassaoloaikana. Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei voida todeta, että kuljetuksen aikana syntyneiden vaurioiden osuus olisi suurempi kuin vakuutusyhtiön jo korvaama vahinko.

 

Edellä todetun vuoksi lautakunta ei suosita lisäkorvausta.