Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan kertomuksen mukaan vene ajautui väylän kapeassa kohdassa matalikkoon ja juuttui pohjastaan. Tällöin veneen merivaihde hajosi kovan rasituksen seurauksena. Vakuutusyhtiö katsoi, että vaihteen rikkoutunut rakenne oli heikko, eikä veneeseen ollut jäänyt ulkoisia merkkejä karille ajosta tai pohjakosketuksesta. Näillä perusteilla yhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottajan kertomuksen mukaan sisämoottorivene ajautui Tammelan Kuivajärven ja Pyhäjärven välisessä salmessa matalikolle, jossa se sai pohjakosketuksen. Tästä johtuen veneen merivaihteen pääakseli katkesi veneen potkuriin johtaneen rasituksen vuoksi. Koska pohja oli savea ja mutaa, ei potkuriin jäänyt jälkeä. Veneen tekniikka toimi ennen haveria moitteettomasti, eikä siinä ollut teknistä vikaa. Haverin jälkeenkään merivaihteesta ei löytynyt mitään teknistä vikaa paitsi katkennut pääakseli, jonka kautta menee voima suoraan potkurinakselille. Tässä välissä ei ole muuta kuin murtonivel, joka oli hyväkuntoinen, joten teknistä vikaa ei väliin mahdu millään tavalla.

Vakuutuksenottaja toteaa asiassa olevan varmaa se, että ennen haveria vene toimi moitteettomasti ja haverin jälkeen se oli käyttökelvoton. Haverin yhteydessä on veneen potkuri painunut syvälle mutaan jonka seurauksena merivaihteen akseli on katkennut potkurin vastuksen kasvaessa, jolloin myös potkurin akseli hieman vääntyi. Savessa merivaihteen akseli ei kestänyt, eikä tuollainen massa pysähdy hetkessä. Jollei matalikolle olisi ajettu, eivät merivaihde eikä vetoakselisto olisi vaurioituneet. Vakuutusyhtiö on siis korvausvelvollinen haverista aiheutuneista korjauskustannuksista sekä veneen nosto- ja hinauskuluista.

Vakuutuksenottaja tarkentaa vielä, että vaikka haverin sattuessa veneen kuljettaja oli alun perin kertonut veneen ajautuneen hiekkasärkkään, on pohjan koostumus haveripaikalla varmuudella mutaa eikä hiekkaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö toteaa, että tapahtumankulkuna on alun perin kuvattu toisen veneen väistäminen ja ajautuminen hiekkasärkälle. Veneestä ei ole löytynyt havaittavia merkkejä karille ajosta. Pohjasta ei löydy jälkiä, eikä ennen kaikkea potkurissa ole havaittavaa heittoa. Yhtiö katsoo, että potkuriin ja akseliin tulisi vauriota, mikäli potkuri osuisi pyöriessään pohjaan. Koska vaurioita ei ole, yhtiö katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole osoittanut karilleajosta tai pohjakosketuksesta aiheutunutta välitöntä ja suoranaista esinevahinkoa.

Vakuutusyhtiön mukaan tapahtumakuvausta olisi vahinkokäsittelyn myöhemmässä vaiheessa muutettu niin, että pohjakosketus olisikin hiekkasärkän sijaan tapahtunut savipohjaan. Näin ollen vahinko olisi voinut johtua potkurin juuttumisesta saveen ja moottorilta tuleva voima aiheuttaa vaurioitumisen.

Vakuutusyhtiö toteaa, että rikkoutunut merivaihde avattiin korjaamolla, jolloin todettiin, että vaihteiston ns. kylmäliitos oli pettänyt. Kyseinen liitos on heikko kohta, jossa ei ole minkäänlaista kiinnitystä, vaan osat pysyvät toisissaan kiinni ns. ahdistussovituksella. Tällainen kiinnitys on hyvin harvinainen. Lisäksi kyseinen kohta oli korjattu n. kaksi kuukautta ennen nyt kyseessä olevaa vahinkotapahtumaa. Tuossa yhteydessä korjaamo joutui hiomaan materiaalia hiukan pois, jolloin liitos entisestään heikkeni.

Vakuutusyhtiö katsoo ensisijaisesti, ettei asiassa ole esitetty luotettavaa selvitystä siitä, että vahinko olisi aiheutunut tavalla, joka täyttää vakuutusehdoissa määritellyn vahinkotapahtuman tunnusmerkistön. Toissijaisesti yhtiö katsoo, että vahinko on aiheutunut rakenne- tai materiaaliviasta, jollaisia ei rajoitusehtojen perusteella korvata. Jouduttuaan rasitukseen mutapohjassa, vaihteiston heikoin kohta on pettänyt. Tätä ei olisi tapahtunut, jos vaihteisto olisi ollut normaalikuntoinen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu mm. tavarantarkastajan ja vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan tarkastuskertomukset sekä valokuvia merivaihteen rikkoutuneesta kylmäliitoksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa arvioidaan, onko korvauksen hakija osoittanut, että on tapahtunut vakuutusehtojen mukaan korvattava pohjakosketus.

Lisäksi arvioidaan, onko vahinko johtunut vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetusta rakenneviasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavat vakuutusehdot:

4.2.8 Karille ajo tai pohjakosketus

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut karilleajosta tai pohjakosketuksesta.

4.3.4 Rakenneviasta johtuva vahinko

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut veneelle, sen osalle tai sen varusteelle siinä olleesta rakenne-, valmistus-, asennus- tai materiaaliviasta.

Asian arviointi

Vakuutuksen ottajan mukaan veneen potkuriin ei ole jäänyt törmäysjälkiä, sillä vahinkopaikalla on savi- ja mutapohja. Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksen ottaja olisi vahinkoilmoituksen tekemisen jälkeen muuttanut vahinkokuvausta siten, ettei vene ajautunutkaan hiekkasärkälle vaan mutaiseen savipohjaan. Vakuutuslautakunnan internetistä hankkiman selvityksen mukaan vahinkopaikan järvet ovat tyypillisiä suomalaisia matalia ja reheviä järviä, joissa on savi- ja mutapohja. Näin ollen lautakunta pitää uskottavana sitä, että vene on ajautunut nimenomaan mutaiseen ja saviseen matalikkoon, eikä hiekkasärkälle.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei korvauksen hakija olisi esittänyt luotettavaa selvitystä vakuutusehtojen mukaisen vahinkotapahtuman sattumisesta. Vakuutuslautakunta toteaa, että esimerkiksi vahinkotarkastajan lausunnossa todetaan vahingon johtuneen kovasta paineesta, kun potkuri ei ole päässyt enää pyörimään. Tavarantarkastajan lausunnossa todetaan, ettei veneessä ole merkkejä karille ajosta. On kuitenkin mahdollista, ettei naarmuja tai muita merkkejä ole jäänyt, koska pohja on ollut hyvin pehmeää. Korvauksen hakijan kertomuksessa ei ole sellaisia ristiriitaisuuksia tai epäselvyyksiä, jotka heikentäisivät tapahtumakuvauksen uskottavuutta. Näin ollen Vakuutuslautakunta pitää korvauksen hakijan kertomusta uskottavana ja katsoo asiassa näytetyn, että vakuutusehtojen mukainen pohjakosketus on tapahtunut.

Vakuutusyhtiö on vedonnut myös siihen, että vahinko olisi aiheutunut rakenne- tai materiaaliviasta, eikä siksi olisi korvattava. Merivaihteiston rikkoutuminen on lautakunnalle toimitettujen selvitysten mukaan johtunut siitä, että vaihteiston sisällä niin sanottu kylmäliitos on pettänyt. Vahinkotarkastajan lausunnon mukaan korjaamon edustaja piti tällaista liitosta heikkona ratkaisuna. Lisäksi osa on jo kertaalleen aikaisemmin korjattu, jolloin siitä on jouduttu hiomaan materiaalia pois. Tämä on heikentänyt liitosta entisestään. Toisaalta potkurin juuttuminen mutaan on saattanut aiheuttaa hyvinkin voimakkaan paineen koneeseen. Kun koneeseen kohdistuu odottamattoman suuri voima, on luonnollista, että sen heikoin kohta pettää. Jotta kyseessä voitaisiin sanoa olevan rakenne- tai materiaalivika, pitäisi rakenteen olla sellainen, ettei se kestä sitä, mitä siltä normaalisti voidaan odottaa. Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tapauksessa vaihteiston on todettu kestäneen normaalia käyttöä, mutta se on pettänyt pohjakosketuksesta johtuneesta odottamattoman kovassa kuormituksessa. Näin ollen vakuutusyhtiö ei ole osoittanut, että vahinko olisi aiheutunut rakenne- tai materiaaliviasta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että on tapahtunut vakuutusehtojen mukainen vahinkotapahtuma. Lisäksi lautakunta katsoo, ettei vahinko ole aiheutunut rakenne- tai materiaaliviasta. Näin ollen lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Järvelä

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa