Päätöksessään 8.9.2003 vakuutusyhtiö toteaa tapahtuman. Vakuutuksenottajan korvausvelvollisuus määräytyy voimassa olevan oikeuden mukaisena, joka tarkoittaa sitä, että vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää huolimattomuutta tai laiminlyöntiä vahingonkorvausvelvollisen puolelta.

 

Laitetoimittaja on tehnyt autopesulaitteen tarkastuksen. Lausunnon mukaan harjattomassa autonpesukoneessa Laserwash 400:ssa oli tarkastettu pesuaineiden määrä ja pesuveden laatu. Pesuaineiden määrän ja pesuveden laadun suhteen laite on toiminut moitteettomasti. Suoritetuissa koepesuissa on todettu autonpesukoneen toiminnan olevan kaikilta osin kunnossa.

 

Laserwash 400 –laitteen pesuvarsi kiertää autoa noin 40 cm:n etäisyydeltä. Veden paine pysyy näin optimaalisena. Kemikaalien vaikutusajat ovat lyhyitä, 10 – 20 sekuntia. Tässä ajassa ei voida aiheuttaa vahinkoa normaalille auton pinnalle. Lisäksi laite on hankaamaton, se ei missään pesun vaiheessa kosketa autoa. Myöskään kuivuri ei koske kuivattavaa kohdetta.

 

Saatujen selvitysten mukaan auton pesuri on toiminut moitteettomasti. Näin ollen vakuutuksenottajalle ei voida katsoa syntyneen korvausvelvollisuutta asiassa.

 

Vakuutusyhtiön päätöksen mukana on autonpesulaitteen toimittajan kuvaus pesutoiminnoista. Sen mukaan Laserwash 400 on suunniteltu äärimmäisen hellää autonpesua silmälläpitäen. Kaikki pesun aikana käytetty vesi johdetaan vedenpehmennyslaitteen läpi, joka varmasti poistaa vedessä mahdollisesti esiintyvät epäpuhtaudet. Laitteessa veden ns. työpaine on 70 baaria tai sitä pienempi. Laitteen pesuvarsi kiertää autoa aina optimaalisesti noin 40 cm:n etäisyydellä. Tällä etäisyydellä ajettaessa veden paine pienenee jo huomattavasti. Pesuvarsi on myös nivelletty, jotta se mahdollisten virhetoimintojen sattuessa ei aiheuta vahinkoa. Pesukoneen automatiikka suorittaa jokaisen pesun jälkeen 28 turvatarkastusta ennen kuin se hyväksyy uuden pesuohjelman. Koska kemikaalien laimennus ja levitys tapahtuu injektoriperiaatteella, takaa tämä sen, että ne eivät koskaan tule auton pinnalle raakana. Tämä siksi, että injektori imee kemikaaleja ainoastaan silloin, kun sen läpi virtaa vettä. Kemikaalien vaikutusajat ovat myös lyhyitä, vain 10 – 20 sekuntia. Tässä ajassa ei voida aiheuttaa vahinkoa normaalille auton pinnalle. Laite on hankaamaton, se ei missään pesun vaiheessa kosketa autoa, vaan pesu tapahtuu hyvillä kemikaaleilla ja puhtaalla vedellä. Kuivaus tapahtuu kuivurilla, jossa ei ole laskevaa ja nousevaa suutinta, eikä sekään näin ollen kosketa kuivattavaa kohdetta missään vaiheessa.

 

Vakuutusyhtiön päätöksen mukana on myös autonpesulaitteen toimittajan edustajan kertomus hänen huoltokäynnistään 18.7.2003 C:n luona. Edustaja kertoo suorittaneensa rutiiniluoteisen huoltokäynnin, johon kuuluu mm. pesuaineiden määrän ja toimivuuden tarkastaminen. Tämän osalta laite oli toiminut moitteettomasti. Samalla edustaja oli tarkistanut myös pesuveden laadun. Se tarkoittaa pehmeyden mittaamista ja puhtauden tarkastamista. Tämä siksi, että kaikki käytetty vesi menee pehmentimen läpi ja sen täytyy olla normaalia verkkovettä pehmeämpää. Vesi oli ollut kunnossa. Muutaman koepesun jälkeen edustaja oli todennut laitteen olevan moitteettomassa kunnossa.

 

Lausuntopyynnössään 8.9.2003 vakuutettu toteaa autonsa käyneen pesussa C:n autopesurissa, jossa sen maalipintaan oli tullut pieniä pistemäisiä vaurioita. Auto oli näytetty heti tapauksen jälkeen C:n tavaratalojohtajalle, joka oli ottanut valokuvia ja todennut vauriot. Tämän jälkeen auto oli myös näytetty vakuutusyhtiön vakuutustarkastajalle, joka oli kuvannut auton ja todennut vauriot.

 

Vahingonkärsinyt tietää, että pesulaite on harjaton eikä mikään osa siitä pesun aikana kosketa autoa. Hän ei myöskään väitä, että auton kylkiin olisi tullut pintanaarmuja. Kaikki kyljissä olevat vauriot näyttivät siltä kuin niihin olisi kovalla paineella osunut aivan pieniä kovia hiukkasia, jotka olivat aiheuttaneet neulankärjen kokoisia pistevaurioita. Niitä oli etupäässä kuljettajan puoleisessa kyljessä useita. Auto oli ollut lausunnonpyytäjän tyttären käytössä, joka oli käynyt äitinsä kanssa pesulassa. Molemmat totesivat vauriot heti autosta noustuaan. Autoa näytettiin myös muille, joilta on saatavana näkemys tapauksesta.

 

Vakuutusyhtiön vastauksessa tekniset tiedot ja pesulaitteen toimivuus on tuotu hyvin esille. Pesuaineet ovat hyväntuntuisia ja paine tuntuu toimivan. Itse lausunnonpyytäjä on tuonut esille epäilyn, että pesuveden seasta tai jostain muualta on tullut esim. pieniä metallihiukkasia, jotka ovat iskeytyneet pintaan. Ihmeellisintä lausunnonpyytäjän mielestä tutkimuksessa on, että vaurioita tutkii vaurion aiheuttanut osapuoli, jonka näkemystä pidetään lopullisena ja lausunnonpyytäjän näkemys sivuutetaan täysin.

  

Vastineessaan 4.11.2003 vakuutusyhtiö kertaa tapahtuman. Yhtiön vahinkotarkastaja on tarkastanut auton ja todennut maalipinnan olevan kulunut. Vahinkotarkastaja on lisäksi todennut, että auton kyljissä olleet vauriot ovat kiveniskemän kaltaisia ja sijaitsevat epäsäännöllisin välimatkoin ja epäsäännöllisellä korkeudella, eivätkä ne näin ollen sellaisia, että ne olisivat syntyneet autonpesukoneessa.

 

Kysymyksessä oleva pesukone on tarkastettu vahinkotapahtuman jälkeen, eikä sen toiminnassa ole havaittu moitittavaa. Kone on tyypiltään harjaton pesukone, joka on nimenomaan suunniteltu erittäin hellävaraiseen pesuun. Konetta huolletaan ja sen toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti. Tämän nojalla vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole näytetty, että ajoneuvon maalipinnassa havaitut vauriot olisivat syntyneet vakuutuksenottajan vastuulle kuuluvassa autonpesukoneessa.

 

Vakuutusyhtiön vastineen mukana oli yhtiön autovahinkotarkastajan lausunto. Sen mukaan hän oli tarkastuksessa havainnut auton vasemmassa sivussa maalipinnassa kiveniskemien kaltaisia jälkiä. Jälkiä oli vasemmassa sivussa epäsäännöllisin välimatkoin ja epäsäännöllisellä korkeudella. Tarkastajan käsityksen mukaan kyseiset jäljet eivät ole syntyneet pesukoneen aikaansaamina.

 

 

Kirjeessään 18.11.2003 Vakuutuslautakunnalle C:n tavaratalojohtaja toteaa käsityksenään, ettei vahinko ole tapahtunut pesun johdosta. Hän toteaa, että pesuri pesee vuositasolla noin 20.000 autoa. Aikaisemmin ei ole vastaavia jälkiä pestyissä autoissa tavattu, vaikka lähes jokainen asiakas autonsa pinnan pesun jälkeen kriittisesti tarkastaakin. Silloin tällöin käydään pesutulos läpi yhdessä asiakkaan kanssa, jos pesutulos ei ole asiakasta tyydyttänyt. Fyysisen harjauksen puuttuessa harjattoman pesurin hellävaraisuuden vastakohtana on joskus riittämätön pesuteho.

 

Mainittuna päivänä pesurissa pestiin kymmeniä autoja. Useimpien autojen omistajat kävivät ajokkinsa maalipinnan heti pesun jälkeen läpi viimeistelykuivauspyyhkeellä kuivaten kirkkaassa kesäpäivän valossa. Jokainen pesu on identtinen eivätkä olosuhteet laitteissa muutu. Myös tavaratalojohtaja itse kävi tapauksen jälkeen pesettämässä autonsa ilman ongelmia. Hänen mielestään on epätodennäköistä, että nämä oletetut ”metallihiukkaset” olisivat vaurioittaneet vain kyseisen Opelin pintaa, ja lisäksi, että ne olisivat vaurioittaneet maalia vain tietyltä alueelta.

 

Viimeisen 16 kuukauden aikana noin 25.000 pestystä autosta tavaratalojohtajan tietoon on tullut tämän tapauksen lisäksi ainoastaan yksi tapaus, missä asiakas on katsonut autonsa maalipinnan vaurioituneen pesussa. Tämän tapauksen osalta tavaratalojohtaja ei usko asiakkaan täysin vilpittömään mieleen. Yhteistä molemmille tapauksille on, että reklamaation tekijä ei itse ole ollut auton pääasiallinen käyttäjä pesua edeltävänä aikana.

 

Lausunnonpyytäjän tapauksessa tavaratalojohtaja pitää erittäin todennäköisenä, että jäljet ovat syntyneet ennen pesua. Jäljet näkyvät luonnollisesti aivan toisella tavalla pestystä autosta. Auton pesun jälkeen auton maalipintaa niin ikään tarkastellaan huolellisemmin kuin muuten autoa käytettäessä. Autossa olleita jälkiä ei tavaratalojohtajan mielestä havaitse helposti normaalin auton käytön yhteydessä vähänkään likaisilta tai pölyiseltä maalipinnalta. Tavaratalojohtaja katsoo, ettei pesulaite ole aiheuttanut vahinkoa eikä pidä näin ollen oikeudenmukaisena, että korvausta maksettaisiin vastuuvakuutuksesta.

 

 

 

Kohta 4, korvattava vahinko

Vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloaikana ja voimassaoloalueella toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

 

 

Tapauksessa on kyse siitä, ovatko vakuutetun autossa havaitut maalivauriot syntyneet sitä vakuutuksenottajan autonpesulinjalla pestäessä.

 

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.

 

Ammattimaisen palvelustentarjoajan vastuu palvelujen turvallisuudesta on normaalia tuottamusvastuuta ankarampaa. Palveluista aiheutuneita vahinkoja arvioidaan sopimusvastuun perusteella, mikäli vahinko aiheutuu sovitun palvelun suorittamisesta. Tällöin palvelun tarjoajan on korvausvastuusta vapautuakseen kyettävä näyttämään oman toimintansa huolellisuus sekä palvelussa käytetyn välineen moitteettomuus.

 

Lausunnonpyytäjän auton kyljessä on pesun jälkeen havaittu kymmenkunta pintanaarmua. Pesulinjalle oli tehty huoltokäynti kuusi päivää ennen vakuutetun auton pesua. Tuolloin linjan toiminta on ollut moitteetonta. Laite on harjaton ja puhdistus tapahtuu painepesulla. Laite ei miltään osin kosketa autoa. Lautakunnan käytettävissä on pesutoiminnon kuvaus. Sen mukaan laite käyttää ainoastaan kemikaaleja ja puhdasta vettä. Samana päivänä kuin vakuutetun auto pestiin, on pesty kymmeniä muita autoja. Vuositasolla autoja pestään noin 20.000. Aikaisemmin on esitetty yksi vaatimus vastaavantapaisesta vahingosta. Se on epäilty tehdyn vilpillisessä mielessä.

 

Saamansa selvityksen perusteella lautakunta katsoo vakuutuksenottajan osoittaneen toimineensa huolellisesti ja pesulaitteen olleen toiminnaltaan moitteeton. Lautakunta ei pidä pesutoiminnon kuvauksen perusteella mahdollisena, että laitteeseen kesken kymmenien autojen pesun olisi joutunut vahinkoa aiheuttavia hiukkasia ja että vahinko olisi kohdistunut ainoastaan vakuutetun autoon. Tämän nojalla lautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää päätöstä ehtojen mukaisena.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas sekä jäsenet Eskuri, Hentunen, Koskenvuo ja Rusanen. Sihteerinä toimi Savonen.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA