Vahingon johdosta lausunnonpyytäjä esitti Tmi E-P:n vastuuvakuutuksesta korvattavaksi itselleen aiheutuneet kulut omasta työstään yhteensä 92 h à 10 euroa sekä kilometrikorvaukset 120 km à 0,39 euroa. Yhteensä korvausvaatimus oli 966,80 euroa. Lisäksi lausunnonpyytäjä ilmoitti, että jompikumpi kahdesta korjausliikkeestä oli aiheuttanut tammikuussa 2003 maalattujen olo- ja makuuhuoneiden seinien likaantumisen sekä pakastimen sulamisen. Lausunnonpyytäjä T.H. kysyi näiden korvausmahdollisuutta Tmi E-P:n vastuuvakuutuksesta.

 

Korvauspäätöksellään 25.9.2003 vakuutusyhtiö maksoi korvausta sijaisasumisesta, oman työn osuudesta ja matkakulukorvauksista. Oman työn osuus ja matkakulukorvaukset olivat yhteensä 325 euroa.

 

Korvauspäätöksen lisätietoina vakuutusyhtiö toteaa suorittaneensa matkakulukorvauksena 0,20 euroa/km lausunnonpyytäjä T.H:n esittämien kilometrimäärien mukaan.

 

Vakuutusyhtiön saaman tiedon mukaan vesivahingon korjauksen suorittaneen urakoitsijan toimesta siirrettiin raskaimmat kalustot. Urakoitsija oli myös urakkasopimuksen mukaisesti remontin jälkeen poistanut jätteet ja suorittanut ns. harjasiivouksen. Vakuutusyhtiö on korvannut vahinkoon liittyvänä verottomana oman työn osuutena 7 euroa/h x 43 h. Tunnit on laskettu muuten lausunnonpyytäjän esittämien tuntimäärien mukaisesti paitsi kohdan 12. – 16.6.2003 kohdalla. Tähän jaksoon vakuutusyhtiö on hyväksynyt vastaavat 18 tuntia, jotka oli esitetty kohdassa 19. – 20.4.2003. Remontin jälkeinen normaali loppusiivous on maksettu urakoitsijalle.

 

Lausunnonpyytäjä T.H. on ilmoittanut urakan aikana mm. seinien likaantuneen ja pakastimen sulaneen. Nämä vahingot eivät ole aiheutuneet 8.4.2003 sattuneesta vesivahingosta ja siten eivät ole korvattavissa tästä vakuutuksesta.

 

Kirjeellään vakuutusyhtiölle lausunnonpyytäjä kysyy, mihin perustuu yhtiön maksama kilometrikorvaus 0,20 euroa/km. Verottajan vahvistama kohtuullinen kilometrikorvaus oman auton käytöstä on 0,39 euroa/km. Vaihtoehtoisesti vakuutusyhtiö voi maksaa korvauksen bussitaksan mukaan. Oma auto: 0,39 euroa x 20 km = 7,8 euroa. Bussi: meno-paluu kahdelta hengeltä = 8 euroa.

 

On totta, että urakoitsija siirsi noin 90 kg painavaa televisiota jalustoineen sekä makuuhuoneen raskasta vaatekaappia useamman kerran remontin aikana, koska lausunnonpyytäjä ei vaimonsa kanssa halunnut niitä siirtää. Kaikki nämä siirrot tapahtuivat kuitenkin ennen 12.6.2003. Lausunnonpyytäjä T.H:n saadessa asuntonsa remontoituna haltuunsa 12.6.2003 kaikki tavarat (pois lukien astianpesukone ja jääkaappi-pakastinyhdistelmä, jotka olivat lausunnonpyytäjän muistaman mukaan kytkemättöminä makuuhuoneessa) olivat olohuoneessa mukaan luettuna makuuhuoneen vaatekaappi ja televisio.

 

Lausunnonpyytäjän saadessa asunnon haltuunsa kaikki lattiat olivat suojapahvien peitossa. Mitään loppusiivousta ei siis oltukaan voitu tehdä johtuen siitä, että kaikki tavarat olivat asunnossa suojapahvien päällä. Urakoitsijalla ei siis ollut edes teoreettista mahdollisuutta tehdä mainittua harjasiivousta, koska vakuutusyhtiö ei ollut antanut lupaa siirtää huonekaluja pois huoneistosta remontin ajaksi.

 

A.P. vakuutusyhtiöstä kertoi lausunnonpyytäjä T.H:lle puhelimitse keväällä, että itse tehdystä työstä voidaan maksaa 10 euroa/h. Mihin perustuu vakuutusyhtiön maksama 30 %:lla alennettu tuntihinta? Lausunnonpyytäjän mielestä kahden osapuolen välillä sovittua tuntihintaa ei voida yksipuolisesti muuttaa jälkikäteen.

 

Koska vakuutusyhtiö ei ole etukäteen halunnut saada yksityiskohtaista työmaapäiväkirjaa tehdyistä toimenpiteistä, lausunnonpyytäjä ei ole sellaista laatinut. Hän on vain kirjannut ylös tehdyt tunnit/päivä.

 

Lausunnonpyytäjä T.H. vaatii toimittamansa laskun ja vakuutusyhtiön maksaman suorituksen välisen erotuksen 641,80 euroa suorittamista tililleen. Samalle tilille vakuutusyhtiö voi suorittaa jo aikaisemmin hyväksymänsä maksatuksen kuivatuksen aiheuttamasta sähkönkulutuksesta.

 

Lausunnonpyytäjä voi laatia vakuutusyhtiön niin halutessa jälkikäteisen selostuksen tuntityönä, josta selviää tyhjentävästi koko prosessin kulku taustoineen ja tehdyt toimenpiteet, mikäli vakuutusyhtiö kokee lausunnonpyytäjän esittämässä laskussa olevan jotain epäselvää. Koska kyseinen dokumentti ei suoranaisesti liity vesivahingosta johtuvaan sovittuun oman työn tekemiseen, lausunnonpyytäjä veloittaa em. dokumentin laatimisesta 100 euroa/h. Vaihtoehtoisesti dokumentin voi laatia ulkopuolinen asiamies. Hänen tuntiveloituksensa on 160 euroa + ALV.

 

Päätöksessään 15.6.2004 vakuutusyhtiö vastaa lausunnonpyytäjä T.H:n esittämiin kysymyksiin seuraavaa:

 

Auton kilometrikorvaus on kulukorvaus, jonka taksa on sama mitä Kela maksaa kulukorvauksena. Lausunnonpyytäjän esittämä kilometrikorvaus on työnantajan hyväksi tehdyn matkustussäännön mukainen auton käytöstä suoritettu korvaus. Vakuutusyhtiön saaman tiedon mukaan urakoitsija oli suorittanut loppusiivouksen, jonka osuus on sisältynyt vakuutusyhtiön maksamaan urakoitsijan laskuun. Pahvit lattioille oli jätetty nimenomaan suojaamaan uutta parkettia.

 

Itse tehdystä työstä maksetaan oman työn korvaus työn laadun mukaan. Korvaus voi olla 5–10 euroa/h verottomana. 10 euron korvaus maksetaan esim. jos itse tekee pientä timpurintyötä tai viemäriveden tulviminen on aiheuttanut vesivahingon, jonka siivoustyön asukas itse suorittaa. Vakuutusyhtiö on katsonut kohtuulliseksi korvaukseksi 7 euroa/h vahinkoon liittyvän oman työn korvauksena tavaroiden pakkaamisesta ja purkamisesta.

 

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan tavaroiden paikoilleen laittaminen vie suunnilleen saman ajan kuin niiden pakkaaminen. Siksi vakuutusyhtiö on korvannut vastaavat tuntimäärät. Kuten aikaisemmin on todettu, remontin aikana likaantuneet seinät ja pakastimen sulaminen eivät liity vakuutuksenottajan aiheuttamaan vesivahinkoon ja siten eivät ole tästä vakuutuksesta korvattavissa.

 

Lausuntopyynnössään 7.1.2005 T.H. viittaa toimittamiinsa liitteisiin tapahtumien kulusta sekä osapuolten näkemyseroihin. Hän vaatii korvausvaatimustensa suorittamista sekä laillista viivästyskorkoa 25.9.2003 alkaen.

 

Lausunnonpyytäjän asuntoa kohtasi vesivahinko kylpyhuoneremontin yhteydessä. Remontin aiheuttaneella urakoitsijalla oli vastuuvakuutus vakuutusyhtiössä. Asunnon kaikki lattiapinnat jouduttiin uusimaan. Tämän osan korvausvastuustaan vakuutusyhtiö hoiti mallikkaasti.

 

Lausunnonpyytäjä on lähettänyt liitteenä asuntonsa pohjapiirustuksen. Remontintekijöillä oli käytettävissään asunnon eteinen tarvikevarastona. Eteisestä johtavat ovet keittiöön, toimistokomeroon, makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen oli suljettu ja teipattu pölytiiviiksi. Samoin eteisessä olevat komerot oli teipattu pölytiiviiksi. Kylpyhuoneremontin jälkeen ainoastaan kalustamaton eteinen olisi vaatinut siivoamista eikä mitään tavaroiden järjestämistä olisi tarvinnut tehdä. Vesivahingon seurauksena kaikki lattiapinnat uusittiin ja kaikki irtaimisto täytyi siirtää pois alkuperäisiltä paikoiltaan joko parvekkeelle, pakkauslaatikoihin, kellariin tai toisaalle asuntoon.

 

Koko asuntoa kohdanneen remontin seurauksena kaikki pinnat likaantuivat mukaan lukien keittiön kaapit ja niissä olleet astiat ja muut tavarat. Kaikki tavarat olivat saaneet ohuen pölykerroksen ja ne jouduttiin pyyhkimään yksitellen käsityönä tai pesemään.

 

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään valinnut suoraviivaisen ja sille edullisen lähestymistavan. Yhtiö ei prosessin missään vaiheessa ole edes kysynyt, mitä kaikkea asunnossa jouduttiin tekemään, jotta se olisi saatu siihen kuntoon, jossa se oli ennen vesivahingon tapahtumahetkeä. Vakuutusyhtiö on olettanut, että asunnossa ei ole jouduttu tekemään ”pientä timpurintyötä” tai mahdollisesti jotain vaativampaa. Vahingonkärsineillä olisi ollut tähän toisenlainen näkemys, mutta se ei ole vakuutusyhtiötä kiinnostanut prosessin missään vaiheessa.

 

Lausunnonpyytäjä ehdottaa, että vakuutusyhtiö kertoisi pääpiirteittäin kaikki asunnossa tehdyt työt ja niihin käytetyn ajan oman näkemyksensä mukaisesti ajalla 12. – 16.6.2003. Tämä ns. käännetyn todistustaakan käyttäminen tässä tilanteessa olisi lausunnonpyytäjän mielestä oikeutettua, koska vakuutusyhtiö on kiistänyt lausunnonpyytäjän työaikaseurannan oikeellisuuden ”on katsottava” –tyyppisellä perustelulla. Hänen saatuaan vakuutusyhtiön selostuksen tehdystä työstä ja siihen käytetystä ajasta lausunnonpyytäjä lupaa täydentää sitä parhaan muistinsa mukaisesti vastaamaan omaa käsitystään.

 

Lisäksi on huomioitava, että vakuutusyhtiö antoi suullisesti vähintäänkin harhaanjohtavia tietoja asukkaiden itse tekemän työn korvausperusteista. Mikäli hän olisi etukäteen tiennyt, että vakuutusyhtiö korvaa 92 tunnin työstä sekä 120 kilometrin oman auton käytöstä yhteensä 325 euroa, hän olisi ilomielin jättänyt ko. tehtävät urakoitsijan huoleksi. Tämä vaihtoehto olisi tullut vakuutusyhtiölle tosin huomattavan arvokkaaksi, koska urakoitsija veloittaa työstään noin 35 euroa/h ja normaalit kilometrikorvaukset.

 

Mitä tulee tammikuussa 2003 maalattujen seinien sotkeentumiseen ja pakastimen sulamiseen, muutama ajatus ns. syy-seuraussuhteesta. Asunnon ovet keittiöön, makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen olivat suljettuina ja teipattuina kylpyhuoneremontin aikana. Vesivahingon tapahduttua ovet jouduttiin avaamaan (poistamaan), kun tavaroita siirrettiin, lattioita purettiin ja kuivattiin sekä uudet lattiat rakennettiin. Mitään näistä edellisissä lauseissa tehdyistä toimenpiteistä ei olisi tarvinnut suorittaa, mikäli vesivahinkoa ei olisi tapahtunut. Kaikki vesivahingon jälkeen tapahtuneet toimet keittiössä, makuuhuoneessa ja olohuoneessa tapahtuivat vakuutusyhtiön palkkaamien urakoitsijoiden toimesta. Vakuutusyhtiö palkkasi urakoitsijat korjaamaan vesivahingon aiheuttamia vahinkoja. Lausunnonpyytäjä T.H:n mielestä vakuutusyhtiön palkkaamien urakoitsijoiden asunnolle aiheuttamien vahinkojen syy-seuraussuhde vakuutusyhtiön korvaamaan vesivahinkoon on kiistaton. Vahingonkorvaus-oikeudessa osoitettu katkeamaton syy-seuraussuhde aikaansaa vahingonkorvausvelvollisuuden, ja tätä korvausvelvollisuutta ei vakuutusyhtiö voi lausunnonpyytäjän käsityksen mukaan yksipuolisesti rajoittaa vetoamalla vakuutusehtoihin.

 

Merkille pantavaa tässä asiassa on se, ettei kumpikaan vakuutusyhtiön palkkaamista urakoitsijoista myönnä aiheuttaneensa mitään itse, toisin sanoen he syyttävät hiljaisesti toisiaan ja vetäytyvät vastuusta. Siksi em. urakoitsijoiden mahdollisia omia vastuuvakuutuksia ei voitane hyödyntää ilman poliisin suorittamaa esitutkintaa ja käräjäoikeudessa aloitettavaa siviiliprosessia. Tähän vakuutusyhtiöllä lienee harkintansa mukaan mahdollisuus. Lausunnonpyytäjälle kuluriski intressiin suhteutettuna olisi liian suuri.

 

Vastineessaan 9.3.2005 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatiedot, sovellettavat vakuutusehdot, lainsäännökset ja oikeuskäytännön.

 

Tmi E-P on vastannut vain alkuperäisestä kylpyhuoneremontista. Vesivahinkoa ovat olleet korjaamassa sekä maalausliike SK Oy että ES Kiinteistökuivaus Oy. Kuten vahingonkärsinyt itsekin valituksessaan Vakuutuslautakuntaan mainitsee, seinien vahingoittuminen ja pakastimen sulaminen ovat aiheutuneet vahingon korjaamisesta vastanneiden yritysten toiminnasta. Nämä lisävahingot eivät ole seurausta vakuutuksenottajan aiheuttamasta vesivahingosta, vaan vesivahingon korjaamisen yhteydessä aiheutuneita vahinkoja. Lisävahingot eivät ole vahingonkorvausoikeudellisessa mielessä syy-yhteydessä vakuutuksenottajan aiheuttamaan ensivahinkoon.

 

Vastoin vahingonkärsineen väittämää vakuutusyhtiö ei ole palkannut urakoitsijoita hoitamaan huoneiston kuivausta tai vesivahingosta aiheutunutta remonttia. Vakuutusyhtiö ei ole tilannut vahingon korjanneita urakoitsijoita vahinkopaikalle, vaan vakuutusyhtiö on vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksen perusteella yksinomaan hyväksynyt urakoitsijoiden laskut oikeamääräisinä ja korvannut laskujen perusteella kuivauksesta ja remontoinnista aiheutuneet arvonlisäverottomat kulut täysimääräisinä. Laskujen hyväksyminen vakuutusyhtiön toimesta ja niiden korvaaminen suoraan työn suorittajalle on täysin normaali käytäntö vahinkojen tapahtuessa, eikä tällainen menettely tarkoita sitä, että vakuutusyhtiö olisi palkannut urakoitsijat tai joutuisi vastuuseen vahinkoa korjaavien urakoitsijoiden aikaansaamista lisävahingoista.

 

Vahingonkärsineelle aiheutuneista omista kuluista vakuutusyhtiö on korvannut yleisen korvauskäytäntönsä mukaisesti. Oman ajoneuvon käytöstä suoritettava kilometrikorvaus on sama kuin Kansaneläkelaitoksen käyttämä kulukorvaus eli 0,2 euroa/km eikä vahingonkärsineen vaatima verottajan vahvistama oman ajoneuvon käytöstä työnantajan hyväksi suoritettava 0,4 euroa/km. Vahingonkärsineelle vakuutusyhtiö on puhelimitse kertonut, että omaa työtä korvataan verottomana riippuen tehdyn työn laadusta kuitenkin enintään 10 euroa/h. Tapauksessa kyse on ollut lähinnä tavaroiden purkamisesta ja pakkaamisesta. Tästä kohtuulliseksi katsottu korvaus on 7 euroa/h. Tavaroiden paikoilleen laittamisesta vahingon korjaamisen jälkeen vakuutusyhtiö on korvannut yhtä monta tehtyä tuntia kuin niiden pakkaamisestakin.

 

Vahingonkärsineen esittämät pakastimen sulamisesta ja seinien osittaisesta uudelleenmaalaamisesta syntyneet kulut eivät ole aiheutuneet alkuperäisestä 8.4.2003 tapahtuneesta vesivahingosta. Näin ollen vakuutusyhtiö ei voi korvata kyseisiä vahinkoja vakuutuksenottajansa vastuuvakuutuksen perusteella.

  

 

 

 

Kohta 2, Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun

-         vahinko todetaan vakuutuskauden aikana, ja

-         vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.

 

Esillä olevassa tapauksessa on kyse vesivahingosta aiheutuneiden kilometrikorvausten ja vahingonkärsineen oman työn korvaamisesta sekä korjauksen yhteydessä aiheutuneista vahingoista.

 

Vakuutuksenottaja Tmi E-P:n työntekijä on 8.4.2003 aiheuttanut kylpyhuoneremontin yhteydessä vesivahingon lausunnonpyytäjä T.H:n asunnossa. Remonttia varten kulku asunnon eteisestä muihin huoneisiin on ollut pölytiiviisti suljettu. Vahingon johdosta asunnon kaikki lattiapinnat on jouduttu uusimaan ja irtaimisto siirtämään pois tieltä.

 

Vakuutusyhtiö on korvannut vahingon Tmi E-P:n vastuuvakuutuksesta.

 

Lausunnonpyytäjän osalta vakuutusyhtiö on korvannut omaa työtä sekä maksanut kilometrikorvauksia. Hän on vaatinut tavaroiden pakkauksesta ja siirrosta 19. – 20.4.2004 18 tunnilta 10 euroa/h ja loppusiivouksesta sekä tavaroiden purkamisesta ja siirrosta 12. – 16.6.2003 67 tunnilta 10 euroa/h. Vakuutusyhtiö on katsonut kummankin työjakson vaatineen 18 tuntia, koska vahinkokorjauksen suorittanut liike on poistanut jätteet ja suorittanut ns. harjasiivouksen. Tuntikorvauksena vakuutusyhtiö on suorittanut 7 euroa.

 

Lautakunta toteaa, että lattiaremontin seurauksena remontin kohteena olevaan huoneistoon välttämättä leviää rakennuspölyä kaikkialle. Tämä pöly ei ole poistettavissa ns. harjasiivouksella. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että asunnon asumiskuntoon saattaminen on vaatinut lausunnonpyytäjältä tavaroiden purkamisen ja paikoilleen siirtämisen ohella remonttipölyn poissiivoamisen. Lausunnonpyytäjän näiltä osin esittämää yhteensä 67 tunnin vaatimusta lautakunta pitää uskottavana ja asianmukaisena. Työn luonne ja vaativuus huomioon ottaen lautakunta katsoo vakuutusyhtiön maksaman 7 euron tuntikorvauksen riittäväksi. Näin ollen vakuutusyhtiön tulee suorittaa lisäkorvausta 49 tunnilta.

 

Kilometrikustannusten osalta lautakunta toteaa, että arvioitaessa syntyvän vahingon määrää ei voida ottaa huomioon esimerkiksi ajoneuvon pääoman kuoletusta kokonaisuudessaan, korkoja, autovakuutusta, liikennevakuutusta ja käyttömaksua, ellei voida selvittää, että näiltä osin kuluja ei olisi syntynyt ilman vakuutustapahtumaa. Korvausta määrättäessä tulee ottaa huomioon ajoneuvon pääomakustannukset sikäli kuin ne liittyvät ajettujen kilometrien aikaansaamaan ajoneuvon arvon alennukseen, rengaskustannukset, huoltokustannukset, polttoainekustannukset ja muut muuttuvat kulut.

 

Lausunnonpyytäjä on vahinkoa kärsineenä velvollinen esittämään näyttöä vahinkonsa määrästä.

 

Tutkittavassa tapauksessa vakuutusyhtiö on kiistänyt lausunnonpyytäjä T.H:n vaatimuksen määrän viittaamalla verottajan hyväksymään määrään oman auton käyttämisestä työmatkoihin aiheutuneista kustannuksista sekä sairausvakuutuslain mukaiseen päätökseen oman auton käytöstä aiheutuneista kustannuksista. Verohallituksen päätöksen mukaan korvaus on 0,4 euroa/km, Kelan hallitus on puolestaan sairausvakuutuslain nojalla vahvistanut oman auton käytön kustannuksen määräksi 0,2 euroa/km.

 

Lautakunta toteaa, että molemmat edellä mainitut laskelmat auton käyttökustannuksista perustuvat Autoliitto ry:n laskelmiin. Verohallituksen päätöksen perusteena olevassa laskelmassa on otettu huomioon myös auton hankkimisesta aiheutunut pääomakustannus. Käyttökustannuksiin puolestaan kuuluvat polttoaine-, rengas-, vakuutus- ym. muuttuvat kulut. Käyttökustannusten osuus on noin 0,2 euroa/km.

 

Asiassa ei ole edes väitetty, että lausunnonpyytäjä olisi joutunut hankkimaan autonsa tutkittavana olevan vakuutustapahtuman vuoksi. Hän ei ole osoittanut, että hänelle olisi aiheutunut autonsa käyttämisestä enempää käyttökulua kuin 0,2 euroa/km. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kilometrikustannuksia koskevaa korvauspäätöstä asianmukaisena.

 

Lausunnonpyytäjä T.H. on esittänyt vaatimuksen korjaustyön yhteydessä aiheutuneista olo- ja makuuhuoneen seinien likaantumisista sekä pakastimen sulamisesta. Lautakunta toteaa, että Tmi E-P:n vastuuvakuutuksesta maksetaan korvausta vahingosta, joka on vakuutuksenottajan tuottama tai siihen suorassa syy-yhteydessä. Korjausliikkeiden omien työsuoritustensa yhteydessä aiheuttama vahinko ei ole tällaista Tmi E-P:n vastuulla olevaa ja sen vakuutuksesta maksettavaa vahinkoa. Se, ettei ole tietoa siitä, kumman korjausliikkeen toimenpiteistä likaantuminen tai sulaminen on aiheutunut, ei tässä suhteessa ole asiaan vaikuttavaa. Näin ollen lautakunta katsoo vakuutusyhtiön epäyspäätöksen likaantumisen ja sulamisen osalta ehtojen mukaiseksi.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja

Sisula-Tulokas, jäsenet Eskuri ja Hentunen sekä varajäsen Laukkanen. Sihteerinä toimi Savonen.