Haku

VKL 73/13

Tulosta

Asianumero: VKL 73/13 (2013)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 28.11.2013

Rakennuksen alapohjan kosteusvauriot. Monia vahingon aiheuttajia. Äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Viemäriputken vuoto. Käyttövesiputket. Selvitykset.

Tapahtumatiedot

Vakuutusyhtiön korvauspalvelussa 22.5.2012 kirjatun tietueen mukaan A:n omakotitalossa (rakennusvuosi 1974) oli ilmennyt hajua. A oli alkanut avata makuuhuoneen lattiaa. Myös olohuoneessa ja keittiössä oli tuntunut hajua. Ilmoituspäivänä 22.5.2012 oli keittiöstä tiskipöydän alta löytynyt vettä muovien välistä. Korvausta vuonna 2012 ilmi tulleista vesivahingoista haettiin laajasta kotivakuutuksesta, joka oli vakuutuskirjan mukaan alkanut 25.8.1999.

L:n kartoitusraportti 2012

Yhtiö L teki kohteessa kartoituksia 23.5. ja 28.5.2012. Kartoitusraportin mukaan vettä oli havaittu keittiön lattiarakenteessa kellarin alueella. Alapohjarakenteessa oli talossa kellarin kohdalla lattiapinnoitteen alla betoni, muovi, styroksi ja villa, muovi, betoni ennen kellaritilaa. Muualla pinnoitteen alla oli betonilaatta, muovi, styroksi ja villa, muovi ennen hiekkaa. Raportin mukaan kartoitushetkellä lattiarakenteita oli avattu laajalta alueelta ennen kartoitushetkeä. Kellarin kohdalla keittiössä havaittiin alemman muovin päällä ja alla vettä. Lattiabetoni oli keittiössä painanut viemäriputkea notkolle. Viemäriputki oli painunut hieman soikeanmuotoiseksi, minkä takia sen liitos ei ollut täysin vedenpitävä. Jälkien perusteella vuotovesi oli tullut liitoksesta ja kastellut lattiarakennetta keittiön ja apukeittiön alueilla. Vuotaneen liitoksen läheisyyteen kaadettiin kartoituksen yhteydessä vettä ja vesi kulkeutui samoja reittejä, joita vuotanut vesi on kulkenut. Keittiön kohdalla ulkoseinän alajuoksussa havaittiin tummumista. Kartoituksessa [23.5.2012] käyttövesi- ja lämmitysverkoston putkissa ei ollut havaittavissa olevaa vuotoa.

Talossa 28.5.2012 tehdyssä kartoituksessa havaittiin raportin mukaan pukuhuoneen, vessan ja makuuhuoneen alueilla kulkevan käyttövesiputkien (kylmä) kondensoineen vettä. Putken ympärillä oli pahvieriste sekä putken pinnassa alumiinipaperi. Raportin mukaan eristämättömällä alueella putki oli parempikuntoinen pinnasta kuin eristetty putki. Talon läpi kulkevan kantavan väliseinän alajuoksun havaittiin olevan märkä ja makuuhuoneen alueella hieman lahonnut. L:n raportin mukaan alajuoksun kastelee maakosteus. Pukuhuoneen kohdalla oli raportin mukaan käyttövesiputkien läheisyydessä alimman muovin päällä putkien hikoilusta aiheutunutta vettä.

Putkimies M:n selvitys 2013

Putkimies M:n 5.2.2013 antaman selvityksen mukaan A kutsui hänet 25.5.2012 katsomaan, mistä iso vesimäärä takkahuoneessa putken alla olevan muovin päällä johtui. M kertoo selvityksessä, että hänen arvionsa mukaan vettä oli 2–3 litraa. Putki oli kuiva, eikä kondenssivesihikoilua ollut. Kyseinen kokoa ¾ oleva galvanoitu rautaputki oli ruosteessa noin yhden metrin matkalta. Putki oli suojattu alumiinipaperilla, joka oli purkutöiden yhteydessä rikkoontunut. Paperi oli M:n mukaan muilta osin kuiva, mutta ruostuneen osuuden kohdalla se oli kostea.

M:n antaman selvityksen mukaan kiinteistöä ei ole käyttöveden osalta liitetty kunnalliseen vesijärjestelmään. Paine verkostossa vaihtelee 2–3,5 baarin välillä ja se toteutetaan omalla painevesijärjestelmällä. M:n mukaan käyttövettä ei ollut käytetty katselmuspäivänä purkutöiden johdosta, joten putkien hikoilua ei ollut. M kertoo, että hänen kokemuksensa mukaan kondenssivettä ei voi syntyä niin paljon kuin muovin päällä oli vettä hänen tullessaan paikalle. Kondenssivesihikoilu haihtuu M:n mukaan yleensä putken ympäriltä vapaassa tilassa huoneilmaan. Hän huomauttaa, että käyttövesiverkostoa ei ollut koeponnistettu. Tällä tavalla verkoston mahdollinen vuoto olisi voitu selvittää. L:n tekemä vesimittarin tarkkailu ei osoita, että vuotoa ei olisi ollut, koska vesimittarin toimivuutta ei ole tarkastettu. M:n mukaan verkoston paineen ollessa 2 baarin tihkuvuodot eivät välttämättä ilmene, mutta voivat ilmetä paineen ollessa 3,5 baaria.

Vuoden 2009 vesivahinkoasia

Keittiössä ollutta hajuhaittaa oli selvitetty C Oy:n toimesta 2.6.2009 tehdyssä kartoituksessa. C Oy:n kartoitusraportin mukaan keittiön astianpesukoneen vesipumppu oli vuotanut noin kaksi vuotta aikaisemmin [2007]. Asukkaat olivat poistaneet irtovedet lattialta ja raportin mukaan olettaneet, että vesi ei ollut kastellut rakenteita laajemmin. Keittiön mosaiikkiparketti oli liimattu muovimaton päälle. Muovimatto oli liimattu betonilaattaan. Kartoitushetkellä parketissa oli monin paikoin kopoa tai parketin alla oleva muovimatto oli irti lattiasta. Tästä johtuen pintakosteuslukemat vaihtelivat, mutta kaikki mittaustulokset olivat laadultaan kuivia. Astianpesukoneen viereinen lastulevyseinä oli turvonnut alaosastaan ja parketissa oli [tällä kohdalla] kosteusvaurioita. Raportin mukaan kastuneesta seinästä päätellen vuotovesiä oli päässyt myös muovimaton alle ja kastuneesta muovimatosta oli irronnut haitallisia yhdisteitä betonilaattaan, joka kuivuttuaankin aiheutti hajuhaittaa.

Kohteessa tehtiin vakuutusyhtiön tilauksesta vahinkotarkastus purkutöiden jälkeen. Tätä tarkastusta koskevan muistion mukaan tarkastushetkellä kohteessa oli vielä pistävää hajua. Muistion mukaan tarkastuksen tehnyt henkilö ei todennut kohteessa muuta hajun aiheuttajaa kuin mattoliiman kastuminen. Keittiön tiskialtaalle tuleva kylmän käyttövesijohdon liitos oli muistion mukaan korjattu astianpesukoneen vuototapahtuman yhteydessä, mutta jäljistä päätellen tämä vesijohto ei ollut aiheuttanut vesivahinkoa. Vakuutusyhtiö maksoi A:lle astianpesukoneen vuotoa koskevassa asiassa kertakorvaussopimukseen viitaten 2 061 euron korvauksen.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiön kieltäytyi suorittamasta korvausta vuonna 2012 ilmi tulleista vahingoista. Päätöksen mukaan jos viemäriputki on litistynyt lattian valun aikana, on kysymyksessä vanhentunut vahinkotapahtuma eikä vahinko ole tapahtunut tämän vakuutusyhtiön vakuutuksen voimassaoloaikana. Kartoitusraportin mukaan litistyminen on tapahtunut lattian tai lattialaatan painumisen vuoksi, mikä ei ole äkillinen vahinkotapahtuma. Myöskään kondenssivedestä johtuva vahinko ei ole ollut äkillinen tapahtuma.

Valitus

A:n valituksen mukaan talossa on ollut hajuhaittoja noin neljän vuoden ajan. Syyksi on epäilty lattian kosteusvauriota. Vuonna 2009 asiasta ilmoitettiin vakuutusyhtiöön. Hajun epäiltiin johtuneen vuotaneesta astianpesukoneesta. Astianpesukone oli vuotanut hieman ja kastellut keittiön lattiaa. Lattia korjattiin vakuutusyhtiön ohjeiden mukaan. Tästä huolimatta hajuongelma jatkui. Tämän vuoksi päätettiin purkaa lattiavalu lähes koko talon osalta. Purkutöiden jälkeen paljastuivat nyt puheena olevat vuotokohdat.

Nyt molemmista vuotokohdista ilmoitettiin välittömästi vakuutusyhtiöön ja L:stä käytiin paikalla. Lattiavalun purku aloitettiin, kun tähän saatiin lupa vakuutusyhtiöltä, ja se saatettiin loppuun L:n toisen kartoituksen jälkeen. Uusia vuotokohtia ei enää löytynyt. Tämän jälkeen vanhat putket poistettiin, asennettiin uudet putket ja lattia valettiin. A:n mukaan L:n tarkastusraportti ja vakuutusyhtiön korvauspäätös tulivat heidän tietoonsa vasta, kun remontti oli lähes valmis. Tästä johtuen uuden tarkastuksen tekeminen ja L:n tekemän tarkastuksen virheelliseksi osoittaminen on mahdotonta.

A:n mukaan L:n tutkimat kaksi vuotokohtaa tarkastettiin puutteellisesti ja kartoitusraportti tehtiin olettamuksien pohjalta. L:n edustajat eivät tutkineet kummankaan vuotokohdan osalta sitä, vuotavatko kyseiset putket ja mikä on vuotojen syy. Kartoitusraportista ei ilmene, miten vuotokohdat on tarkastettu, eikä sitä, onko niitä tarkastettu ollenkaan. Raportista ei ilmene, miten johtopäätöksiin on päädytty. Talossa ei suoritettu putkiston koeponnistusta, joka olisi tullut tehdä 12 baarin paineella kahden tunnin ajan. Talossa on oma puhdasvesijärjestelmä ja putkiston paine on pieni eli yleensä 2,5–3,5 baaria. Putkiston oma paine ei välttämättä riitä paljastamaan vuotokohtia.

Valituksen mukaan keittiön vuodon oletettiin johtuvan viemäriputken painuneesta liitoksesta, mutta kartoituksessa ei selvitetty, vuotiko kyseinen liitos. L:n edustajat päättelivät jälkien perusteella, että vuotovesi on tullut hieman notkolle painuneen viemäriputken liitoksesta. He kaatoivat vuotaneen liitoksen läheisyyteen vettä ja vesi kulkeutui samoja reittejä, joita vuotovesi oli kulkenut. Puheena oleva keittiön viemäriputken liitoskohta oli kellarin valun päällä. Kellarin valu ei ole laskenut vaan ainoastaan keittiön lattia, joten väitetty keittiön valun laskeminen ei ole voinut aiheuttaa putken liitoksen notkolle painumista. Varsinainen liitos ei ollut edes painunut notkolle vaan liitoksen jälkeinen putki. Liitoskohta oli säilynyt pyöreänä eikä liitoksen soikeutta mitattu, vaan tarkastus tehtiin silmämääräisesti.

Valituksen mukaan takkahuoneen vuodon oletettiin johtuvan kondenssivedestä, mutta asiaa ei tutkittu, eikä selvitetty, onko kyseessä vuoto. Lattiaa purettaessa takkahuoneen vuotokohdan alla oli vettä runsaasti (iso lammikko). Putkimiehen arvion mukaan vettä oli 2–3 litraa ja hänen mukaan niin iso vesimäärä ei voi johtua pelkästään kondenssivedestä. Vuotokohdasta ilmoitettiin perjantaina 25.5.2012, mutta tarkastajat saapuivat paikalle vasta maanantaina 28.5.2012. Tarkastushetkellä vesi oli ehtinyt kuivua kolmen päivän aikana. Takkahuoneen vuotokohta tutkittiin siten, että toinen tarkastajista seurasi vesimittarin pyörimistä muutaman minuutin ajan ja totesi, että putki ei vuoda.

A:n mukaan korvausratkaisut tehtiin pelkästään L:n raportin pohjalta eivätkä vakuutusyhtiön vakuutustarkastajat käyneet paikalla. Kysymyksessä ei ollut selvä tai pieni vahinkoasia. Vakuutusyhtiön tarkastajan olisi tullut käydä kohteessa. Asiassa tehty tarkastus on ollut puutteellinen ja sen johdosta korvauspäätös on virheellinen. Vakuutusyhtiön tulee korvata korjauskulut ja asumisen keskeytymisestä aiheutunut vahinko, kokonaisuudessaan ainakin 30 000 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan A:lle kerrottiin 11.6.2013 puhelimitse, että viemärin liitoksen vuotaminen ei ole korvattava. Yhtiön mukaan A kertoi, että käyttövesiputkisto pitäisi korvata vakuutuksesta ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Vaikka putkisto ei ole vielä vuotanut, on se ollut niin huonossa kunnossa, että vuotovahinko olisi voinut tapahtua milloin vain. Vakuutusyhtiön mukaan A:lle on kerrottu, ettei vakuutuksen tarkoitus ole maksaa ennalta ehkäiseviä korvaustoimenpiteitä, vaan kunnossapito rakennuksesta kuuluu kiinteistön omistajalle. Asiassa on annettu kirjallinen korvauspäätös 21.6.2012.

A:n vakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet esinevahingot. Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata asennus- tai työvirheen, maakosteuden tai kondenssiveden aiheuttamaa vahinkoa.

Keittiön viemäriliitos

Vastineen mukaan keittiön alueella on todettu lattiarakenteessa kosteutta kohdassa, jossa epätiivis viemärin liitos sijaitsi. Kartoituksessa todettiin, että viemäriputki on painunut soikean muotoisesi eikä viemäriliitos tämän takia ole ollut tiivis. Vuotojälkien perusteella viemäri on vuotanut liitoskohdasta. Vuotokohdan lähelle kaadettiin kartoituksessa vettä ja vesi kulkeutui samoja reittejä kuin vuotovesi on kulkeutunut. Liitosvuoto on aiheuttanut keittiörakenteiden kastumisen.

Litistynyt putki on vuodelta 1974. Kun putki on rakenteen sisällä, suojaa lattiarakenne putkea ulkopuolisilta tapahtumilta ja kolhuilta. Viemäriputken litistymiselle ei ole osoitettu ennalta arvaamatonta ja äkillistä vahinkotapahtumaa. Mahdollisia tapahtumia ovat alkuperäisen asennuksen yhteydessä tapahtunut litistyminen sekä lattiarakenteen painumisen tai liikkumisen aiheut­tama litistyminen. Jos litistyminen on tapahtunut putken asennuksessa, todennäköisesti syy litistymiselle on työvirhe. Vakuutuksessa on rajoitusehto työvirheen aiheuttamalle vahingolle. Tämän lisäksi vakuutus ei ole ollut voimassa vahingon tapahtumahetkellä ja vahinkotapahtumasta on kulunut aikaa yli kymmenen vuotta, joten vakuutettu on menettänyt oikeutensa korvaukseen. Toinen mahdollinen tapahtuma on putken litistyminen lattiarakenteen painumisen seurauksena. Tällöin kyse on hitaasti aiheutuneesta tapahtumasta, joka ei ole vakuutuksesta korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Viemäriputken liitosvuodon lisäksi keittiön lattiarakenteiden kastumiseen ei ole todettu muita vahingon aiheuttajia.

Käyttövesi- ja lämmitysputket

Yhtiön mukaan pukuhuoneen, vessan ja makuuhuoneen alueella kylmien käyttövesiputkien on todettu kondensoineen vettä. Vakuutusyhtiö viittaa L:n kartoitusraportissa esitettyyn. Kondenssiveden aiheuttamat vahingot on rajattu pois vakuutuksen korvauspiiristä. Käyttövesiputkessa ei ole havaittu vuotoon viittaavaa vesimittarin pyörimistä silloin, kun vesipisteitä ei ole käytetty. Myöskään vedenlisäystarpeesta lämmitysjärjestelmään ei ole kerrottu. Käyttövesiputkiston tai lämmitysjärjestelmän vuotoa ei ole tutkittu tämän enempää, koska epäilyä näiden putkien vuodosta ei ole ollut. Vahingon selvittämisen yhteydessä ei ole ollut epäilyä vesimittarin toimimattomuudesta, joten painekoetta ei ole katsottu tarpeelliseksi. Mahdollinen pieni tihkuvuoto, jota ei voi havaita mittarin pyörimisenä, ei aiheuta usean huonetilan alapohjan vaurioitumista.

Korvausmenettely ja selvitykset

Vastineen mukaan korvauspäätös on tehty kartoitusliikkeen kartoituksen ja kartoituksesta tehdyn raportin perusteella. Pääsääntöisesti vuotovahingoissa vahingon aiheuttajan selvittää kartoitusliike. Kartoitusliikkeillä on tähän työhön paras kalusto ja ammattitaito. Kun vahingon aiheuttaja on tiedossa, tekee vakuutusyhtiö päätöksen vahingon korvattavuudesta. Vahinkotarkastaja osallistuu vahingon aiheuttajan selvitystyöhön, mutta pääsääntöisesti vahinkotarkastaja selvittää vakuutuksesta korvattavan vahingon laajuutta ja kustannustasoa. Tässä vahingossa vahingon aiheuttaja on selvinnyt kartoitusliikkeen kartoituksen ja raportin perusteella. Kun kyse ei ole ollut korvattavasta tapahtumasta, vahinkotarkastusta ei ole tehty.

Yhtiön mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Vakuutusyhtiö on tilannut kartoitusliikkeen selvittämään vahingon aiheuttajaa ja laajuutta. Vahinkoselvityksen perusteella aiheuttajaksi on selvinnyt kaksi putkiin liittyvää vahinkotapahtumaa, joista kumpikaan ei ole vakuutuksesta korvattava. Lisäksi raportissa on maininta maakosteuden aiheuttamista lahovaurioista seinärakenteen alaohjauspuulle. Maakosteus ei ole vakuutuksesta korvattava tapahtuma. Vahinkoon ei ole esitetty muita sellaisia selvityksiä, joilla voitaisiin todeta lattiarakenteiden vahinkojen aiheutuneen korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Vahingon aiheuttajaa on etsitty rakenteita avaamalla. Ennen kartoitusta rakenteet on avattu laajalta alueelta. Rakenteiden sisällä olevat vahingon ai­heuttajat on voitu todeta vasta, kun kosteusvaurion aiheuttaneet putket ovat olleet näkyvillä. Tämän takia päätöstä korvattavuudesta ei ole voitu antaa ennen rakenteiden avausta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

3.1 Laaja turva

Laaja turva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

3.5 Korvausrajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata

– vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimelle omaisuudelle itselleen hitaasti tapahtuvasta ilmiöstä, kuten

          - syöpymisestä tai pilaantumisesta

          - homehtumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta tai hajusta

          - kulumisesta tai aineen väsymisestä

– vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimelle omaisuudelle itselleen mm. kuumuudesta, kuivuudesta tai kondenssivedestä

– vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen mm. suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä.

Ratkaisu

Tapauksessa on kysymys siitä, ovatko talossa 2012 havaitut kosteusvahingot aiheutuneet vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta syystä. A:n mukaan kartoituksen tehnyt L tutki puutteellisesti sekä keittiön viemäriliitoksen että käyttövesiputkiston. Vakuutusyhtiön mukaan vahingossa ei ole keittiön viemäriliitoksen osalta kysymys äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamasta vahingosta. Yhtiön mukaan käyttövesiputket ovat kondensoineet vettä eivätkä rakennuksen kosteusvahingot ole aiheutuneet käyttövesiputken vuodosta.

A:n puolelta ei ole esitetty, että puheena olevat kosteusvahingot olisivat aiheutuneet vuonna 2007 sattuneesta astianpesukoneen vuodosta tai että ne liittyisivät C Oy:n vuoden 2009 kartoitusraportissa mainittuun tiskialtaalle tulevan kylmän käyttövesijohdon liitoksen uusimiseen. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että tällaisesta ei ole myöskään käytettävissä olevan selvityksen perusteella viitteitä.

Veden aiheuttamia vaurioita on havaittu keittiön ja apukeittiön alueella. Keittiön kohdalla lattiarakenteessa on ollut vettä. L:n raportin perusteella vuotovesi on jälkien perusteella tullut viemäriputken liitoksesta. Raportin mukaan keittiön lattian pintalaatta on painanut viemäriputken soikeaksi ja liitos ei tämän johdosta ole ollut pitävä. Tapauksessa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että keittiön alueella olisi vuonna 2012 havaittu viemäriputken vuodon ohella muita vuotoja, kuten esimerkiksi käyttövesi- tai lämmitysputken vuotoa. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella on todennäköisintä, että keittiön lattiarakenteen kastuminen on aiheutunut viemäriputken vuodosta.

Viemäriputken liitos on sijainnut kahden betonilaatan välissä. Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että keittiön lattia on painunut ja putkessa on ollut painumaa. L:n raportin perusteella vuoto on seurausta pintalaatan painumisesta eikä selvityksestä ilmene, että putkea tai pintalaattaa olisi kohdannut jokin äkillisesti vaikuttanut vahinkotapahtuma. Pintalaatan painuminen on selvitys huomioiden tapahtunut vähitellen ja se on ilmeisimmin seurausta rakenteiden virheellisyydestä. Viemäriputken aukeamisen ja siitä seuranneen vuodon syynä ei ole ollut ehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, vaan hitaasti tapahtuvasta ilmiöstä aiheutunut vahinko. Tämän takia kosteusvahingot rajautuvat vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle siltä osin kuin ne ovat seurausta viemäriputken vuotamisesta.

L:n tekemässä kartoituksissa ei ole havaittu vuotoja käyttövesi- tai lämmitysputkissa. Jälkimmäisessä kartoituksessa 28.5.2012 alimman muovin päällä on raportin mukaan havaittu vettä pukuhuoneessa. L:n mukaan kylmän käyttöveden putket ovat kondensoineet vettä. Putkimies M:n antaman selvityksen mukaan hän oli havainnut katselmuksen 25.5.2012 yhteydessä lattialle vesimäärän, joka ei voi hänen kokemuksensa perusteella olla kondenssivedestä johtuvaa.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva vahinkotapahtuma. Selvityksestä ei ilmene, että käyttövesiputkistossa olisi havaittu vuotokohtaa. Vaikka kohteessa ei ole tehty käyttövesiputkiston koeponnistusta, Vakuutuslautakunta pitää todennäköisempänä, että käyttövesi­putkessa oleva vuoto olisi tullut havaituksi tai jäljitetyksi joko M:n 25.5.2012 tekemän katselmuksen yhteydessä, L:n 28.5.2012 tekemässä tarkastuksessa taikka purkutöiden yhteydessä. Tapauksessa jää selvittämättä, että kosteusvahingot olisivat aiheutuneet käyttövesiputken vuodosta.

L:n kartoitusraportin mukaan maakosteus kastelee talon kantavan sisäseinän alajuoksun eikä A:n puolelta ole asiassa muuta esitetty. Vakuutuslautakunta pitää L:n kartoitusraportin selvitystä asianmukaisena eikä esitetystä selvityksestä myöskään ilmene, että vakuutusyhtiö olisi korvausmenettelyn yhteydessä viivytellyt tai toiminut vahinkoa selviteltäessä huolimattomasti. Viemäriputken vuodon rajautuessa vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle ja käyttövesiputkivuodon jäädessä osoittamatta eivät talossa havaitut kosteusvahingot kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Vakuutuslautakunta ei suosita kor­vausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia