Kosteuskartoitusraportin 14.8.2008 mukaan lausunnonpyytäjän v. 1960 rakennetussa ja 1982 laajennetussa omakotitalossa on lämminvesi vuotanut varaajan alla, seiniä on kastunut. Lämminvesivaraaja on sijainnut pesuhuoneen kulmassa.

 

Raportin mukaan varaajan paisuntaventtiilissä ei ole ollut poistoputkea, ja paisuntavedet ovat valuneet pesuhuoneen lattialle ja kastelleet pesuhuoneen ja viereisen varaston betonilaattaa, vaurioittaneet varaston puolen seinän lastulevyn ja rungon sekä kastelleet saunan vastaisen seinän alaosaa. Raportissa on todettu, että paisuntavettä on tiputtanut jo pidemmän aikaa, lattiassa varaajan alla on koroke, joka viettää hivenen seinään päin, joten vesi on valunut varaston puolelle. Raportin valokuvaliitteessä lämminvesivaraajan alla olevassa betonilattiassa ei näytä olevan laatoitusta.

 

Raportin toimenpidesuosituksena on mm. pesuhuoneen seinien ja lattian laatoituksen purkaminen koko alueelta, jotta saadaan asennettua asianmukainen vesieristys.

 

 

Kosteuskartoituksen mukaan varaajan paisuntaventtiilissä ei ole ollut poistoputkea, paisuntavedet ovat valuneet pidemmän aikaa pesuhuoneen lattialle kastellen pesuhuoneen ja varaston betonilaattaa ja ympäröiviä seinärakenteita. Varaajan alla tai takana ei ole ollut laatoitusta eikä vesieristeitä, joten varaajasta valunut vesi on päässyt vähitellen tunkeutumaan rakenteisiin.

 

Yhdistys toteaa, että vakuutuksesta korvattavaksi tulevia vuotovahinkoja koskevan ehdon mukaan korvattavuuden edellytyksenä on se, että neste, höyry tai kaasu on virrannut arvaamattomasti ja suoraan. Yhdistys katsoo, että lämminvesivaraajasta vähitellen valuneen ylipaineveden aiheuttama vahinko ei täytä näitä edellytyksiä, koska venttiilistä ei ole poistoputkea kaivoon eikä rakenteita ole eristetty. Kyseessä on vähitellen tapahtunut, väärästä rakennustavasta johtuva kosteusvaurio, jota vakuutuksesta ei korvata.

 

Lausunnonpyytäjän pyydettyä uudelleenkäsittelyä yhdistys toteaa kielteisen päätöksensä lisäperusteluina, että varoventtiilin tarkoituksena on poistaa ylimääräinen vesi, eikä vesi tule venttiilistä arvaamattomasti. Mitään rikkoutumista tai muuta arvaamatonta vahinkomekanismia asiassa ei ole esitetty. Veden pääsyä rakenteisiin ei voida pitää arvaamattomana, koska vedeneristystä tai asianmukaista poistoputkea ei ole, eikä vesi tule venttiilistä arvaamattomasti.

 

Lausunnonpyytäjä vaatii vahingon korvaamista. Hänen kotiinsa on v. 1995-96 tehty pesuhuoneremontti, jolloin pesuhuoneeseen asennettiin suihku ja lämminvesivaraaja. Lausunnonpyytäjä teetti työt putkialan yrittäjällä, joka lausunnonpyytäjän mielestä oli ammattitaitoinen. Pesuhuoneessa varaajan kohdalla seinärakenteet olivat aikaisemmin tehtyjä, ja ne olivat rakentamisajan määräysten mukaiset. Suihkun kohdalle tehtiin silloin uusi laatoitus ja rakentamisajan vaatimusten mukainen vesieristys.

 

Elokuussa 2008 havaittiin kosteusvaurioita pesuhuoneen väliseinässä. Vakuutuksen pitäisi korvata vahinko. Ammattitaitoinen putkiyrittäjä on tehnyt putkien ja laitteiden asennustyön, ja lausunnonpyytäjä oli luullut kaiken olevan tehty oikein. Vesieristeet ovat olleet rakennusajan määräysten mukaiset. Lämminvesivaraaja oli rikkoutunut ja tiputti normaalia enemmän vettä lämmetessään. Poistoletku puuttui varaajasta, koska se on irronnut vahingossa tai sitten asentajalta on jäänyt se asentamatta. Lausunnonpyytäjä oli luullut, että se oli tehty määräysten mukaisesti. Vettä valui rakenteisiin, kasteli laattaa ja lahotti seinän. Vahingon takia piti tehdä yli 4.000 euron remontti.

 

 

Yhdistys viittaa korvauspäätöksiinsä. Veden- ja kosteudeneristysmääräysten C2 vuodelta 1976 kohdan 2.3 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

 

Rakennusten veden- ja kosteuseristysohjeiden (RIL 107-1981) vuodelta 1981 kohdan 2.3 mukaan märkien huonetilojen lattiassa on oltava vedeneristyskerros. Tarvittaessa on myös märkien huonetilojen seinissä oltava veden­eristys. Maanvaraisissa tiloissa, joissa on lattiakaivo, tulee vedeneristyksenä käyttää vähintään yhtä bitumi- tai kuumabitumimattoa. Märkien huonetilojen lattioiden vedeneristys ulotetaan yleensä vähintään 50 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi. Putkien läpiviennit yms. lävistykset tehdään veden­eristyksen kohdalta vedenpitäviksi.

 

Yhdistys toteaa, että todetut kosteusvauriot ovat selvityksen mukaan olleet seurausta rakenteisiin vähitellen valuneista varaajan ylivuotovesistä. Varaajan alla oleva koroke on lisäksi ohjannut veden valumaan seinää päin estäen samalla vettä valumasta kaivoon. Mainitut rakenteet eivät täytä rakennuksen rakentamisajankohdan (peruskorjattu, varaaja asennettu 1995–96) mukaisia veden- ja kosteudeneristysohjeita ja määräyksiä.

 

Saadun selvityksen perusteella yhdistys katsoo edelleen, että kyseessä ei ole ehtojen mukainen arvaamaton vahinko.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 5.9 mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutu­nut vahinko, kun tällainen aine on virrannut arvaamattomasti ja suo­raan

-       rakennuksen omasta kiinteästä vesi-, jätevesi-, viemäri- tai lämpö­johtoverkosta, uima-altaasta, höyry-, kaasu- taikka öljyputkistosta

-       rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta

-       rakennuksen omista yhteisissä tiloissa olevista kiinteistä käyttölaitteista

-       hyväksytyllä letkuliitännällä ja sulkuventtiilillä johtoverkkoon liitetystä pesukoneesta tai astianpesukoneesta

-       vioittuneesta sähkökäyttöisestä tai kemiallisesta WC-järjestelmästä

-       jääkaapista tai pakastinlaitteesta sähkökatkon tai laitteessa ilmenneen vian johdosta.

 

Tapauksessa on riitaa lämminvesivaraajan ylivuotovesien omakotitalon rakenteille aiheuttaman vahingon korvaamisesta. Vakuutusehdot edellyttävät vuotovahinkojen korvaamiselta mm. sitä, että neste on virrannut arvaamattomasti ehdoissa mainitusta putkesta tai laitteesta.

 

Käsillä olevassa tapauksessa kyse on selvityksen mukaan ollut pesuhuoneessa sijaitsevan lämminvesivaraajan ylivuotovesien pitkäaikaisesta pääsemisestä talon rakenteisiin. Näyttöä ei ole siitä, että varaaja olisi rikkoutunut. Se, että varaajassa olevan veden lämmetessä ja paineen kasvaessa varaajan paisuntaventtiilistä purkautuu paisuntavesiä, kuuluu lämminvesivaraajan normaaliin toimintaan. Vakuutuslautakunta katsoo, että tällainen veden vuotaminen ei ole vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla arvaamatonta.

 

Esitetyn selvityksen mukaan on todennäköistä, että varaajaan ei ollut asennettu asianmukaista poistoputkea paisuntaventtiiliin. Paisuntavedet eivät tämän vuoksi olleet kulkeutuneet lattiakaivoon vaan valuneet varaajan alle. Varaajan alla olevassa lattiapinnassa ei esitetyn selvityksen mukaan ole ollut vesieristystä, vaikka rakennusmääräykset ja hyvä rakentamistapa ovat jo pitkään edellyttäneet pesuhuoneen lattialta vedenpitävyyttä.

 

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan se, että poistoputken puuttuessa varaajan ylivuotovedet valuvat lattialle ja siitä edelleen vedeneristyksen puuttumisen vuoksi lattia- ja seinärakenteisiin, ei ole vakuutusehtojen mukaista arvaamatonta nesteen virtaamista.

 

Lautakunta toteaa lisäksi, että vakuutusehtojen mukaista arvaamattomuutta arvioidaan vakiintuneesti objektiivisesti, yleiseltä kannalta. Asiassa ei sen vuoksi ole merkitystä sillä, että lausunnonpyytäjä oli luullut varaajan asennuksen ja lattian rakenteiden olevan asianmukaiset.

 

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että tapauksessa sattunut vuotovahinko ei ole ollut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla arvaamaton vahinko. Tämän vuoksi lautakunta ei suosita korvaamaan vahinkoa vakuutuksesta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Maso. Sihteerinä toimi Raulos.