Haku

VKL 700/14

Tulosta

Asianumero: VKL 700/14 (2015)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 20.03.2015

Onko vakuutuksesta korvattava autolle autopesussa aiheutunut vahinko? Autopesu. Vahapesu. Pintavaurio.

Tapahtumatiedot

Asiakas vei henkilöautonsa vakuutuksenottajana olevan huoltoaseman automaattipesuun 15.6.2014. Pesun jälkeen auto oli täynnä pieniä vaaleita pilkkuja. Pilkkuja ei kuitenkaan ollut renkaissa eikä vanteissa. Asiakkaalle aiheutui auton korjaustöistä 3.681,96 euron vahinko. Vakuutusyhtiön tarkastaja tutki asiakkaan auton 2.7.2014.

Vakuutuksenottaja haki korvausta vastuuvakuutuksen perusteella vakuutusyhtiöstä. Yhtiö katsoi, että vakuutuksenottaja ei aiheuttanut vahinkoa toiminnallaan, eikä siten korvannut vahinkoa. Asiakas vaatii nyt korvausta vakuutusyhtiöltä vahinkoa kärsineenä.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, että pilkut ovat tulleet autopesussa. Mökiltä autopesuun lähtiessä autossa ei ollut pilkkuja, kuten ei myöskään vieressä olleessa naapurin autossa. Pilkut eivät ole voineet tulla matkalla, koska niitä on tasaisesti joka puolella autoa. Pilkut ovat tulleet sisätiloissa, joissa ei ole ilmavirtauksia. Auto ei ole ollut muussa hallissa kuin autopesussa.

Asiakas viittaa aikaisempiin vastaaviin tapauksiin. Hän epäilee vahan voineen kovettua ennen harjausta/kiillotusta. Mikäli vahapesussa käytetyt aineet olisivat vesiliukoisia, vaha liukenisi sateessa pois. Autopesula vastaa käyttämistään aineista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei vakuutuksenottaja ole korvausvastuussa vahingosta. Vahinkotarkastajan mukaan kaikki pesukoneessa käytettävät pesuaineet ovat vesiliukoisia. Lisäksi tarkastajan näkemys on, että mikäli pesun aikana olisi tapahtunut kemiallinen reaktio, ei autoon olisi pitänyt tulla pilkkuja, vaan viivoja tai juovia pesukoneen harjojen liikkeiden mukaisesti. Tarkastaja on lisäksi tarkastanut myös auton, joka on juuri ennen asiakkaan autoa ollut pesussa täysin samassa pesuohjelmassa eikä siinä ole havaittu mitään vahinkoja. Pesupaikalla ei ole vaihdettu pesuainesäiliöitä juuri ennen asiakkaan auton pesua. Asiakkaan auto on myös myöhemmin pesty samassa pesuohjelmassa, eikä autossa tällöin ole havaittu mitään lisävahinkoja.

Pesukoneen toiminnassa ei vahinkopäivänä ole myöskään havaittu mitään toimintavikaa tai muuta tavallisuudesta poikkeavaa. Kyseinen pesuohjelma ei ole aiheuttanut minkäänlaisia vahinkoja muille autoille. Kiillotuspesussa vahan sumuttaminen tapahtuu pesun viimeisessä vaiheessa. Vaha on nestemäistä ja erittäin juoksevaa, sillä liika vaha valuu auton kylkiä pitkin maahan. Vahan sumuttamisen jälkeen autoon ei enää kohdistu harjausta tai kiillotusta, vaan pelkästään kuivaus ilmapuhaltimella. Kuivaus alkaa vain joitakin sekunteja nestemäisen vahan levittämisen jälkeen, eli vaha ei ehdi kovettua ennen kuivausta. Koska vahapintaa ei kohdistu mekaanista rasitusta, ei vaha ole voinut pilkkuja auton pintaan aiheuttaa.

Asiakkaan autossa olevat pilkut ovat olleet niin pieniä, ettei niitä pesuainevalmistajan mukaan ole mahdollista analysoida tarkemmin. Vakuutusyhtiö on pyytänyt asiassa lisätietoja myös pesuainevalmistajalta. Valmistajan mukaan vastaavanlaisia vahinkoja ei ole aiemmin aiheutunut pesuaineesta. Samankaltaisia pilkkuja on aiemmin havaittu muutamassa autossa, mutta pilkkujen on tarkemmissa tutkimuksissa todettu aiheutuneen autoihin muusta syystä, esimerkiksi tiestä irronneesta bitumista. Asiakkaan käyttämällä huoltoasemalla käytössä olevat kemikaalit ovat käytössä yli sadalla pesupaikalla Suomessa. Aineet ovat vesiliukoisia, eivätkä jätä jälkiä muovi- tai kumipintoihin.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vahinko ole seurausta vakuutuksenottajan huolimattomuudesta. Mikäli pesuaineessa todettaisiin olevan esimerkiksi valmistusvirhe, ei pelkän pesuaineen käyttämisen voida kuitenkaan katsoa olevan osoitus vakuutuksenottajan huolimattomuudesta, sillä vakuutuksenottaja ei ole valmistanut kyseistä pesuainetta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan autolle aiheutuneen vahingon. Asian ratkaisemiseksi Vakuutuslautakunnan on arvioitava sitä, onko vakuutuksenottaja vastuussa asiakkaan autolle aiheutuneesta vahingosta. Korvausvastuun ratkaisemiseksi on arvioitava, voidaanko vakuutuksenottajan katsoa toimineen huolellisesti.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:n mukaan palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. Palveluksen tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen palveluksen yhteydessä aihetta olettaa. Jos palvelus poikkeaa edellä mainitusta, siinä on virhe. Todistustaakka siitä, että palvelus on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti, on toimeksisaajalla.

Saman luvun 20 §:n mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii palveluksessa olevan virheen vuoksi.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu äkillinen ja ennalta arvaamaton henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.

Ammattimaisen palvelustentarjoajan vastuu palvelujen turvallisuudesta on normaalia tuottamusvastuuta ankarampaa. Palveluista aiheutuneita vahinkoja arvioidaan sopimusvastuun perusteella, mikäli vahinko aiheutuu sovitun palvelun suorittamisesta. Tällöin palvelun tarjoajan on korvausvastuusta vapautuakseen kyettävä näyttämään oman toimintansa huolellisuus sekä palvelussa käytetyn välineen moitteettomuus.

Asiakkaan autossa on pesun jälkeen havaittu pieniä pilkkuja tasaisesti joka puolella, renkaita ja vanteita lukuun ottamatta. Vahinkotarkastaja on tarkastanut auton, joka on juuri ennen asiakkaan autoa ollut pesussa täysin samassa pesuohjelmassa eikä siinä ole havaittu mitään vahinkoja. Pesupaikalla ei ole vaihdettu pesuainesäiliöitä juuri ennen asiakkaan auton pesua. Asiakkaan auto on myös myöhemmin pesty samassa pesuohjelmassa, eikä autossa tällöin ole havaittu mitään lisävahinkoja.

Pesussa käytetyt aineet ovat valmistajan mukaan vesiliukoisia ja ne ovat käytössä yli sadalla pesupaikalla Suomessa. Valmistajan mukaan vastaavanlaisia vahinkoja ei ole aiemmin aiheutunut pesuaineesta. Samankaltaisia pilkkuja on aiemmin havaittu muutamassa autossa, mutta pilkkujen on tarkemmissa tutkimuksissa todettu aiheutuneen autoihin muusta syystä, esimerkiksi tiestä irronneesta bitumista. Pesukoneen toiminnassa ei ole havaittu vahinkopäivänä mitään tavallisuudesta poikkeavaa eikä kyseinen pesuohjelma ole aiheuttanut minkäänlaisia vahinkoja muille autoille.

Saamansa selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo vakuutuksenottajan osoittaneen toimineensa huolellisesti ja pesulaitteen olleen toiminnaltaan moitteeton. Lautakunta katsoo siten, että vakuutuksenottaja ei ole vastuussa asiakkaan autolle aiheutuneesta vahingosta, joten vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus kieltäytyä korvauksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Heino

Jäsenet:
Eskuri
Karimäki
Korpiola
Rusanen

Tulosta