Haku

VKL 76/10

Tulosta

Asianumero: VKL 76/10 (2010)

Vakuutuslaji: Yritysvakuutus

Ratkaisu annettu: 22.09.2010

Rikkovakuutus Lisäturvavakuutus Oliko kyseessä korvattava vahinkotapahtuma? Oliko pumppu rikkoutunut korvattavan rikkovahingon seurauksena? Oliko kalojen kuolema vakuutuksesta korvattava?

Vakuutuksenottajan edustaja oli havainnut 25.5.2008 aamulla kalojen kasvatus­altaassa kasvatussiikojen kelluvan pinnalla kuolleina. Vettä altaaseen pumppaavan pumpun lämpörele oli lauennut ja pumppu oli pysähtynyt. Tämän vuoksi altaaseen ei enää ollut virrannut happirikasta vettä merestä ja kalat olivat kuolleet. Kala-allas oli varustettu hälytysjärjestelmällä sekä varavoimageneraattorilla. Hälytysjärjestelmän hälytys tapahtui vasta noin seitsemän tunnin viiveellä eivätkä varavoimageneraattorit olleet käynnistyneet. Alkuvaiheessa arveltiin pumppujen sähköreleiden lauenneen sähkökatkon johdosta. Korvauksia vahingoista haettiin kalakasvattamon yritysvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö ilmoitti, ettei se korvaa vahinkoa, sillä vahingon syynä ei ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkovahinko. Perusteluna oli todettu, että kasvatusaltaan kalat oli vakuutettu vaihto-omaisuuden lisäturvavakuutuksella. Vakuutuskirjaan merkityn erityisehdon mukaan vakuutuksesta korvattiin kalojen kuolema, kun se oli seurausta vakuutettujen pumppujen vakuutusyhtiön esinevakuutusten perusteella korvattavasta esinevahingosta. Pumput oli vakuutettu palo-, luonnonilmiö-, vuoto-, murto- ja ilkivaltavakuutuksella sekä rikkovakuutuksella. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa kalojen kuoleminen oli johtunut siitä, että kalat eivät olleet saaneet happea riittävästi pumpun toiminnan pysähdyttyä. Pumppu ei ollut rikkoutunut, vaan ainoastaan sen lämpörele oli lauennut, mikä oli aiheuttanut pumpun pysähdyksen. Pysähdyksen seurauksena kalojen hapensaanti väheni niin, että ne kuolivat. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei pumppuun ollut kohdistunut myöskään palo-, luonnonilmiö-, vuoto-, murto- tai ilkivalta­vakuutusehdon perusteella korvattavaa vahinkoa.
 
Uudelleenkäsittelypyynnössä vakuutuksenottajan edustaja on mm. todennut, että oli selvää, että lämpöreleen laukeamisen ja pumpun pysähtymisen oli aiheuttanut jokin muu syy kuin virranjakelun katkos yleisessä sähköverkossa. Kun kyseessä ei ollut sähkökatkos, oli syyn täytynyt olla laiterikko, koska laitteisto ei ollut toiminut sille tarkoitetulla ja myös käytännössä aikaisemmin toimivaksi koetulla tavalla. Laitteiston toimintahäiriö oli tällöin ollut täysin ennalta arvaamaton. Uudelleenkäsittelypyynnössä katsottiin, että vahinko pysyi ehtojen mukaisessa korvausvastuun piirissä siitä huolimatta, että kysymyksessä olisi lämpöreleen virhetoiminto tai pumpun moottori olisi ylikuormittunut sen johdosta, että pumpun potkuriin oli joutunut jokin vieras esine tai vierasta massaa siinä määrin, että pumppu oli ylikuormittunut ja lämpörele lauennut. Vakuutuksenottaja katsoi laitteistollaan niin varmistaneensa laitteiston sähkönsaannin ja hälytyksen perilletulon, että ilman laiterikkoa tai siihen rinnastettavaa toimintahäiriötä kysymyksessä oleva tapahtuma ei voinut olla mahdollinen.
 
Vakuutusyhtiö oli uudessa päätöksessään todennut, että vakuutusyhtiön saaman tiedon mukaan kalankasvatusaltaan pumpun moottorin lämpörele on mennyt pois päältä, mutta se on ollut toimintakykyinen, kun rele on taas käännetty päälle. Pumpun pysähtyminen ei ole käynnistänyt varajärjestelmää eikä hälytys ole välittynyt pumpun pysähtymisestä eteenpäin. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahinkotapahtumassa ei ollut kyse laitteen rikkoutumisesta, koska rikkoutuminen vaatisi aina rikkoutuneeseen esineeseen kohdistuvan korjaustoimenpiteen. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei laiterikkoa ollut osoitettu tapahtuneen eikä pumppuun ollut tehty mitään korjaustoimenpiteitä. Pumppu oli ollut toimintakykyinen pysähtymisen jälkeen, joten kysymys oli pumpun toimintahäiriöstä. Toimintahäiriöön voitiin laskea kuuluvaksi pumpun ylikuormittumisen tai sähköilmiön aikaan saama lämpöreleen laukeaminen. Rajoitusehtokohdan mukaan vakuutuksesta ei korvattu kustannuksia, jotka olivat aiheutuneet toimintahäiriöiden poistamisesta, ellei häiriö ollut seurausta vakuutettua omaisuutta kohdanneesta tästä vakuutuksesta korvattavasta rikkoutumisvahingosta. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei vahingon korvattavuuden edellytykset täyttyneet eikä korvausta vahingosta voitu suorittaa.
 
Lausuntopyyntö
Vakuutusyhtiön päätöksessä on katsottu, että kyseessä ei ole ollut laitteen rikkoutuminen, koska rikkoutuminen vaatisi aina rikkoutuneeseen esineeseen kohdistuvan korjaustoimenpiteen. Mikään mainituista vakuutusehdoista ei kuitenkaan sisällä tällaista rikkoutumisvahingon määritelmää. Vakuutusehtojen mukaan rikkoutumisvahingon määritelmän edellytyksenä ei miltään osin ole se, että rikkoutunut esine vaatisi erityisiä korjaustoimenpiteitä.
 
Tapauksessa pumppua on kohdannut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, mistä syystä pumppu on menettänyt normaalin toimintakykynsä eli rikkoutunut. Pumppua kohdanneen vian johdosta pumpun lämpörele on lauennut ja happirikkaan veden virtaus altaaseen on pysähtynyt. Tämä on johtanut altaassa olleiden kalojen kuolemaan. Ennalta arvaamattoman ja äkillisen pumppuun kohdistuneen tapahtuman ja aiheutuneen vahingon välillä on siten selvästi havaittava syy-yhteys. Kyseessä on selvästi ollut laiterikko eli vakuutusehtojen mukainen rikkovahinko. Mikäli laite ei olisi rikkoutunut, vaan se olisi toiminut normaalisti, olisi varajärjestelmä tilanteessa käynnistynyt ja hälytys välittynyt eteenpäin, mikä olisi taas johtanut vahingon aiheutumisen estymiseen. Vakuutuksenottaja on varmistanut laitteiston sähkönsaannin varajärjestelmän avulla sekä huolehtinut hälytystietojen välityksestä GSM-hälytysjärjestelmän avulla. Siten ei voi olla mahdollista, että kyseinen vakuutustapahtuma olisi sattunut ilman laiterikkoa.
 
Vakuutusyhtiö on perustanut asiassa antamansa päätöksen seikkaan, joka ei millään muotoa käy ilmi vakuutusehdoista tai perustu niiden sanamuotoon. Laiterikon ei missään vakuutusehdossa edellytetä vaativan mitään erityisesti määriteltyjä korjaustoimenpiteitä. Koska laite ei ole toiminut edellytetyllä tavalla, kyseessä on ollut selvästi laiterikko. Mikäli kyseessä olisi ollut ainoastaan toimintahäiriö, olisi varajärjestelmä käynnistynyt ja hälytys toimintahäiriöstä välittynyt eteenpäin. Siten vakuutusyhtiön esittämä väite siitä, että kysymyksessä olisi ainoastaan toimintahäiriö, on perusteeton.
 
Rikkovakuutuksen kohta toimintahäiriöstä ei ole tapauksessa relevantti, koska kyseessä eivät ole toimintahäiriön poistamisesta aiheutuvat kustannukset vaan vaihto-omaisuuteen kohdistuneet vahingot eli korvattavat vahingot.
 
Vakuutusyhtiön vastine
Asiakkaan vakuutusehdon mukaan kasvatusaltaissa olevien kalojen kuolema korvataan vain, mikäli kuolema on aiheutunut siitä, että pumpuille on sattunut korvattava esinevahinko. Lisäedellytyksenä korvaukselle on se, että pumppujen toimintaa ja altaiden happitilannetta seurataan ja poikkeustilanteista siirtyy hälytys eteenpäin. Toisin sanoen pumput on vakuutettu ja jos pumpuille sattuneen korvattavan esinevahingon takia kalat kuolisivat, silloin kaloista maksettaisiin korvaus.
 
Vahingosta saatujen tietojen perusteella kyseessä on ollut pumpun ylivirta­suojan (ns. lämpörele) laukeaminen. Kun ylivirtasuojan laukeaminen on ns. kuitattu ja suoja käännetty jälleen päälle, pumppu on lähtenyt normaalisti toimimaan. Ylivirtasuojan tarkoituksena on estää pumpun liika kuumeneminen ja siitä esimerkiksi mahdollisesti aiheutuva tulipalo. Sähkömääräykset edellyttävät pumpuissa olevan ylivirtasuojauksen. Kyseisessä tapauksessa ylivirtasuoja on tehnyt tehtävänsä eikä pumppu ole mennyt rikki. Pumpun kuumeneminen on voinut aiheutua sähköpiikistä tai siipirattaaseen on voinut takertua sinilevää, oksia tai kala, mikä on aiheuttanut pumpun kuumenemisen.
 
Asiakkaan mukaan vakuutusehdoissa rikkoutumisvahingon määritelmän edellytyksenä ei ole se, että rikkoutunut esine vaatisi erityisiä korjaustoimenpiteitä. Vakuutusyhtiö toteaa, että kyseinen viittaus toisessa päätöksessä korjaustoimen­piteisiin on kirjoitettu lähinnä asian havainnollistamiseksi. Yleisen elämänkokemuksen mukaan rikkoutuminen mielletään sellaiseksi tapahtumaksi, mikä vioittaa esinettä siten, että se on korjattava tai vaihdettava uuteen. Ehtoteksteissä ei voida kaikkia itsestäänselvyyksiä kirjoittaa auki, vaan on lähdettävä siitä, että yleisillä termeillä on tietty, yleisesti tunnettu sisältö. Nyt kyseessä olevat ehdot on kirjoitettu vakuutusalalla vakiintuneella tavalla. Kyseessä ei ole rikkoutuminen minkään ehtokohdan mukaan. Rikkovakuutus kattaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman sisäisen tai ulkoisen tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttaman rikkoutumisen. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa ei ole kyse lainkaan rikkoutumisesta, vaan ylivirtasuojaus on toiminut niin kuin sen on kuulunutkin.
 
Vakuutusyhtiöllä ei ole yksiselitteistä ja varmaa tietoa siitä, ovatko asiakkaan hälytysjärjestelmät toimineet oikein vai eivät. Jos hälytysjärjestelmä olisi lähettänyt GSM-hälytyksen oikea-aikaisesti lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ja siihen olisi saman tien reagoitu ja ylivirtasuoja olisi käyty kääntämässä uudelleen päälle, kalojen kuoleminen olisi estynyt. Sillä seikalla, onko hälytysjärjestelmä ollut kokonaan toimimaton tai onko se toiminut viiveellä tai onko se ollut täysin kunnossa ja GSM-hälytys on jäänyt huomaamatta, ei tässä tapauksessa ole kuitenkaan merkitystä. Olennaista on se, onko pumpun ylivirtasuojan laukeaminen ehtojen tarkoittama rikkovahinko vai ei. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei tällainen ylivirtasuojan laukeaminen ole ehtojen mukaan korvattava rikkovahinko. Asiakas ei ole pystynyt osoittamaan, että kyseessä olisi ollut korvattava vahinkotapahtuma.
 
Sen varalta, että Vakuutuslautakunta jostain syystä päätyisikin siihen, että vakuutusyhtiön tulisi korvata kalojen kuolemasta aiheutunut vahinko, vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutusyhtiö korvaisi ehtojen mukaan vain suoranaisen esinevahingon. Korvaus suoritetaan arvonlisäverolliselle yritykselle arvonlisäverottomana, koska yritys voi vähentää veron liiketoiminnan arvonlisäverotuksessa eikä veron osuus jää tällöin yrityksen vahingoksi. Vahingosta vakuutuksenottajalle aiheutuneet mahdolliset selvittelykulut kuuluvat korvauksen hakijan itsensä korvattaviksi. Asianajokulujen korvaamisen osalta vakuutusyhtiö toteaa, ettei lausuntopyyntö Vakuutuslautakunnalle toimi mahdollisena oikeusturvahakemuksena. Vakuutusyhtiö katsoo, että sen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen eikä sitä ole syytä muuttaa.
 
Lausunnonpyytäjän lisävastine
 
Vakuutuksenottaja katsoo edelleen, että sille vahinkotapahtumasta aiheutuneet vahingot kuuluvat vakuutusehtojen perusteella korvattaviksi. Koska tapauksessa pumppu on menettänyt toimintakykynsä eli rikkoutunut ja sen varajärjestelmätkään eivät ole kytkeytyneet päälle niin kuin ne normaalisti kytkeytyisivät, on kyse ollut selkeästi äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
 
Vakuutusyhtiön vastineessa on vedottu siihen, ettei vakuutusyhtiölle ole toimitettu selvitystä jakeluverkkoa operoivalta energiayhtiöltä koskien vahinkoyön virranjakelua. Prosessikustannusten minimoimiseksi kyseistä selvitystä ei ole toimitettu eikä vakuutusyhtiö ole sitä missään vaiheessa edellyttänyt. Jos tämä selvitys tarvitaan, on vakuutuksenottaja valmis sen hankkimaan.
 
Vakuutusyhtiö katsoo, ettei kyseessä ole laitteen rikkoutuminen, koska rikkoutuminen vaatisi aina rikkoutuneeseen esineeseen kohdistuvan korjaustoimen­piteen. Vakuutusehdot eivät sisällä tällaista rikkoutumisvahingon määritelmää. Vakuutusehdot eivät velvoita vakuutuksenottajaa suorittamaan näitä korjaustoimenpiteitä tai hakemaan niistä korvausta vakuutusyhtiöltä. Se, haetaanko vakuutuksesta esinevahingon perusteella korvausta, on puhtaasti vakuutuksenottajan päätettävissä.
 
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että kalojen kuolema korvataan vain, mikäli kuolema on aiheutunut pumpuille sattuneesta korvattavasta esinevahingosta. Nyt on kyse juuri tällaisesta tapahtumasta. Mikäli laite ei olisi rikkoutunut, vaan se olisi toiminut normaalisti, olisi varajärjestelmä tilanteessa käynnistynyt ja hälytys välittynyt eteenpäin, mikä olisi taas johtanut vahingon aiheutumisen estymiseen. Kyseessä ei siten ole pelkkä lämpöreleen laukeaminen, vaan se, että pumppu ei ole toiminut kokonaisuudessaan niin kuin sen olisi pitänyt toimia. Pumppua on kohdannut laiterikko. Vakuutusyhtiön tulee täten korvata vakuutustapahtumasta aiheutuneet vahingot sekä aiheutuneet asianajokulut yhteensä 3 400 euroa.
 
Vakuutusyhtiön lisävastine
 
Tapauksessa on selvää, että pumpussa on ollut toimimattomuutta. Riitaisaa asiassa on se, mistä toimimattomuus johtuu ja onko toimimattomuuden syynä sellainen ilmiö, joka tulisi vakuutuksesta korvattavaksi. Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä on ollut toimintahäiriö ja toimintahäiriöiden poistaminen ei ole vakuutuksesta korvattavaa. Pumpun rikkoutumista asiassa ei ole edelleenkään pystytty osoittamaan. Asiakkaan kummassakaan kirjelmässä ei ole kerrottu, miten pumppu todella olisi mennyt rikki. Asiakas ei ole pystynyt yksilöimään, minkälainen tapahtuma tai vika pumppua on kohdannut. Asiakas myöntää ja pystyy yksilöimään, että lämpörele on lauennut. Asiakas ei ole kertonut, millä toimenpiteellä pumppu on jälleen saatu toimivaksi ja korjatuksi. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan lämpörele on vain aktivoitu uudelleen ja pumppu on lähtenyt taas normaalisti toimimaan.
 
Vakuutusehdot eivät määrittele rikkoutumista niin, että rikkoutuneeseen esineeseen pitäisi kohdistua korjaustoimenpide. Mikäli mitään korjaustoimenpiteitä ei suoriteta, niin silloin on vaikea toteennäyttää, että laitteeseen olisi kohdistunut vakuutusehtojen mukainen rikkoutuminen. Asiakas katsoo, että rikkoutuminen voi tarkoittaa myös sitä, että jokin laite lakkaa toimimasta niin kuin sen pitäisi. Toki asiakas voi esittää omia määritelmiään rikkoutumis-käsitteelle, mutta kaikki rikkoutumiseksi väitetyt tapahtumat eivät ole vakuutuksesta korvattavia vahinkotapahtumia. Vakuutusyhtiö katsoo, että laitteessa ollut rele on toiminut niin kuin sen on pitänytkin. Lämpörele on lauennut ja katkaissut siten virran kulun jännitteen ylikuormitustilanteessa estäen siten pumpun sähkömoottorin vaurioitumisen.
 
Vahingosta ei tarvitse hakea korvausta, mutta korjaustositteilla asiakas voi ainakin yrittää todistaa pumpun menneen todella rikki vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla. Nyt ei ole kyse hälytysjärjestelmien mahdollisesta toimimattomuudesta vaan pumpun toimintahäiriöstä. Se, että hälytysjärjestelmät eivät olisi toimineet asianmukaisesti, ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan riitä osoittamaan sitä, että itse pumppu olisi mennyt rikki ehtojen edellyttämällä tavalla.
 
Vakuutusyhtiö katsoo, että sen ratkaisu on vakuutusehtojen mukainen.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Vakuutusehdot
 
Rikkovakuutuksen ehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman sisäisen tai ulkoisen tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttama rikkoutuminen.
 
Samojen vakuutusehtojen kohdan 2.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet toimintahäiriöiden poistamisesta, ellei häiriö ole seuraus vakuutettua omaisuutta kohdanneesta tästä vakuutuksesta korvattavasta rikkoutumisvahingosta.
 
Erityisvakuutusehdon mukaan vakuutuksesta korvataan kasvatusaltaissa vakuutusyhtiön esinevakuutuksella vakuutettujen pumppujen korvattavasta esinevahingosta aiheutunut kalojen kuolema. Vakuutuskorvauksen perusteena on, että pumppujen toimintaa ja altaiden happitilannetta seurataan ja toiminnan poikkeamasta siirtyy tieto 24 tuntia päivystettyyn valvomoon. Hälytyksen siirtolaitteiden kuntoa tulee valvoa ja laitteista on tehtävä koehälytys vähintään kerran kuukaudessa. Koehälytyksistä on pidettävä kirjaa. Hälytyslaitteiden on toimittava myös sähkökatkoksen aikana.
 
Ratkaisusuositus
 
Vakuutuksenottajayrityksen kalakasvattamolla on kasvatusaltaaseen pumppaavan pumpun lämpörele eli lämpösuoja lauennut pois päältä, minkä seurauksena virtauspumppu on lakannut toimimasta. Kasvatusaltaaseen ei ole tämän vuoksi tullut uutta happirikasta merivettä ja altaassa olleet kasvatussiiat ovat kuolleet hapenpuutteeseen.
 
Jotta kalojen kuolema korvattaisiin vakuutuksesta, tulee pumpun olla vahingoittunut ehdoissa määritellystä korvattavasta esinevahingosta. Pumppu on vahinkohetkellä ollut vakuutettuna palo-, luonnonilmiö-, vuoto-, murto- ja ilkivaltavakuutuksella sekä rikkovakuutuksella. Vakuutuksenottajayrityksen tulee osoittaa, että pumppua on kohdannut ehtojen mukainen korvattava esinevahinko, minkä seurauksena pumppu on lakannut toimimasta. Ainoa mahdollinen vahinko, mikä nyt kyseessä olevassa tapauksessa voi tulla kysymykseen, on rikkovahinko, mikä korvataan rikkovakuutuksesta.
 
Rikkovakuutuksen mukaan korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton sisäisen tai ulkoisen tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttama rikkoutuminen. Rikkoutuminen tarkoittaa Suomen kielen perussanakirjan mukaan rikki menemistä, särkymistä, hajoamista jne. Samoin tämän sanan määrittelee Nykysuomen sanakirja. Rikkoutuminen tarkoittaa täten, että esine menee rikki. Kun esine menee rikki, sitä täytyy korjata jotenkin tai se täytyy vaihtaa ehjään, jotta sitä voidaan taas käyttää.
 
Nyt kyseessä olevassa tapauksessa ei ole mitenkään osoitettu, että pumppu olisi rikkoutunut tai että sitä olisi jotenkin korjattu tai että se olisi vaihdettu uuteen pumppuun. Ei ole myöskään selvitetty, miten pumppu on saatu uudelleen käyntiin. Päinvastoin on todettu, että pumpun lämpörele on lauennut, minkä seurauksena pumppu on lakannut käymästä eli pumppaamasta vettä. Tämä tarkoittaa, ettei pumpun moottori ole päässyt lämpenemään liiaksi eikä pumppu näyttäisi asiakirjojen mukaan mitenkään vaurioituneen. Vakuutuslautakunta katsoo kaiken saamansa asiakirjamateriaalin perusteella, ettei vakuutuksenottajayritys ole pystynyt osoittamaan, että pumppu olisi vahingoittunut eli vaurioitunut ehtojen edellyttämällä tavalla. Kalojen kuolema ei siten ole seurausta pumppua kohdanneesta korvattavasta esinevahingosta eikä kalojen kuolema ole vakuutuksenottajayrityksen yritysvakuutuksesta korvattava. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann sekä jäsenet Kallioinen, Löppönen, Nyyssölä, Pesonen, Piipari ja Sjögren. Sihteerinä toimi Snellman.
 
 
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia