Tapahtumatiedot

13.9.2012 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan taksiauto oli 15.7.2012 noin klo 21.00–22.00 ajanut kaupungin vastuulla olevalla tiellä alikulkutunneliin, jossa oli ollut runsaasti vettä. Taksinkuljettaja oli havainnut veden, mutta arvioinut vesimäärän olevan normaali ja ajanut eteenpäin. Vesi oli kuitenkin tulvinut autoon siten, että penkit olivat kastuneet ja sähkölaitteisto ja verhous ja muuta kalustoa oli jouduttu uusimaan. Korjauskuluja oli syntynyt noin 11 000 euroa. Tulonmenetystä oli syntynyt arviolta 200 euroa ja selvittelykuluja 200 euroa. Korvausta on haettu kaupungin vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on lausunut 20.9.2012 päivätyssä päätöksessään, että kysymys on ollut erittäin voimakkaan ja poikkeuksellisen rankkasateen aiheuttamasta tulvasta. Vettä oli satanut 42 mm/h. Vahingon ei voitu katsoa aiheutuneen kaupungin tai sen työntekijän tuottamuksesta. Lisäksi yhtiö on viitannut tieliikennelain 23 §:ään, jonka mukaan ajoneuvon kuljettajan tulee voida pysäyttää ajoneuvo ajoradan näkyvällä osalla kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Tässä tapauksessa kuljettaja oli ajanut vesiesteeseen, vaikka oli nähnyt, että tiellä oli vettä. Vastuuvakuutuksesta ei ole suoritettu korvausta.

Valitus

Vahingonkärsijän mukaan oli todennäköistä, että tulvimista oli tapahtunut myös aiemmin, koska paikalla oli kaupungin työntekijöitä avaamassa viemäriä. Kaupungilla oli ilmeisesti ollut tieto tilanteesta jo aiempien tapahtumien perusteella. Kaupungin edustajat olivat tienneet viemäröinnin ongelmista siinä vaiheessa, kun rankkasade oli alkanut. Sen vuoksi edes poikkeuksellisen kovan rankkasateen aiheuttama tulva ei voinut estää vastuun syntymistä. Paikalle oli lähetetty kaksi työmiestä, jotka eivät kuitenkaan olleet saaneet viemäreitä vetämään tarpeeksi nopeasti. Vahingonkärsijän mukaan mitään näyttöä ei ollut esitetty siitä, että säässä olisi tapahtunut jotain poikkeuksellista. Vahinko oli aiheutunut kaupungin työntekijöiden huolimattomuudesta ja laiminlyönneistä.

Vahingonkärsijä on todennut, että kaupungin väite siitä, että viemäri oli toiminut virheettömästi vuosikausia, oli järjenvastainen. Viemäri ei tässä ta­pauksessa toiminut ja lisäksi oli mahdollista, että viemäriin oli voinut tulla tukos. Tienpitäjän tuli vahingonkorvausvelvollisuuden välttääkseen näyttää, että sen toiminnassa ei ollut tuottamusta. Kaupunki ei voinut vedota poik­keuksellisiin sääolosuhteisiin korvausvastuun poistavana tekijänä. Vahingonkärsijä on vedonnut korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 1998:146. Väitetty voimakas sadekuuro ei täyttänyt poikkeuksellisen sääolosuhteen edellytyksiä, eikä poikkeuksellisuudesta ollut esitetty mitään näyttöä. Kaupungin kunnossapitoluokituksessa veden peittämä katu oli kuulunut luokkaan I LK, jossa kunnossapidosta tuli huolehtia tavallista paremmin. Kyseessä oli varsin runsaasti liikennöity katu. Oli selvää, että katu ei ole ollut siinä kunnossa, kuin sen olisi lain mukaan tullut olla.

Vahingonkärsijä on todennut, että paikalla ei ollut mitään varoituskylttejä, eikä vahingonkärsijällä ollut olosuhteiden perusteella aihetta olettaa, että paikassa oli tällainen vaara. Kuljettaja ei ole myöskään rikkonut tieliikennelain säännöksiä, koska ajoneuvo oli pysähdyksissä ennen lätäkköön ajamista. Paikalla oli ollut tuolloin kaupungin työntekijöitä, mutta kukaan työntekijöistä ei yrittänyt estää autoa ajamasta veteen. Kaupungin työntekijän kertomuksen totuudenvastaisuuden puolesta puhui se, että ajaessaan estelyistä huolimatta vesiesteeseen kuljettaja olisi toiminut täysin järjenvastaisesti. Vakuutusyhtiö oli todennut, että työntekijällä ei olisi ollut intressiä valehdella, mutta työntekijällä voi olla väärä käsitys omasta asemastaan. Oli inhimillistä, että jokainen halusi esittää tapahtumat itselleen edullisella tavalla.

Vahingonkärsijä on kertonut, että tietä ei ollut suljettu vielä vahingon tapahtu­misen jälkeenkään, ainoastaan vahingoittuneen auton hätävilkut estivät muiden autojen ajamisen sillan alle. Myöskään mitään varoituskylttejä ei tässä vaiheessa ollut tuotu paikalle.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiinnittänyt vastineessaan huomiota tieliikennelain 3 ja 5 §:iin, joiden mukaan tienkäyttäjän yleisenä velvollisuutena on noudattaa liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Vahinkohetkellä oli satanut rankasti. Vahinkoa kärsinyt oli havainnut sillan alla vesilammikon, mutta hän oli silti ajanut eteenpäin. Vettä oli ollut enemmän kuin hän oli arvioinut, ja auton moottori oli kastumisen vuoksi rikkoutunut. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei auton kuljettaja ollut noudattanut sellaista varovaisuutta ja huolellisuutta vahingon välttämiseksi, kuin mitä häneltä kuvatuissa olosuhteissa oli voitu edellyttää.

Vakuutusyhtiö on vedonnut korkeimman oikeuden ratkaisuihin KKO 1980 II 20 ja 1963 II 88, joissa korvausvastuusta vapauttaviksi seikoiksi on katsottu poikkeuksellinen rankkasade. Poikkeuksellisuuden arvioinnissa oli käytetty seuraavia perusteita: tulvavaara ei ole ollut kohtuudella ennakoitavissa, verkoston mitoituksessa olisi ollut kohtuutonta edellyttää varautumista kyseiseen rankkasateeseen ja tulvavahinko ei johtunut verkoston rakentamisessa tapahtuneesta virheestä. Korkeimman oikeuden ratkaisu, johon vahingonkärsijä on viitannut, koski liukkaudentorjuntaa. Liukkaus voidaan torjua hiekoittamalla, mutta jos vettä tulee 42 mm/h, ei sitä millään aktiivisillakaan toimilla saada poistettua ennen kuin se painuu viemäriverkkoon.

Kyseessä oli ollut ennustamaton rankkasade, eikä tapauksessa voitu katsoa olevan kyse myöskään laiminlyönnistä katujen sulkemisessa. Kaupungin työntekijät olivat kertoneet olleensa sulkemassa katuja välittömästi, kun ilmoitus tulvimisesta oli tullut. Myöskään sitä, että lisää työntekijöitä saapui paikalle puolen tunnin kuluessa hälytyksestä ilta-aikaan, ei voitu pitää huolimattomuutena kaupungin toiminnassa.

Kyseisen rankkasateen aiheuttamien tulvien johdosta korvausvaatimuksia oli esitetty vain kahden taksiauton osalta. Tämä osoitti yhtiön mukaan sen, että muut autoilijat olivat toimineet vastuullisesti eivätkä olleet väkisin yrittäneet ajaa vesiesteen läpi. Lisäksi tapahtumapaikat sijaitsevat alle kilometrin päässä toisistaan, mikä osoitti sen, että kysymys oli hyvin paikallisesta rankkasateesta, johon kaupungin oli mahdotonta varautua. Viemärien kunnossapitoa ei myöskään ollut laiminlyöty, eli tulva ei johtunut viemärien tai sadevesikaivojen tukkeutumisesta tai viallisuudesta. Kysymys oli tapaturmasta.

Selvitykset

Taksinkuljettajan lausunnon mukaan kuljettaja kyyditsi asiakasta alikulun kautta. Risteyksessä liikennevalot toimivat. Oli kaatosade, ja kuljettaja huomasi alikulussa olevan vettä. Hän näki edessään ylhäällä risteyksessä vaalean pysähdyksissä olleen pakettiauton. Hänen takanaan tuli toinen auto. Taksinkuljettajan mukaan kukaan ei ollut varoittamassa, eikä paikalla ollut varoitus­merkkejä. Hän ajoi hitaasti eteenpäin, mutta ei pystynyt arvioimaan veden syvyyttä. Auton moottori sammui, ja tämän jälkeen mieshenkilö tuli edessä pysähdyksissä olleesta pakettiautosta. Kuljettaja oletti henkilön olleen kaupungin työntekijä. Kuljettajan esimies tuli paikalle noin 20 minuuttia myöhemmin. Auto työnnettiin kuivemmalle tieosuudelle. Muita autoja tuli molemmilta suunnilta kohti vettä. Kuljettaja tiedusteli kaupungin edustajalta, voisiko tien sulkea, jotta muita vahinkoja ei pääsisi enää sattumaan. Kaupungin työntekijän mukaan tämä ei ollut mahdollista, koska työntekijöitä oli vain kaksi, eivätkä he ehtisi joka paikkaan.

Vakuutuksen ottaneen kaupungin edustaja on 17.9.2012 päivätyssä lausunnossaan kertonut, että kuljettaja soitti noin klo 21.30 ja ilmoitti, että auto oli sammunut vahinkopaikalle. Edustaja oli lausunnon mukaan saapunut paikalle tunnelin länsipuolelta noin 20 minuutin kuluttua soitosta eli noin 21.50. Edustajan mukaan tällöin ei paikalla ollut kaupungin työntekijöitä, eikä tietä ollut suljettu.

Kaupungin tiemestarin l0.9.2012 antaman lausunnon mukaan kaupungin sadevesipumppaamo hälytti ylärajaa noin klo 20.45, jolloin vesilaitoksen asentaja oli mennyt radan alitukseen ja todennut kadun tulvivan. Samanaikaisesti rankkasateen johdosta tulvi useita muitakin katuja samalla alueella. Asentaja oli sulkenut tunnelin länsipuolen ajoväylät liikenteeltä. Päivystävä työnjohtaja oli hälyttänyt lisää työntekijöitä paikalle sulkemaan tunnelin itäpuolta sekä muita tulvivia katuja. Asentaja oli seuraavaksi tarkistanut, olivatko sadevesi­kaivojen kansistot avoinna roskista, ja siirtynyt itäpuolelle varoittamaan liikennettä. Tässä vaiheessa idästä tuleva liikenne oli jo kääntynyt ennen tunnelia takaisin, ainoastaan vahinkoa kärsinyt taksinkuljettaja oli pysähdyksensä jälkeen ajanut veteen, huolimatta asentajan pysäytysyrityksistä. Taksinkuljettaja oli kertomansa mukaan havainnut vesimassan ja pysähtynyt ennen sitä. Kaupunkitekniikan mukaan tulviminen oli johtunut erittäin voimakkaan paikallisen kuuron (42 mm/h) aiheuttamasta sademäärästä.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt Ilmatieteen laitokselta lausuntoa vahinkopaikan sademäärästä vahinkopäivänä 15.7.2012. Lausunnossa on todettu, että heinäkuun 15. päivänä 2012 Kaakkois-Suomen yli liikkui matalapaineen osakeskus kohti koillista. Osakeskus aiheutti maan eteläosassa monin paikoin sade- ja ukkoskuuroja, joista tuli paikoin vettä rankasti. Vakuutuksen ottanutta kaupunkia lähin havaintoasema oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla, joka on noin 12 kilometrin päässä. Vuorokauden sademäärä oli havaintoasemalla 24,5 mm ja suurin tunnin sademäärä 5,5 mm. Havaintoaseman sademäärät eivät kuitenkaan tässä tapauksessa olleet edustavia, koska sadekuurot olivat 15.7.2012 hyvin paikallisia. Tarkempaan sademäärän tarkasteluun oli käytettävä tutka-arviota. Vahinkopaikan risteykseen tehdyn tutka-arvion mukaan 15.7.2012 iltapäivällä tuli muutama sadekuuro. Sadekertymät näistä kuuroista olivat noin 2–8 mm. Illalla sade alkoi noin klo 20.15 ja jatkui noin klo 23:een asti. Sadekertymä tältä ajalta oli noin 13–25 mm. Voimakkaimmin satoi noin klo 21.15–21.45, jolloin puolen tunnin sademäärä oli noin 9–18 mm. Tämän jälkeen sadetta kertyi enää muutama millimetri. Vuorokauden kokonaissademäärä oli tutka-arvion mukaan 20–38 mm. Tutka-arvion mukaan sade oli siis ollut rankkaa mutta ei harvinaista, eli vastaavat sademäärät toistuivat useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa.

Lausunnon mukaan tutka-arvioon liittyi aina epävarmuuksia. Tutkahavaintoja oli tässä tapauksessa verrattu Helsinki-Vantaan havaintoasemaan. Edellä esitettyjen sademäärien suurimmat arviot oli saatu käyttämällä laajempaan aineistoon perustuvaa tietoa rankkasadetilanteiden tutkakertoimista.

Vakuutusyhtiön lisävastine

Vakuutusyhtiö on todennut, että Ilmatieteen laitoksen lausunto ei ollut ristiriidassa sen kanssa, että vakuutuksenottaja on ilmoittanut paikkakunnan sademäärän olleen noin 40 mm. Kaupungin tiemestarin lausumassa oli todettu seuraavasti: ”Sademäärä ko. ajankohtana on mitattu paikkakunnalla olevien henkilöiden sademittareista (sademäärät 42–45 mm).” Vakuutusyhtiön mukaan tällöin oli luotettavasti selvitetty, että sademäärä on ollut suuri.

Ilmatieteen laitoksen lausunnossa oli todettu, että sadekuurot olivat hyvin paikallisia, joten lähimmän havaintoaseman sademäärä ei ollut luotettava. Tutka-arvion mukaan puolen tunnin sademäärä illalla oli lähes 20 mm. Tutka-arvio oli lausunnonkin mukaan epävarma. Vakuutusyhtiön mukaan ei ollut mitään syytä jättää huomiotta paikkakunnalla todellisuudessa mitattuja lukemia.

Asiakkaan lisävastine

Ilmatieteen laitoksen mukaan vuorokauden kokonaissademäärä tapahtumapaikalla oli tutka-arvion mukaan 20–38 mm. Tutka-arvion mukaan sade oli siis ollut rankkaa mutta ei harvinaista, eli vastaavat sademäärät toistuivat useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa.

Tämä vahvisti jo aiemmin esitettyä näkemystä siitä, että säässä ei tapahtunut mitään poikkeuksellista ja ennalta arvaamatonta. Kaupungin olisi pitänyt ennakoida sademäärän mahdollisesti aiheuttamat seuraukset ja hoitaa tie ja viemäröinti risteysalueella sellaiseen kuntoon, ettei sademäärän aiheuttama tulva aiheuta ennalta arvaamatonta vahinkoa. Veden kerääntymistä tulva-alttiille risteysalueelle ei voitu pitää poikkeuksellisena tilanteena.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot ja lainkohdat

Julkisyhteisön vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 203.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuksenottajana olevan yhteisön toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Ratkaisu

Kysymys tuottamuksesta

Korvausvastuun syntyminen nyt kyseessä olevassa tapauksessa edellyttää, että kaupunki on tienpitäjänä tai viemärilaitoksen pitäjänä aiheuttanut kyseisen vahingon tuottamuksellaan. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä.

Viemärilaitoksen ylläpitäjänä kaupungilla on korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että viemäreitä rakennettaessa ne mitoitetaan siten, että säännöllisesti liikkuvat vesimassat mahtuvat virtaamaan esteettä. Viemärijärjestelmän ylläpitäjällä on korostunut velvollisuus huolehtia järjestelmän toimivuudesta ja täten muun muassa siitä, että sadeveden poistojärjestelmä toimii niin, ettei kaduille normaaleissa olosuhteissa pääse kerääntymään vahinkoa aiheuttavia määriä sadevesiä. Tällöin kyseisellä taholla on myös näyttötaakka siitä, että se on toiminut riittävän huolellisesti.

Viemäreiden vetämättömyydestä johtuvan vahinkotapahtuman sattuessa kaupunki voi vapautua korvausvastuusta, mikäli vahinko on johtunut ylivoimaisesta tapahtumasta. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi rankkasadetta, jonka aiheuttama tulvavaara ei ole ollut ennakoitavissa. Sadevesiviemäreitä ei taloudellisista syistä johtuen voida mitoittaa niin, että ne aina ja kaikissa olosuhteissa voisivat kuljettaa kaikki sinne joutuvat vesimäärät.

Ilmatieteen laitoksen mukaan klo 21.15–21.45 sademääräksi oli arvioitu 9–18 mm puolessa tunnissa, eli 18–36 mm/h. Kaupungin tiemestarin mukaan vesimäärä oli 42 mm/h.

Ilmatieteen laitoksen internetsivujen mukaan Ilmatieteen laitos antaa rankkasadevaroituksen, kun sademäärä on vähintään 20 mm/h tai vähintään 50 mm/vrk.

Tässä tapauksessa vahinkoajankohtana sademäärä on ollut eri arvioiden mukaan 18–42 mm/h. Kyse ei lautakunnan näkemyksen mukaan vahinkoajankohtana ja sitä ennen ole ollut harvinaisesta sateesta, vaikka kyse onkin ollut paikallisesta rankkasateesta. Vastaavia tulvimistilanteita ei kaupungilta saadun tiedon mukaan ole sattunut aiemmin.

Kyse on korkean kunnossapitoluokan kohteesta, ja alue on erityisen tulva-altis, sillä siinä on syvä kuoppamainen alue, jonne vesi kerääntyy helposti ja google street view’sta saatavien kuvien perusteella tiellä on vain hyvin pienet kaivot, joihin vesi pääsee. Vakuutuslautakunta katsoo, että ei ole ennalta arvaamatonta, että tämänkaltaiseen tienalitukseen voi kertyä vettä rankkasateella. Tulva-alttiin alueen yhteyteen olisi mahdollista asettaa esimerkiksi varoituskyltti. Rankkasateet ovat Suomessa mahdollisia säätiloja, eikä kyse tässä tapauksessa ole ollut poikkeuksellisesta sateesta. Vakuutuksenottajakaupunki ei ole esittänyt tarkkaa selvitystä siitä, millaiselle sateelle viemärit on mitoitettu. Veden kertymisongelma olisi todennäköisesti ollut mahdollista välttää sijoittamalla sillanalituskohtaan nykyistä useampia sadevesikaivoja.

Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko on aiheutu­nut siitä, ettei kaupunki sadevesiviemäriä rakennettaessa ole riittävästi huomioinut paikallisia olosuhteita. Nyt kyseessä oleva vahinko on aiheutunut kaupungin kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönnistä viemäröinnin järjestäjänä.

Kysymys vahingonkärsijän myötävaikutuksesta vahinkoon

Vakuutusyhtiö on vastineessaan todennut, että asentaja yritti antaa taksinkuljettajalle merkkejä lampulla, ettei tämä ajaisi pidemmälle, mutta tästä huolimatta taksi ajoi veteen.

Tiemestarin lausunnossa todetaan, että sadevesipumppaamo hälytti ylärajaa noin klo 20.45, jolloin vesilaitoksen asentaja oli mennyt radan alitukseen ja todennut kadun tulvivan. Asentaja oli sulkenut tunnelin länsipuolen liikenteeltä. Päivystävä työnjohtaja oli hälyttänyt lisää työntekijöitä paikalle sulkemaan tunnelin itäpuolta sekä muita tulvivia katuja. Asentaja oli seuraavaksi tarkistanut, olivatko sadevesikaivojen kansistot avoinna roskista, ja siirtynyt itäpuolelle varoittamaan liikennettä. Tässä vaiheessa idästä tuleva liikenne oli jo kääntynyt ennen tunnelia takaisin, ainoastaan taksinkuljettaja oli pysähdyksensä jälkeen ajanut veteen huomioimatta asentajan pysäytysyrityksiä.

Taksinkuljettajan antaman lausunnon mukaan kuljettaja kyyditsi asiakasta alikulun kautta. Risteyksessä liikennevalot toimivat. Oli kaatosade, ja kuljettaja huomasi alikulussa olevan vettä. Hän näki edessään ylhäällä risteyksessä vaalean pysähdyksissä olleen pakettiauton. Hänen takanaan tuli toinen auto. Taksinkuljettajan mukaan kukaan ei ollut varoittamassa, eikä paikalla ollut myöskään varoitusmerkkejä. Kuljettaja ajoi hitaasti eteenpäin, mutta ei pystynyt arvioimaan veden syvyyttä. Auton moottori sammui, ja tämän jälkeen mieshenkilö tuli edessä pysähdyksissä olleesta pakettiautosta. Kuljettaja oletti henkilön olleen kaupungin työntekijä. Kuljettajan esimies tuli paikalle noin 20 minuuttia myöhemmin. Auto työnnettiin kuivemmalle tieosuudelle. Muita autoja tuli molemmilta suunnilta kohti vettä. Kuljettaja tiedusteli kaupungin edustajalta, voisiko tien sulkea, jotta muita vahinkoja ei pääsisi enää sattumaan. Kaupungin työntekijän mukaan tämä ei ollut mahdollista, koska työntekijöitä oli vain kaksi, eivätkä he ehtisi joka paikkaan.

Vakuutuksenottajana olevan kaupungin edustaja on 17.9.2012 päivätyssä lausunnossaan kertonut, että kuljettaja soitti noin klo 21.30 ja ilmoitti, että auto oli sammunut vahinkopaikalle. Edustaja oli lausunnon mukaan saapunut paikalle tunnelin länsipuolelta noin 20 minuutin kuluttua soitosta eli noin 21.50. Edustajan mukaan tällöin ei paikalla ollut kaupungin työntekijöitä, eikä tietä ollut suljettu.

Viemärijärjestelmän ylläpitäjällä on korostunut velvollisuus huolehtia järjestelmän toimivuudesta. Tällöin kyseisellä taholla on myös näyttötaakka siitä, että se on toiminut riittävän huolellisesti. Kaupungin tiemestari ei ole lausunnossaan kertonut tarkasti, milloin työntekijät olivat vahinkopaikalla ja miten taksia oli yritetty saada pysähtymään tai miten liikennettä taksin kulkusuunnasta oli pyritty estämään. Taksinkuljettajan selvityksen mukaan paikalla oli pakettiauto, joka oli taksin edessä ja jonka taksinkuljettaja oletti olevan kaupungin työntekijöiden auto. Tämä auto ei kuitenkaan asiakirjoista ilmenevän selvityksen mukaan ollut estämässä liikennettä siitä suunnasta, josta vahinkoa kärsinyt taksi ajoi. Esitetyn selvityksen perusteella tietä, jota taksinkuljettaja on ajanut, ei ollut suljettu. Näillä perusteilla ja valomerkeistä tai muusta estämisestä annetun näytön puutteellisuudesta johtuen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tapauksessa ole näytetty, että taksinkuljettajaa olisi estetty ajamasta lammikkoon.

Taksinkuljettaja on ajanut rankkasateella veden peittämällä tiellä isoon vesilammikkoon, jonka syvyyttä hän ei ole pystynyt arvioimaan. Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella. Taksinkuljettaja on ammattiautoilija, jonka tulee pystyä arvioimaan autolla liikkumiseen liittyviä riskejä. Tällaisiin riskeihin kuuluu veden peittämällä tiellä ajamiseen liittyvä esinevahinkoriski. Vahingoista annetun selvityksen mukaan vesi on kastellut taksin penkit, joten kyseessä on ollut syvä lammikko. Taksinkuljettajan olisi tällaisessa tilanteessa tullut varmistua siitä, voiko tiellä ajaa, tai pidättäytyä ajamasta veden peittämään sillanalitukseen. Lautakunta katsoo, että vahinkoa kärsinyt on omalla varomattomalla menettelyllään myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. Ottaen huomioon vahinkoa kärsineen varomattoman toiminnan vaikutus vahingon syntymiseen pitää lautakunta asianmukaisena alennuksena myötävaikutuksen perusteella 50 prosenttia vahingon määrästä.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat jäsenet Löppönen, Makkula, Pesonen ja Sarpakunnas sekä varajäsen Mitts. Puheenjohtaja Rauloksen eriävä mielipide on liitteenä. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Rauloksen eriävä mielipide:

Asian keskeiset tosiseikat ilmenevät Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksesta.

Kunnallinen viemäri on teknis-taloudellinen tuote, tiettyjen normien mukaan rakennettu verkosto, jonka mitoitus suunnitellaan siten, että sen kapasiteetti riittää huolehtimaan alueella normaalisti virtaavista vesimassoista. Toisaalta on selvää, ettei viemäriä voida mitoittaa sellaiseksi, että se kykenisi tulvimatta siirtämään millaisia vesimääriä hyvänsä.

Asiassa on esitetty erilaisia käsityksiä vahinkopaikan sademääristä vahingon tapahtumien aikaan. Lähtökohtaisesti pidän luotettavimpana paikan päällä tehtyjä mittauksia, joiden mukaan kysymyksessä on ollut erittäin voimakas paikallinen sadekuuro, jossa sademäärä on ollut 42 millimetriä tunnissa. Tällainen sademäärä tunnissa on poikkeuksellista.

Kaupunki on uskottavasti selvittänyt, että viemäreiden mitoitukset olivat suunnitteluohjeiden mukaiset, että laitteissa ja rakenteissa ei ole ollut vaurioita eikä putkistossa tukoksia. Sen puolesta, että kyseessä on ollut paikallinen ja poikkeuksellisen voimakas kaatosade, puhuu se, että tulvivia paikkoja oli nyt kysymyksessä olevan alikulun lisäksi lähistöllä useita muitakin ja ettei kaupungin tiemestarin ilmoituksen mukaan kyseistä alikulkupaikkaa ollut koko hänen 15 vuotta kestäneen virkauransa aikana jouduttu tulvan vuoksi sulkemaan. Näin ollen katson ensiksikin, ettei kysymyksessä ole ollut puutteellisesta viemäröinnistä johtuva tulville alttiin katualueen tulviminen vaan epätavallisen rankasta sateesta johtunut yleisempi tulva, ja toiseksi, että kysymys on ollut siinä määrin poikkeuksellisesta tapahtumasta, ettei tulvimista ja siitä johtunutta auton vahingoittumista ole perusteltua lukea kaupungin syyksi huolimattomuutena viemäröinnissä tai tienpidossa.

Toiseksi vahingonkärsijä on vedonnut siihen, että kaupunki ei ollut sateen aikana toiminut riittävän tehokkaasti vahinkojen välttämiseksi. Asiakirjoista ilmenee kuitenkin, että kaupungin työntekijät olivat heti sadevesipumppaamon hälytyksen tiedoksi saatuaan lähteneet huolehtimaan tulvivien katujen sulkemisesta ja ohjaamaan liikennettä. Aiheutunutta vahinkoa ei tälläkään perusteella voi lukea kaupungin syyksi.

Sanotuilla perusteilla pidän vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.