Haku

VKL 701/13

Tulosta

Asianumero: VKL 701/13 (2015)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 04.03.2015

Lakipykälät: 30, 33, 34

Autolla törmätty parkkihallissa peruttamalla seinään. Oliko vahinko aiheutettu törkeällä huolimattomuudella? Tuliko vahingosta maksaa osakorvaus?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja ajoi 9.8.2011 illalla klo 21.00 omistamallaan autolla parkkihallissa peruuttamalla päin seinää. Hän ei jäänyt selvittämään vahinkoa, vaan lähti pois paikalta autolla ajamalla. Sekä auto että seinä vaurioituivat. Vahinkotapahtuma oli tallentunut parkkihallin valvontakameraan ja kiinteistön omistaja teki asiasta rikosilmoituksen 10.8.2011. Vakuutuksenottaja teki asiasta puhelimitse vahinkoilmoituksen 12.8.2011, jossa hän ilmoitti peruuttaneensa ruudusta päin seinää, koska automaattivaihteistosta oli pakki mennyt päälle. Vakuutuksenottajaa kuulusteltiin asiasta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä törkeän petoksen yrityksestä. Rikosasia käsiteltiin 23.8.2013 käräjäoikeudessa ja tuomiossa vakuutuksenottaja tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Syyttäjä oli luopunut oikeudenkäynnin aikana syytteestä törkeän petoksen osalta.

Vakuutusyhtiö korvasi vahingosta puolet, sillä se katsoi vakuutuksenottajan aiheuttaneen vahingon törkeällä huolimattomuudella, kun tämä oli lähtenyt liikkeelle erittäin voimakkaasti kiihdyttäen parkkihallissa, jossa liikkumistila on rajallinen. Auton vauriot, parkkihallin seinän vauriot ja kiihdytysjäljet lattiassa osoittivat auton suuren nopeuden.     

Asiakkaan valitus

Valituksessa vaaditaan ensisijaisesti, että vakuutusyhtiön tulee maksaa täysi korvaus ja toissijaisesti korvauksen määrää tulee korottaa.

Perusteina vaatimuksille esitetään seuraavaa:

1) parkkihallin seinään ei ole tullut aukkoa, vaan seinän ontelolaatan pinta on murtunut noin 50 cm X yhden metrin alueelta. Ontelolaatan pinta murtuu varsin helposti jo lekalla saati sitten 2000 kg:n auton massalla.
2) Mustista kiihdytysjäljistä ei ole näyttöä: jälkiä ei näy esitutkinnan yhteydessä otetuista kuvista eikä oikeudessa ole mustista jäljistä esitetty näyttöä.
3) Vakuutuksenottaja ei ole väittänyt, että peruutusvaihde olisi mennyt itsestään päälle. Vakuutuksenottaja on kertonut, että liikkeellelähtötilanteessa hänellä oli tarkoitus laittaa automaattivaihteiston normaali eteenpäin vievä vaihde päälle, mutta hän oli toiminut vahingossa niin, että peruutusvaihde oli mennyt päälle. Oikeudessa todistajat ovat ilmoittaneet tämän olevan mahdollista. Todistajien kertomukset on lähetetty CD-levyllä liitteenä.
4) Vakuutuksenottaja ei ole lähtenyt erityisen voimakkaasti liikkeelle tyhjässä parkkihallissa. Hänen tarkoituksenaan on ollut ottaa autollaan tavallista rivakampi lähtö. Kun vaihde on vahingossa kytkeytynyt peruutukselle, on auto lähtenyt väärään suuntaan.
5) Auton vahingot eivät ole olleet ainakaan silminnähden suuret. Nykyautot rakennetaan niin, että ne menevät sekä etuosasta että takaosasta helposti kasaan, jotta törmäyksen isku saadaan vaimeammaksi.

Täysin inhimillinen hätäily on aiheuttanut vahinkotapahtuman eikä tapauksessa ole kysymys vakuutuksenottajan törkeästä huolimattomuudesta. Huolimatonta menettelyä asiassa ei ole kiistetty.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan hallituksen esityksen (HE 114/1993) vakuutussopimuslain 28 §:n perusteluihin törkeän huolimattomuuden läheisyydestä tahallisuuteen. Lisäksi on viitattu Vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 405/05, josta voi vakuutusyhtiön mukaan tehdä sen johtopäätöksen, että vahinko on voitu aiheuttaa vakuutussopimuslain tarkoittamalla törkeällä huolimattomuudella, vaikkei samalla syyllistytä törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Vakuutusyhtiön mukaan Vakuutuslautakunnan lausunnosta VKL 465/07 taas voi johtaa, että merkityksellistä on vakuutetun toiminnan vaikutus vakuutuksen kohteena olevan ajoneuvon vaurioitumisriskiin ja vahinkoon.

Korvausasiassa sovellettava lainsäädäntö ja rikoslainsäädäntö poikkeavat toisistaan ja tämän vuoksi poliisin ja syyttäjän arvioinnille rikosasiassa ei voi antaa ratkaisevaa merkitystä korvausasiassa. Vahinko on sattunut illalla kauppakeskuksen pysäköintihallissa. Vartijan kertomusta auton renkaiden jättämistä 7-8 metriä pitkistä jäljistä ei ole syytä epäillä. Törmäys betoniseinään on vahingoittanut auton runkoa niin, että auton runko on vääntynyt ja se on vaurioitunut lunastuskuntoon. Ajoneuvon vauriot, lausunnonpyytäjältä vahinkotilanteessa saatu selvitys, vartijan renkaan jäljistä antama selvitys, betoniseinään syntyneen vaurion laajuus sekä vahinkopaikka ja –aika huomioiden vakuutusyhtiö pitää uskottavana, että vakuutuksenottajan vahinkoriskiä lisäävä ajotyyli ”revittely mielessä” on aiheuttanut vahingon. Vakuutuksenottaja on ollut vahinkohetkellä 20-vuotias ajokortin omannut henkilö, jonka olisi pitänyt ikänsä puolesta olla tietoinen toimintansa moitittavuudesta ja sen aiheuttamasta vahinkoriskin lisääntymisestä. Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottaja on aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella ja korvausta on ollut perusteltua alentaa puolella.

Vakuutusyhtiö pitää myös arvioimaansa ajoneuvon käypää arvoa asianmukaisena. Kyseessä oli dieselkäyttöinen loppuvuodesta 2005 käyttöön otettu auto, jonka mittarilukema oli 204 759 km. Auto oli tuontiauto, mikä alensi sen arvoa Suomessa ensi rekisteröityihin autoihin verrattuna.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole esitetty mitään sellaista uutta, joiden vuoksi vakuutusyhtiön tekemään korvausratkaisua tulisi muuttaa.

Selvitykset                       

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään muun muassa seuraavat selvitykset:

- Poliisitutkintailmoitus sekä esitutkintapöytäkirja
- Käräjäoikeuden tuomio ja oikeuden käsittelyn henkilötodistelu -CD
- Autovahinkokeskuksen tutkimuslausunto
- Ajoneuvon lunastusasiakirjat
- Vakuutusyhtiön tutkijan muistio
- Valokuvia autosta ja vahinkopaikalta

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko auton vahinkojen näytetty aiheutuneen törkeällä huolimattomuudella.  

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 §:n 2 momentin mukaan, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34 §:n 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.     

Vakuutusehtojen kohdassa 9.7  on sovittu vakuutussopimuslain 30 §:ää ja 34 §:ää vastaavasti.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajan auto on lähtenyt kovaa vauhtia taaksepäin kauppaliikkeen parkkihallissa noin klo 21.00 aikaan. Vakuutuksenottaja on kertonut poliisikuulustelussa, että hänen on ollut tarkoitus tehdä autollaan ”hieman rivakampi lähtö eteenpäin”. Hän on laittanut automaattivaihteisessa autossa vahingossa peruutusvaihteen päälle ja auto on lähtenyt taaksepäin ja se on törmännyt kovalla vauhdilla seinään. Vakuutuksenottajan vieressä on istunut tämän veli, mutta muita henkilöitä ei ole vahinkohetkellä ollut parkkihallissa. Vakuutuksenottaja ei ole jäänyt selvittämään vahinkoa vahinkopaikalle, vaan hän on ajanut pois paikalta ja hän on vasta jonkin matkan kuluttua tarkastanut autonsa vauriot. Vakuutuksenottaja on jäänyt kiinni vahingosta parkkihallin valvontakameran vuoksi. Vakuutuksenottaja on ollut syytettynä tämän vahinkotapauksen vuoksi liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä petoksesta. Syyttäjä on luopunut törkeän petoksen syytteestä ja vakuutuksenottaja on tuomittu liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Törkeään huolimattomuuteen vetoaminen on vakuutusyhtiön vastuuta rajoittava seikka ja vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että vahinko on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella. Automaattivaihteisessa autossa peruutusvaihteen sekoittaminen on mahdollista. Kun auto onkin mennyt taaksepäin suunnitellun eteenpäin menon sijasta, tilanne on ollut yllättävä ja nopea eikä jarruttamiseen ole jäänyt rajallisessa parkkihallissa aikaa. Tällöin liikkuvan auton voima on ollut suuri. Vahinkotapahtumalle ei ole ulkopuolista silminnäkijää eikä renkaiden jättämistä mustista jäljistä ole tarkempaa selvitystä.

Lopputulos

Vakuutuksenottaja on aiheuttanut vahingon huolimattomuudellaan. Sen sijaan vakuutusyhtiö ei ole näyttänyt, että vahinko olisi aiheutettu törkeällä huolimattomuudella. Vakuutusyhtiön tulee maksaa korvaus vähentämättömänä autovakuutuksesta.

Kun vakuutuksenottaja ei ole valittanut auton käyvän arvon suuruudesta, ei Vakuutuslautakunta ole ottanut asiaan kantaa.   

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Snellman

Jäsenet:
Rantala
Sario
Siirala
Uimonen

Tulosta