Tapahtumatiedot

Vahingonkärsijä I.V. (synt. 1956) liukastui jalkakäytävällä 30.1.2011 ja loukkasi oikean kätensä ranteen kaatuessaan. Ranteesta murtui värttinäluu sekä kyynärluu. Ranteeseen laitettiin kipsi, joka poistettiin 11.3.2011. I.V. kävi erikoislääkärin vastaanotolla 28.8.2012, jolloin ranteen todettiin parantuneen hyvin, mutta ongelmana todettiin oleva oikean peukalon kärkinivel, jossa oli esiintynyt kipua. Vakuutusyhtiö maksoi asunto-osakeyhtiön vastuuvakuutuksen perusteella I.V:lle korvausta tilapäisestä haitasta sekä pysyvästä haitasta. I.V. on oikeakätinen.

Asian käsittely vakuutusyhtiössä

Vakuutusyhtiö on 30.9.2011 päivätyssä päätöksessä katsonut, että I:V:lle aiheutuneet vammat kuuluvat liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden haittaluokkaan 2, lievät vammat, ja maksanut tilapäisen haitan korvauksena I.V:lle 500 euroa. Vahingonkärsijä on pyytänyt tilapäisen haitan korvauksen uudelleen arvioimista, mutta vakuutusyhtiö ei ole muuttanut päätöstä. Pysyvän haitan korvausta arvioitaessa vakuutusyhtiö on 24.9.2012 päivätyssä päätöksessä katsonut, että I.V:lle aiheutunut käsivamma kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1649/2009 mukaan haittaluokkaan 1 ja maksanut pysyvän haitan korvauksena 2 142 euroa.

Valitus

Vahingonkärsijä on tyytymätön tilapäisen haitan ja pysyvän haitan korvausten määriin ja pyytää Vakuutuslautakunnalta ratkaisusuositusta asiassaan.

Valituksessaan I.V. viittaa 28.8.2012 päivättyyn lääkärinlausuntoon, jossa on todettu, että ranne on hieman jäykkä ja että silloin tällöin esiintyy pientä jomotusta. Lausunnossa on myös todettu, että nämä oireet eivät potilasta häiritse. I.V. on todennut, että ranteen jäykkyys ja jomotus haittaavat ja että peukalo on arka. Lisäksi I.V. on todennut, että oikeassa ranteessa, peukalossa ja kädessä sekä niiden käytössä on jatkuvasti ongelmia, kuten kylmyydentunne, jäykkyys, koordinointiongelmat ja kipu. I.V. pyytää ottamaan huomioon myös henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositukset 2011 korvauksen määrää arvioitaessa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on viitannut vastineessaan 28.8.2012 päivättyyn lääkärintodistukseen. Lääkärintodistuksen mukaan I.V. on ohjattu kipsausajan jälkeen fysioterapiaan. Ranne on parantunut hyvin, mutta peukalossa on ollut ongelmia kivusta johtuen. Lääkärintodistuksessa on todettu, että ranteessa ei ole turvotusta, iho on normaali sekä sormitunto ja liikkeet ovat normaalit. Murtumasta on kulunut puolitoista vuotta ja ranteeseen on jäänyt lieviä oireita. Korjaavia toimenpiteitä ei tarvita ja jatkossa kättä voi käyttää vapaasti ilman rajoituksia.

Tilapäisen haitan perusteella suoritettava korvaus määritellään vamman laadun, vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan mukaan. Vakiintuneen korvauskäytännön mukaisesti korvaus määritetään liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan. Ratkaisu tehdään kokonaisharkinnan perusteella.

Vakuutusyhtiö on määrittänyt tilapäisen haitan kuuluvan haittaluokkaan 2, lievät vammat. Lieviä vammoja ovat muun muassa ruhjevamma, sormijäsenen menetys, sijoiltaanmeno tai yksinkertainen luunmurtuma, joka paranee normaalissa odotetussa ajassa eikä vaadi leikkaushoitoa. Lieville vammoille on ominaista, että ne eivät vaadi elvytys- tai tehohoitoa, eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon, toiminnallinen toipuminen vaatii enintään kaksi kuukautta ja vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset. Vuoden 2011 normien mukaan lievistä vammoista korvataan 200−1000 euroa.

Vakuutusyhtiö toteaa, että I.V:n vamman johdosta ei ole aiheutunut komplikaatioita, leikkaushoidolle ei ole ollut tarvetta ja toiminnallinen haitta on ollut lievä. Siten tilapäisen haitan on arvioitu olevan haittaluokan keskivaiheilla oikeuttaen 500 euron korvaukseen. Henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten osalta vakuutusyhtiö on todennut, että käsivammojen korvaukset sijoittuvat välille 100−3000 euroa. Vakuutusyhtiö katsoo, että I.V:n vammat ovat siinä määrin vähäiset, että 500 euron korvaus on suositustenkin mukaan kohtuullinen.

Pysyvä haitta on arvioitu luokkaan1. Pysyvän haitan haittaluokitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 1649/2009. Asetuksen liitteen 1 kohdan 1. mukaan haittaluokat tarkoittavat oikeaa tai parempaa kättä. Kohdan 1.2 mukaan jäykkä ranne, joka on jäänyt hyvään asentoon, kuuluu haittaluokkaan 2. Kohdan 1.3 mukaan yläraajaa kokonaisuutena arvioitaessa lievä toiminnanvajaus kuuluu haittaluokkaan 0−3. Lievästä toiminnanvajauksesta on kyse, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys on vähän alentunut, mutta raajalla voidaan kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella, liikkuvuus on vähän rajoittunut. I.V:n oikean käden näppäryys ja voima ovat vähän alentuneet. Kipuoireilu on lievää. Ranne on hyvässä asennossa, eikä sen käyttämiselle ole rajoituksia. Siten vakuutusyhtiö katsoo, että pysyvä haitta kuuluu luokaan 1 korvauksen ollessa I.V:n ikä huomioiden 2 142 euroa.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajalle tilaisuuden esittää asiassa vastineensa. Vakuutuksenottaja ei ole esittänyt asiassa vastinetta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössä seuraavat selvitykset

- vahingonkärsijän lausuntopyyntö vakuutuslautakunnalle 30.8.2012

- vahingonkärsijän kannanotto vakuutusyhtiön 24.9.2012 antamaan päätökseen 10.1.2013

- vakuutusyhtiön vastine 27.3.2013

- vahinkoilmoitus 12.4.2011

- vahingonkärsijän vahingonkorvausvaatimus vakuutusyhtiölle 21.5.2011

- ennakkopäätös vastuuvahinko 21.9.2011

- korvauspäätös vastuuvahinko 30.9.2011

- vahingonkärsijän uudelleenkäsittelypyyntö vakuutusyhtiölle 29.8.2012

- korvauspäätös vastuuvahinko 24.9.2012

- sairauskertomusmerkinnät ja lausunnot 30.1.2011−18.5.2011

- lääkärintodistus A 30.1.2011

- E-lääkärinlausunto 28.8.2012

- vakuutusehdot ja vakuutuskirja

Asiantuntijalausunto

Lautakunta on pyytänyt asiassa lausunnon pysyvänä asiantuntijana käyttämältään kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Harri Pihlajamäeltä.

Pihlajamäki on käytettävissään olevan selvityksen perusteella todennut, että kyse on värttinäluun etäisemmän pään murtumasta oikeassa ranteessa, johon on liittynyt kyynärluun puikkolisäkkeen murtuma. Murtumaa on hoidettu kipsaamalla. Kädestä on otettu myös röntgenkuva, sillä peukalon kärkinivelessä on esiintynyt kivuliaisuutta. 28.8.2012 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan I.V. on kokenut ranteen parantuneen suhteellisen hyvin ja käteen on jäänyt vain lieviä oireita. Ranteen liikeradat on todettu laajoiksi ja lähes vasenta rannetta vastaaviksi. Myös kyynärvarren kiertoliike on ollut hyvä. Peukalon kärkinivelenerityisen merkittävää liikeradan vajetta ei ollut todettavissa. Röntgenkuvauksessa peukalon kärkinivelseudussa oli tullut esiin ylimääräinen lisäluu ja röntgenlääkärin lausunnon mukaan nivelessä oli lievään nivelrikkokehitykseen viittaavaa muutosta.

Tässä tapauksessa kivun, säryn ja muun tilapäisen haitan korvaus kuuluu Pihlajamäen näkemyksen mukaan liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita arvioitaessa haittaluokkaan 2 (lievät vammat), jossa korvaus ei yletä keskikolmannesta korkeammalle. Käytettäessä arviointiperusteena henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia kuuluu kyseessä oleva murtuma Pihlajamäen mukaan luokkaan kyynärvarren murtuma. Tässä tapauksessa kyseeseen tulee tarkemmin 30.1 ranteen tyyppimurtuma.

Määritettäessä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen haittaluokituksen perusteella I.V:lle jäänyttä pysyvää vikaa tai haittaa arvioidaan ensisijaisesti ranteen toimintaa koskevia kohtia. Asetuksen 1 liitteen 1.2 kohdan mukaan kun ranne on jäykkä ja asento hyvä, on haittaluokka 2. Kun ranne on jäykkä ja asento huono, on haittaluokka 3−4. Pihlajamäen näkemyksen mukaan tässä tapauksessa ei ylletä 1 luokkaa korkeammalle.

Asiakkaan kommentti

Asiakas antoi Vakuutuslautakunnalle kommentin asiantuntijalausunnon johdosta. Asiakas ei ole tyytyväinen haittaluokkien perusteella maksettavien korvausten suuruuteen. Lisäksi asiakas toteaa, ettei asiantuntijalausunnossa ole otettu huomioon asiakkaan omia kokemuksia.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainkohdat

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta sekä pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Vakuutusehdot

Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajana toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on riitaa I.V:lle aiheutuneen henkilövahingon perusteella maksettavista tilapäisen haitan ja pysyvän haitan korvauksista sekä korvausten määristä.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että I.V. liukastui jalkakäytävällä 30.1.2011 ja loukkasi oikean kätensä ranteen kaatuessaan. Ranteesta murtui värttinäluu sekä kyynärluu. Murtuma hoidettiin asettamalla murtuma paikoilleen sekä tukemalla ranne kipsilastalla. Kipsihoito kesti noin kuusi viikkoa. I.V. kävi erikoislääkärin vastaanotolla 28.8.2012, jolloin ranteen todettiin parantuneen hyvin, mutta lieviä oireita oli jäänyt. Suurimpana ongelmana todettiin olevan oikean peukalon kärkinivel, jossa oli esiintynyt kipua. Ranteen liikeradat todettiin laajoiksi ja lähes vasenta rannetta vastaaviksi. Myös kyynärvarren kiertoliike oli hyvä. Peukalon kärkinivelenerityisen merkittävää liikeradan vajetta ei ollut todettavissa. Röntgenkuvauksessa kärkinivelseudussa oli tullut esiin ylimääräinen lisäluu ja nivelessä oli röntgenlääkärin lausunnon mukaan lievään nivelrikkokehitykseen viittaavaa muutosta. I.V. on toimittamassaan selvityksessä todennut, että oikeassa ranteessa, peukalossa ja kädessä sekä niiden käytössä on jatkuvasti ongelmia, kuten kylmyydentunne, jäykkyys, koordinointiongelmat ja kipu.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus kokonaisarvion perusteella. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2c §:ssä luetellaan ne keskeiset perusteet, jotka tulee ottaa huomioon määrättäessä korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Korvauksen määrä arvioidaan objektiivisesti. Korvauksen määrään ei näin ollen yleensä vaikuta se, että vahinkoa kärsinyt itse kertoo kipua aiheutuneen vamman laatu ja vaikeusaste huomioon ottaen tavanomaista pidempään.

Arvioidessaan vamman vahingonkärsijälle aiheuttamaa kipua ja särkyä ja muuta tilapäistä haittaa lautakunta on käyttänyt apunaan liikennevahinkolautakunnan antamia normeja ja ohjeita sekä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia, joita yleisesti sovelletaan vahingonkorvauskäytännössä. Kyseisiä normeja ja suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene.

Tässä tapauksessa I.V:lle on maksettu tilapäisen haitan korvausta 500 euroa liikennevahinkolautakunnan normien mukaisen luokan 2 (lievät vammat) perusteella. Vakuutusyhtiö on arvioinut korvauksen sijoittuvan luokan 2 keskikolmannekseen. Normien mukaiset korvaukset ovat 2 luokassa 200−1000 euroa. Asiakas on katsonut, että vakuutusyhtiön maksama korvaus ei ole riittävä.

Liikennevahinkolautakunnan normien mukaan lieviä vammoja ovat muun muassa ruhjevamma, sormijäsenen menetys, yksinkertainen luunmurtuma tai nivelen sijoiltaanmeno, joka paranee normaalissa odotetussa ajassa eikä vaadi leikkaushoitoa. Lieville vammoille on ominaista, että ne eivät vaadi elvytys- tai tehohoitoa, eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon, toiminnallinen toipuminen vaatii enintään kaksi kuukautta ja että vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohdassa 30 § on määritelty kyynärvarren murtumaa koskeva korvausasteikko. Suositusten 30.1 kohdan mukaan korvaus ranteen tyyppimurtumasta, joka vaatii kuuden viikon kipsihoidon, aiheuttaa tilapäistä haittaa 6−8 viikkoa ja joka ei aiheuta pysyvää haittaa, on 1000−2000 euroa.

Tilapäisestä haitasta maksettavan korvauksen määrä perustuu henkilövahingon laadun ja vaikeusasteen sekä edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan perusteella tehtyyn objektiiviseen kokonaisharkintaan. Vahinkoa kärsineen subjektiivisilla tuntemuksilla ei ole pääsääntöisesti merkitystä korvausta määrättäessä. Normeja sovellettaessa ei yhden yksittäisen kriteerin täyttyminen ratkaise henkilövahingon sijoittumista tiettyyn luokkaan tai tiettyyn kohtaan luokan sisällä. Ratkaisu on tehtävä kokonaisharkinnan perusteella.

Lautakunnan käytössä olevan selvityksen ja hankkiman asiantuntijalausunnonperusteella lautakunta katsoo I.V:lle aiheutuneen kivun ja säryn ja muun tilapäisen haitan kuuluvan liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2 (lievät vammat). Lautakunta katsoo, että korvauksen määrittämisessä tulee ottaa huomioon henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten kyynärvarren murtumaa koskeva korvausasteikko. Lautakunnan näkemyksen mukaan I.V:lle aiheutuneen henkilövahingon laadun ja vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja kestoajan sekä haitan kestoajan perusteella lautakunta pitää vammasta aiheutuneen tilapäisen haitan asianmukaisena korvauksena neuvottelukunnan suositusten kohdan 30.1 asteikon alarajaa ja suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan I.V:lle korvausta tilapäisestä haitasta yhteensä 1000 euroa.

Vamman aiheuttamaa pysyvää vikaa ja haittaa arvioidessaan lautakunta on käyttänyt apunaan sosiaali- ja terveysministeriön asetusta tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta. Asetuksen luokitusta tulee haitan arvioinnissa soveltaa myös liikennevahinkolautakunnan ohjeiden mukaan. Haittaa arvioitaessa otetaan huomioon ainoastaan sairauden, vamman ja toiminnanvajavuuden laatu ja vaikeusaste, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita. Toimintakykyä verrataan samanikäisen terveen henkilön toimintakykyyn. Vahinkoa kärsineen ikä vahinkohetkellä vaikuttaa korvauksen suuruuteen.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on arvioinut I.V:lle aiheutuneen pysyvän haitan kuuluvan haittaluokkaan 1 ja maksanut korvauksena I.V:n ikä huomioiden 2 142 euroa. I.V. on katsonut, että korvaus ei ole riittävä.

Määrittäessään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen haittaluokituksen perusteella I.V.lle jäänyttä pysyvää vikaa tai haittaa on lautakunta arvioinut ensisijaisesti ranteen toimintaa koskevia kohtia. Asetuksen 1 liitteen 1.2 kohdan mukaan, kun ranne on jäykkä ja asento hyvä, on haittaluokka 2. Kun ranne on jäykkä ja asento huono, on haittaluokka 3−4. Kohdan 1.3 mukaan yläraajaa kokonaisuutena arvioitaessa lievä toiminnanvajaus kuuluu haittaluokkaan 0−3. Lievästä toiminnanvajauksesta on kyse, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys on vähän alentunut, mutta raajalla voidaan kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella, liikkuvuus on vähän rajoittunut.

Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenevä tilankuvaus ei vastaa haittaluokkaan 2 oikeuttavaa hyväasentoista jäykkää rannetta. Vakuutuslautakunta katsoo, että I.V:n rannevammasta aiheutuva pysyvä haitta vastaa haittaluokkaa 1. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä pysyvän haitan osalta asianmukaisena.

Edellä olevaan viitaten Vakuutuslautakunta suosittaa lisäkorvauksen maksamista tilapäisen haitan osalta.

Tämän ratkaisun antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Kantola.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA