Vakuutuksenottaja haki korvausta kosteus- ja keskeytysvahingoista yritysvakuutukseensa sisältyvistä vuoto- ja keskeytyksen lisäturvavakuutuksista.

 

 

Vuotovakuutusta koskevassa päätöksessään 29.8.2007 vakuutusyhtiö toteaa, että tapahtumatietojen mukaan vesi on tulvinut sisään ovista rankkasateen aikana.

 

Korvausta haetaan yrityksen perusturvavakuutuksesta.

 

Kohta 13, Vuotovakuutus

Kohta 13.1, Korvattavat vahingot

 

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan

-         rakennuksen lämmitystä, ilmanvaihtoa tai vesihuoltoa palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista tai laitteista

-         rakennuksen sisäpuolisista sadevesiputkistoista

-         vesijohtoverkostoon liitetyistä käyttölaitteista, kuten pesukoneesta

-         tuotantoa tai varastointia palvelevista putkistoista ja laitteista, kuten kylmälaitteista

-         kiinteästi asennetuista säiliöistä.

 

Muista kuin edellä mainituista putkista ja laitteista, veden- tai kosteuseristyksen rakenteiden tai putkiläpivientien läpi vuotaneen nesteen tai muualta virranneen sade-, sulamis- ja pintaveden aiheuttamia vahinkoja ei korvata.

 

Muita putkistoja ja laitteita ovat esimerkiksi kattokourut, ulkopuoliset syöksytorvet, sadevesikaivot ja -viemärit sekä salaojaputket.

 

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa viemärikaivon tai -putken tulviminen rankkasateen, lumen sulamisen tai tulvan yhteydessä.

 

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa kunnallisen tai muu yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioituminen tai tukkeutuminen.

 

Vuotovakuutuksesta korvataan ehtojen mukaan äkilliset ja ennalta arvaamattomat ehtokohdassa 13.1.1 mainitut putki- ja laitevuodot.

 

Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut muualta virranneesta vedestä, kunnallisen viemärin tukkeutumisesta tai viemäriputken tulvimisesta rankkasateen yhteydessä. Näin ollen vakuutusyhtiö ei voi maksaa korvausta vakuutuksenottajan vahingosta.

 

Keskeytysvahinkoa koskevassa päätöksessään 24.9.2007 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatiedot.

 

Tapaukseen sovelletaan yrityksen perusturvavakuutuksen ehtoja.

 

Tämän jälkeen vakuutusyhtiö kertaa edellisessä päätöksessään todetut vuotovakuutuksen perusteella korvattavat vahingot.

 

Vakuutusyhtiö sitoutuu näiden ehtojen ja sopimukseen sisältyvien muiden ehtojen mukaisesti korvaamaan vakuutetun liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuneen vahingon.

 

Vakuutus on voimassa vakuutuskirjaan merkityssä sijaintipaikassa, jossa vakuutuksenottaja harjoittaa vakuutuskirjaan merkittyä liiketoimintaa. Korvauksen edellytyksenä on, että keskeytysvahingon aiheuttanut esinevahinko on tapahtunut keskeytysvakuutuksen sijaintipaikassa.

 

Vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutunut vahinko, kun liiketoiminnan keskeytyminen on suoranainen seuraus vakuutuksenottajan vakuuttamassa liiketoiminnassa hyödyksi käyttämälle omaisuudelle tapahtuneesta esinevahingosta. Korvauksen edellytyksenä on, että esinevahinko on tähän sopimukseen sisältyvien vuoto-, murto- ja ilkivalta- tai ryöstövakuutusehtojen mukaan korvattava esinevahinko.

 

Vakuutuksesta korvataan ehtokohdan 13.1.1 mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton neste-, kaasu- tai höyryvuoto. Vakuutusyhtiön saaman tiedon mukaan Tmi K:n tiloihin oli päässyt vettä rankkasateen seurauksena, mikä ei ole edellä mainitun ehtokohdan mukaan korvattava esinevahinko. Lisäksi keskeytysvahingon korvauksen edellytyksenä on, että keskeytyksen aiheuttanut esinevahinko on yrityksen perusturvavakuutuksen perusteella korvattava vahinko. Koska liiketoiminta ei tässä tapauksessa ole keskeytynyt vakuutusyhtiön vuotovakuutusehtojen perusteella korvattavasta esinevahingosta, ei yhtiö voi maksaa korvausta keskeytysvahingosta.

 

Lausuntopyynnössään 31.10.2007, jonka on laatinut julkinen oikeusavustaja S.I., vakuutuksenottaja pyytää lautakunnan lausuntoa. Hän katsoo korvauspäätösten olleen virheellisiä ja että asiassa tulisi korvata aiheutuneet vahingot yrityksen perusturvavakuutuksen perusteella koskien myös vesivahingon aiheuttamaa yritystoiminnan keskeytystä.

 

Perusteluina vakuutuksenottaja katsoo olevansa oikeutettu vakuutuskorvaukseen yritystoiminnalle aiheutuneesta vahingosta. Vahingot ovat syntyneet 12.8.2007, kun rankkasateen seurauksena kahvilan tiloihin on tullut sade-/jätevesi. Sade on ollut erittäin runsasta, ja tästä johtuen vettä on tullut kaikkiin kahvilan tiloihin useita senttejä. Osa vedestä on valunut jalkakäytävältä yrityksen ovesta suoraan sisään. Se, onko vettä tullut myös huoneiston putkistoista ja muista vesiverkkoon liitetyistä kohteista, on epäselvää, mutta on erittäin todennäköistä, että muun muassa viemäriverkon kautta vettä on tullut liikehuoneistoon. Tätä näkemystä tukee se seikka, että liikehuoneiston viemäreihin asennetut ns. takaiskuventtiilit ovat rikkoutuneet ja ne on jouduttu uusimaan.

 

Tilanne on 12.8.2007 ollut kaupungissa erittäin paha runsaan sateen vuoksi. Useat kiinteistöt vakuutuksenottajan liiketilan lähistöllä ovat kärsineet vesivahingoista. Alueen muihin kiinteistöihin vesi on tullut kadulta sekä kaikista vesi-/viemäriverkkoon liitetyistä kohteista. Havaintoja siitä, mistä tarkalleen vesi on vakuutuksenottajan liikehuoneistoon tullut, ei ole voitu onnettomuushetkellä tehdä sähköiskuvaaran vuoksi. Liikehuoneistossa on ollut useita sähköverkkoon kiinnitettyjä laitteita sekä johtoja sijoitettuina lattialle. Veden aiheuttamia vahinkoja on pystytty selvittämään vasta vedenpinnan laskettua liikehuoneistossa.

 

Vakuutuksenottaja katsoo, että koska vedentulo huoneistoon on ollut niin runsasta, ettei sen tulolähdettä pystytä kokonaan varmuudella selvittämään, vakuutusyhtiön tulisi korvata vesivahingosta aiheutuneet vahingot.

 

Vakuutuksenottaja kokee myös tulleensa kohdelluksi epätasa-arvoisesti muihin vakuutuksenottajiin nähden. Veden aiheuttamat vahingot 12.8.2007 ovat kaupungissa olleet merkittävät, ja vastaavassa tilanteessa muut vakuutusyhtiöt ovat korvanneet vahingot asiakkailleen. Vakuutusyhtiöiden välillä ei vakuutusehdoissa ole ollut mitään merkittäviä eroja. Muun muassa eräs toinen vakuutusyhtiö on julkisesti ilmoittanut korvaavansa vakuutuksenottajilleen rankkasateista aiheutuneet vahingot.

 

Vastineessaan 18.12.2007 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot sekä lausunnonpyytäjän lausuntopyynnössään esittämät tiedot.

 

Näiden vakuutuksenottajan lausuntopyynnössä Vakuutuslautakunnassa esittämien väitteiden jälkeen vakuutusyhtiö on pyrkinyt selvittämään vahinkotapahtumaa vielä lisää. Vakuutusyhtiöstä on oltu 30.11.2007 yhteydessä isännöitsijään, talon huoltoyhtiöön, joka imuroi vedet lattialta, kosteuskartoittajaan T Oy:hyn sekä kaupungin tekniseen osastoon. Yhteydenotoissa on selvinnyt, että kyseisellä alueella, jossa vakuutuksenottajan tilat sijaitsevat, on erillisviemärijärjestelmä. Sadevettä oli ollut niin paljon, että sadevesiviemärit eivät vetäneet. Lisäksi kyseinen talon kohta sijaitsee niin, että kadut kallistavat vettä vakuutuksenottajan tilojen suuntaan. Huoltoyhtiön mukaan tämä liikekiinteistö on noin metrin katutason alapuolella, jolloin vesi on helposti mennyt ovesta sisään. Yhteydenotoissa selvisi myös, että isännöitsijä ja talon huoltoyhtiö eivät tienneet takaiskuventtiilien vaihdosta mitään.

 

Tämän jälkeen vakuutusyhtiö kertaa vakuutusehdot sekä korvauskäsittelynsä asiassa.

 

Yrityksen perusturvavakuutuksen vuotovakuutusehdoissa on ensin kohdassa 13.1 kerrottu se, mitä vuotovakuutus kattaa. Sen jälkeen kohdassa 13.2 on kerrottu korvausrajoitukset eli ne asiat, joita vuotovakuutus ei kata.

 

Vakuutusyhtiön saamien tietojen mukaan kyseessä olevassa vahinkotapahtumassa sadevesi oli virrannut vakuutuksenottajan tiloihin ulkoa rankkasateiden johdosta. Vakuutusyhtiölle ei ole esitetty selvitystä siitä, että vesi olisi vuotanut vakuutuksenottajan putkista tai muista kohdassa 13.1.1 kerrotuista kohteista. Kuivausliikkeen raportti kosteuskartoituksesta on varsin yksiselitteinen sen osalta, mistä vesi on vakuutuksenottajan tiloihin tullut. Vesi on tullut ulkoa. Tätä johtopäätöstä tukee myös se kosteuskartoituksesta ilmenevä seikka, että ainoastaan keittiökalusteiden alaosat on merkitty kosteiksi / vaurioita saaneiksi. Jos vesi olisi tullut tiskialtaan kautta, myös keittiökalusteiden ovet olisivat vaurioituneet. Myös liikehuoneiston sijainnista vakuutusyhtiön saamat tiedot tukevat sitä käsitystä, että vesi on tullut ulkoa. Asiakkaan esittämän takaiskuventtiileiden rikkoutumista koskevan väitteen osalta vakuutusyhtiölle ei ole esitetty väitettä tukevaa selvitystä. Asiakas ei ole toimittanut vakuutusyhtiölle esimerkiksi kuitteja uusien venttiilien hankkimisesta tai korjauskustannuksista. Isännöitsijän ja talohuoltoyhtiön tietämättömyys takaiskuventtiilien rikkoutumisesta ei myöskään tue asiakkaan väitettä. Näin ollen vakuutusyhtiö on katsonut, että vakuutuksenottajan liiketiloihin tullut vesi on tullut rankkasateiden takia ulkoa, eikä vuotovahinko ole vuotovakuutusehtojen mukaan korvattava.

 

Vakuutusyhtiön yleisten ehtojen mukaan kohta 10.1 asiakkaan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat tai tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Edellä kerrotulla tavalla vakuutuksenottaja ei ole tähän mennessä antanut vakuutusyhtiölle sellaisia tietoja, joiden mukaan kyseessä olisi korvattava vahinkotapahtuma. Asiaa on vakuutusyhtiön toimesta pyritty selvittämään, ja asiasta saadut tiedot osoittavat, että vesi on virrannut tiloihin ulkoa.

 

Yrityksen perusturvavakuutuksen keskeytyksen lisäturvavakuutus määrittelee yksiselitteisesti korvauksen edellytykset. Keskeytysvahingon taustalla tulee olla vuoto-, murto- ja ilkivalta- tai ryöstövakuutusehtojen mukaan korvattava esinevahinko, jotta keskeytysvahinko voidaan vakuutuksesta korvata. Kyseessä olevassa vahinkotapauksessa ei edellä kerrotulla tavalla ole keskeytysvahingon taustalla korvattavaa vuotovahinkoa. Näin ollen keskeytysvahinkoa ei voida korvata.

 

Edellä mainituin perusteluin vakuutusyhtiö katsoo, että sen alkuperäinen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen eikä sitä ole syytä muuttaa.

 

 

 

 

Kohta 13, Vuotovakuutus

Kohta 13.1, Korvattavat vahingot

 

Kohta 13.1.1, Neste-, kaasu- tai höyryvuoto

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan

-         rakennuksen lämmitystä, ilmanvaihtoa tai vesihuoltoa palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista ja laitteista

-         rakennuksen sisäpuolisista sadevesiputkistoista

-         vesijohtoverkostoon liitetyistä käyttölaitteista, kuten pesukoneesta

-         tuotantoa tai varastointia palvelevista putkistoista ja laitteista, kuten kylmälaitteista

-         kiinteästi asennetuista säiliöistä.

 

Muista kuin edellä mainituista putkistoista ja laitteista, veden- ja kosteudeneristyksen rakenteiden tai putkiläpivientien läpi vuotaneen nesteen tai muualta virranneen sade-, sulamis- ja pintaveden aiheuttamia vahinkoja ei korvata.

 

Muita putkistoja ja laitteita ovat esimerkiksi kattokourut, ulkopuoliset syöksytorvet, sadevesikaivot ja -viemärit sekä salaojaputket.

 

Kohta 13.2, Korvausrajoitukset

Kohta 13.2.2,Viemäreiden tulviminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa viemärikaivon tai -putkien tulviminen rankkasateen, lumen sulamisen tai tulvan yhteydessä.

 

Kohta 13.2.3, Kunnallinen tai muu yleinen putkisto

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioituminen tai tukkeutuminen.

 

Kohta 20, Keskeytysvakuutukset

Kohta 20.1, Keskeytysvakuutuksen sijaintipaikka

Vakuutus on voimassa vakuutuskirjaan merkityssä sijaintipaikassa, jossa vakuutuksenottaja harjoittaa vakuutuskirjaan merkittyä liiketoimintaa. Korvauksen edellytyksenä on, että keskeytysvahingon aiheuttanut esinevahinko on tapahtunut keskeytysvakuutuksen sijaintipaikassa.

 

Kohta 22, Keskeytyksen lisäturvavakuutus

Vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutunut vahinko, kun liiketoiminnan keskeytyminen on suoranainen seuraus vakuutuksenottajan vakuuttamassa liiketoiminnassa hyödyksi käyttämälle omaisuudelle aiheutuneesta esinevahingosta. Korvauksen edellytyksenä on, että esinevahinko on tähän sopimukseen sisältyvien vuoto-, murto- ja ilkivalta- tai ryöstövakuutusehtojen mukaan korvattava esinevahinko.

 

 

Kohta 10, Korvausmenettely

Kohta 10.1, Korvauksenhakijan velvollisuudet

 

Korvauksenhakijan on viipymättä ilmoitettava vakuutusyhtiölle vahingosta. Korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava...

 

 

Esillä olevassa tapauksessa on kyse sadeveden tulvimisesta liikehuoneistoon sekä kosteus- ja keskeytysvahingoista.

 

Toimitetun aineiston mukaan vakuutuksenottajan Tmi K:n, jonka omistaa M.P., katutasossa olevaan kahvilatilaan on tulvinut vettä rankkasateen aikana 12.8.2007. Sadevettä on tullut niin paljon, että kadulla olevat sadevesiviemärit ovat täyttyneet, ja vettä on noussut jalkakäytävälle. Vakuutuksenottajan liiketila on noin metrin katutason alapuolella ja sijaitsee siten, että kadut kallistavat vettä sen suuntaan. Paikalla kosteusmittaukset suorittaneen kuivausliikkeen pöytäkirjan mukaan vesi on tullut jalkakäytävältä kahvilaan. Vakuutuksenottaja on esittänyt, että osa vedestä on todennäköisesti tullut huoneistoon viemäriverkon kautta takaiskuventtiilien rikkouduttua. Venttiilit on jouduttu uusimaan.

 

Korvausta kosteus- ja liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttamista vahingoista on haettu vakuutuksenottajan yritysvakuutukseen sisältyvistä vuoto- ja keskeytyksen lisäturvavakuutuksista.

Vuotovakuutuksen perusteella korvataan vahinko, jonka muun muassa vesi on aiheuttanut virratessaan äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan ehdoissa luetelluista rakennuksen putkistoista ja laitteista, sisäpuolisista sadevesiputkistoista, vesijohtoverkostoon liitetyistä käyttölaitteista taikka kiinteästi asennetuista säiliöistä. Muista kuin edellä mainituista putkistoista ja laitteista tai muualta virranneen sadeveden aiheuttamia vahinkoja ei korvata. Muita putkistoja ja laitteita ovat ehtojen mukaan esimerkiksi sadevesikaivot ja -viemärit.

 

Erikseen ehdoissa todetaan, että vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa viemärikaivon tai -putkien tulviminen rankkasateen yhteydessä, eikä vahinkoa, jonka aiheuttaa kunnallisen vesi- tai viemärijohdon vaurioituminen tai tukkeutuminen.

 

Vahingonkorvausoikeudessa noudatetun periaatteen mukaan vakuutuksenottaja on vakuutuksesta maksettavan korvauksen vaatijana näyttövelvollinen esittämiensä vaatimuksien perusteiden osalta.

 

Esillä olevassa tapauksessa lautakunta katsoo olevan riidatonta, että rankkasateen johdosta vettä on tullut vakuutuksenottajan tiloihin kadulta oven kautta. Selvitystä siitä, että vettä olisi tullut myös viemäriverkoston kautta takaiskuventtiilien rikkouduttua ja että tästä olisi aiheutunut lisävahinkoa, ei ole esitetty. Lautakunta toteaa, että vakuutusehdoissa on esimerkkeinä sellaisista putkistoista ja laitteista, joiden kautta tulleen veden aiheuttamia vahinkoja ei korvata, mainittu muun muassa viemärit. Koska kosteusvahinko ei ole aiheutunut tavalla, joka on vakuutuksesta korvattava, lautakunta katsoo vakuutusyhtiön epäyspäätöksen vuotovahingon osalta ehtojen mukaiseksi.

 

Keskeytyksen lisäturvavakuutuksen perusteella korvataan liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutunut vahinko, kun keskeytyminen on suoranainen seuraus vakuutuksenottajan liiketoiminnassa käyttämälle omaisuudelle aiheutuneesta esinevahingosta. Korvauksen edellytyksenä tässä tapauksessa on, että keskeytyksen aiheuttanut esinevahinko on vuotovakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko. Koska esinevahinko edellä todetun mukaisesti ei ole vuotovahinkona korvattava, lautakunta katsoo vakuutusyhtiön keskeytystä koskevan epäyspäätöksen ehtojen mukaiseksi.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann sekä jäsenet Aminoff, Kaivola, Kallioinen, Meincke, Nyyssölä ja Sjögren. Sihteerinä toimi Savonen.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA