Tapahtumatiedot

Asiakkaan sohvan käsinojaan kaatui maaliastia 31.8.2013. Maali tärveli sohvan käsinojan verhoilun. Asiakas vaati korvauksena uuden vastaavan sohvan hinnan, 1.449 euroa.

Sohvan verhoileminen kokonaisuudessaan olisi maksanut enemmän kuin uuden sohvan hankkiminen. Pelkän käsinojan uusiminen olisi maksanut 213 euroa. Huonekaluliikkeen mukaan kankaassa on suuri sävyero, jonka vuoksi liike ei suosittele pelkkää käsinojan vaihtoa. Eri kangaserien välillä saattaa olla jonkin verran sävyeroja, ja kangas yleensä tummuu tai vaalenee käytössä. Siksi parikin vuotta vanha kangas on erisävyinen kuin uusi.

Asiakas on sähköpostiviestissään todennut, että sohva on ollut aurinkoisella paikalla kaksi vuotta, ja kankaassa on varmasti sävyeroa. Toisaalta asiakkaan puheluista tehtyjen muistiinpanojen mukaan asiakas oli kertonut sohvan olevan uutta vastaava, ja siinä oli istuttu viisi kertaa.

Vakuutusyhtiön päätös

Yhtiö korvasi käsinojan uusimiskustannukset. Vakuutusehtojen mukaan omaisuusvahingosta korvataan ensisijaisesti korjauskustannukset. Asiakas oli ilmoittanut sohvan olevan uutta vastaava ja vähän käytetty. Sohvaan on saatavissa uusi käsinoja samalla kankaalla kuin vaurioitunut oli. Sohvan vähäisen käytön vuoksi sävyero ei voi olla merkittävä. Huonekaluliike oli antanut lausuntonsa näkemättä sohvaa.

Yhtiö toteaa lisäksi, että asiakas oli hävittänyt sohvan kesken korvauskäsittelyn. Yhtiö ei ollut luvannut korvata asiakkaalle uutta sohvaa.

Valitus

Asiakas vaatii uuden sohvan hintaa. Vakuutusyhtiö oli 1.9.2013 ilmoittanut, että koska sohva on uudenveroinen, korvauksesta vähennetään vain omavastuu. Lisäksi yhtiö oli ohjeistanut häntä hävittämään sohvan itse.

Asiakas oli saamiensa ohjeiden mukaan toimittanut 2.9.2013 valokuvat vauriokohdasta ja koko sohvasta sekä tarjouksen uudesta sohvasta. Sohvan vaurioista keskusteltiin uudestaan 5.9.2013. Asian venyessä asiakas oli yhteydessä vakuutusyhtiön toimitusjohtajaan, joka aikoi selvittää asian viimeistään 10.9.2013. Asiakas oli hävittänyt sohvan, kun luvattua yhteydenottoa ei tullut. Tämän jälkeen vakuutusyhtiön edustaja pyysi asiakkaalta selvityksenä verhoilutarjouksen, jonka asiakas toimitti. Tarjouksesta ilmenee myös, ettei huonekaluliike suosittele tätä vaihtoehtoa sävyeron vuoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Asiakkaalle on vahinkoilmoituksen yhteydessä kerrottu, että vakuutuksen perusteella korvataan suoranainen esinevahinko, ja seurannais- ja välilliset kulut kuten vaurioituneen sohvan hävittämisestä aiheutuneet kustannukset eivät ole vakuutuksen perusteella korvattavia.

Asiakas oli puhelimessa ilmoittanut, että sohvaa ei pysty korjaamaan verhoilemalla. Asiakkaan toimittamista valokuvista oli kuitenkin vaikeaa havaita ilmoitettua vauriota, ja kuvien perusteella vahinko oli korjattavissa uuden sohvan hintaa pienemmillä kustannuksilla. Asiakasta pyydettiin vielä toimittamaan selvitystä siitä, voiko sohvaa korjata ja mitä se maksaisi. Tällöin asiakas ilmoitti, ettei hän hyväksy mitään muuta korvausvaihtoehtoa kuin uuden sohvan hinnan. 10.9.2013 asiakas kertoi hävittäneensä sohvan. Korvauspäällikkö oli edelleen pyytänyt asiakasta toimittamaan arvion korjauskustannuksista. Asiakas toimitti arvion uuden käsinojan hinnasta asennus- ja rahtikuluineen.

Vakuutusyhtiön korvauskäsittely on tapahtunut vakuutussopimuslain mukaisen 30 päivän käsittelyajan sisällä. Yhtiö viittaa korvauspäätöksensä perusteluihin ja lisää, että sävyeroa on mahdotonta enää todeta, koska asiakas oli hävittänyt sohvan kesken korvausprosessin.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan asiakkaalle uuden sohvan hinnan, vai onko pelkän vaurioituneen käsinojan uusimisen korvaaminen riittävää.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutuksen vahinkojen korvaamista koskevien ehtojen kohdan 6.4.1 mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus korvata vahingoittunut omaisuus joko uudelleen rakennuttamalla, korjauttamalla, hankkimalla uutta vastaavaa omaisuutta tai maksamalla rahakorvaus. Ensisijaisesti omaisuusvahinko korvataan korjauttamalla.

Ratkaisu

Asiakas on vaatinut koko sohvan korvaamista vahinkoilmoitusta tehtäessä käydyn keskustelun perusteella. Lautakunnalle esitetystä selvityksestä ei ilmene, että vakuutusyhtiö olisi tuolloin tehnyt itseään sitovan korvauspäätöksen. Keskustelussa on ollut kyse tulevaa vakuutuskorvausta koskevista ennakkotiedoista, jotka vakuutussopimuslain 9 § 2 momentin mukaan eivät sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan koko sohvaa myöskään sillä perusteella, että asiakas on pitänyt yhtiön korvauskäsittelyä hitaana, vaan yhtiön korvausvastuu tulee arvioida vakuutusehtojen mukaisesti.

Ehtojen mukaan ensisijaisena korvausvaihtoehtona on korjaaminen tai korjauskustannusten maksaminen. Sohvaan on ollut saatavissa uusi käsinoja samalla kankaalla, ja vakuutusyhtiö on maksanut korvausta tämän korjausvaihtoehdon mukaisesti. Vakuutussopimuslain 69 §:n perusteella asiakkaan tulisi voida osoittaa, että sohvaa ei olisi voinut korjata pelkästään käsinoja uusimalla, vaan koko sohva olisi pitänyt verhoilla uudestaan.

Sohvasta ja sen kunnosta lautakunnalle esitetty asiakirjaselvitys on ristiriitaista. Asiakas on toisaalta kertonut sohvan olleen kaksi vuotta vanha ja auringonpaisteen haalistama, mutta toisaalta hän oli kertonut sohvan olevan uudenveroinen ja hyvin vähän käytetty, vain viisi kertaa istuttu. Sohvan hankinnasta ei ole toimitettu kuittia tai muuta selvitystä. Vauriosta toimitetuissa valokuvissa sohva näyttää käsinojaa lukuun ottamatta ehjältä ja siistiltä, mutta kankaan mahdollista haalistuneisuutta ei pysty arvioimaan. Asiakas on hävittänyt sohvan, joten asian tarkempi selvittäminen ei liene enää mahdollista.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta ei ole voinut todeta, että asiakkaan sohva olisi ollut niin kulunut, ettei sitä olisi voinut korjata pelkästään vaurioitunut käsinoja uusimalla. Tässä tilanteessa lautakunnalla ei ole perusteita suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaisi koko sohvan.

Lautakunta ei suosita lisäkorvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA