Tapahtumatiedot
A (s. 1988) sairastaa synnynnäistä kivesten puutosta eli anorkiaa. Vuonna 2002 hänelle aloitettiin testosteronikorvaushoito Sustanon-lääkkeellä, joka vuonna 2007 vaihdettiin Testogeliin ja tämä samana vuonna Nebidoon. A hakeutui 10.11.2013 keskussairaalan päivystyspoliklinikalle vasemman puolen veltostumisen vuoksi. A:lla todettiin tuore aivoverenvuoto ja hänet siirrettiin hoitoon yliopistolliseen sairaalaan. Aivoverenvuodosta aiheutui A:lle vasemmanpuoleinen velttohalvaus. A katsoi, että aivoverenvuoto oli seurausta Nebido-lääkityksen vuoksi kohonneesta verenpaineesta ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö katsoi, ettei Nebido-lääkitys ollut aivoverenvuodon todennäköinen syy. Yhtiö piti epätodennäköisenä, että yli 7 vuoden ajan jatkunut säännöllinen Nebido-lääkitys olisi yhtäkkiä nostanut verenpaineen hälyttävän korkeaksi ja aiheuttaisi aivojen sisäisen verenvuodon. Tämän vuoksi haettua korvausta ei maksettu.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii aivoverenvuodon ja vasemmanpuoleisen velttohalvauksen korvaamista lääkevahinkona.
Nebido-lääkkeen tunnettu haittavaikutus on korkea verenpaine. Maltillinen verenpaineen nousu voi ajan mittaan johtaa hypertensiiviseen kriisiin sekä verenpainetaudissa että ulkoisen tekijän, kuten esimerkiksi Nebidon, aiheuttamana. A:n tapauksessa aivoverenvuodon todennäköinen syy on ollut korkea verenpaine. Aivoissa ei ole todettu verisuonirakennepoikkeamaa. Pidempään jatkuneeseen korkeaan verenpaineeseen viittasi sydämen ultraäänitutkimuksessa todettu vasemman kammion suurentuminen. Nebidon haittavaikutuksena verenpainetaso on todennäköisesti ollut yksilötasolla normaalia korkeampi pidemmän aikaa, todennäköisesti vuosia, johtaen äkilliseen verenpainetason nousuun ja aivoverenvuotoon. Satunnaisissa verenpaineen kotimittauksissa A:n verenpainetaso on ollut yleisten suositusten mukaisella normaalitasolla.
Ennen vahinkoa A oli 25-vuotias, hyväkuntoinen, oireeton, tupakoimaton, normaalia opiskelijaelämää viettävä opiskelija. Muuta lääkitystä hänellä ei Nebidon lisäksi ollut käytössä. A:n suku ei verenpainetaudin suhteen ole ns. korkeaa riskisukua lukuun ottamatta II tyypin diabetesta, jota on isän puolen suvussa yli 50-vuotiailla. A katsoo, että on epätodennäköistä, että korkea verenpaine olisi johtunut verenpainetaudista.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa, että henkilövahingon korvaaminen lääkevahinkovakuutuksesta edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja vahingon välillä. Jos vahinkoon on monta mahdollista syytä, eikä lääkkeen käyttö ole muita todennäköisempi, vaatimus syy-yhteyden osalta ei täyty.
A:lle aloitettiin testosteronikorvaushoito hänen ollessaan 14-vuotias ja Nebidon käyttö alkoi, kun A oli 18-vuotias. Nebidoa annettiin kymmenen viikon välein lihakseen. A:lla ilmeni 10.11.2013 äkillinen velttohalvaus, jonka syyksi todettiin aivojen sisäinen verenvuoto. Aivojen verisuonikuvauksissa ei todettu verisuonipullistumaa tai verisuonien rakennepoikkeamaa. Tehohoidon aikana A:lla oli erittäin korkea verenpaine, jonka alentaminen vaati runsaan lääkityksen. Sydämen kaikukuvauksessa todettiin suurentunut, vahvaseinäinen vasen kammio, mikä on osoitus sydämen vasemman puolen pitkäaikaisesta ylikuormituksesta. Tällainen kuormitus johtuu yleensä kohonneesta verenpaineesta.
Käytössä olevien selvitysten perusteella aivoverenvuodolle ei ole löytynyt mitään selvää yksittäistä syytä. Ainoana tiedossa olevana riskitekijänä on pidetty korkeaa verenpainetta. Nebido-lääkkeen melko harvinaisena haittavaikutuksena on raportoitu verenpaineen nousua. Kirjallisuuden mukaan verenpaineen kohoaminen lääkityksen seurauksena on maltillista ja kohoamista voidaan hillitä asianmukaisella lääkityksellä. Sairaalloista verenpaineen kohoamista ei ole kuvattu Nebidon käyttöön liittyen. A on käyttänyt lääkitystä säännöllisesti yli seitsemän vuoden ajan, eikä verenpaineen pitkäaikaista kohoamista ollut todettu. A on itsekin valituksessaan todennut, että verenpaineet ovat kotimittauksissa olleet normaalitasolla. Yhtiö pitää hyvin epätodennäköisenä, että A:n verenpaine olisi yhtäkkiä seitsemän vuotta kestäneen Nebido-lääkkeen käytön jälkeen noussut hälyttävän korkeaksi ja aiheuttanut aivojen sisäisen verenvuodon. Näin ollen korvausta lääkevahinkovakuutuksesta ei voida maksaa.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia sairauskertomustekstejä ajalta 31.7.1989–15.1.2014.
Sairauskertomustekstien mukaan A sairastaa kivesten synnynnäistä puutosta, jonka vuoksi testosteronikorvaushoito Sustanon-valmisteella on aloitettu vuonna 2002. Joulukuussa 2007 on siirrytty Nebido-lääkkeen käyttöön. Pistos on annettu alkuun 6 viikon ja tämän jälkeen 10 viikon välein.
Keskussairaalan neurologian klinikan sairauskertomusmerkinnän 10.11.2013 mukaan A on tullut päivystykseen vasemman puolen velttousoireen vuoksi. Pään tietokonekerroskuvauksessa on todettu tuore aivoverenvuoto. A on siirretty yliopistollisen sairaalan neurologipäivystykseen. Yliopistollisen sairaalan sairauskertomustekstien 11.–25.11.2013 mukaan sairaalaan tullessa tehdyssä tietokonetomografia-angiografiatutkimuksessa (CTA) ei todettu aivoverisuonten rakennepoikkeamia. Sydänlääkärin tekemässä ultraäänitutkimuksessa 12.11.2013 on todettu suurentunut vasen kammio, mikä löydös on viitannut pidempään jatkuneeseen korkeaan verenpaineeseen. A on ollut yliopistollisessa sairaalassa tehohoidossa 25.11.2013 saakka. Hoitojakson aikana A:ta on lääkitty huomattavan korkean verenpaineen takia. A:lle on 13.11.2013 tehty aivoverenvuodon poistotoimenpide aivopaineen nousun takia. A:lle on myös kehittynyt keuhkokuume tehohoidon aikana. A on siirretty 25.11.2013 jatkohoitoon keskussairaalan neurologian osastolle ja sieltä edelleen kuntoutuslaitokseen tehokuntoutusjaksolle 12.12.2013. Poliklinikkakäyntiä 15.1.2014 koskevan neurologian sairauskertomusmerkinnän mukaan A on vielä kuntoutuslaitoksessa, liikkuu pyörätuolilla, vasen yläraaja ei toimi apu- ja tukikätenä. A on kertonut kykenevänsä siirtymään tasolta toiselle henkisen tuen turvin ja kävelyharjoitukset on vastikään aloitettu.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, ovatko A:lla todetut aivoverenvuoto ja velttohalvaus todennäköisessä syy-yhteydessä Nebido-lääkkeen käyttöön.
Sovellettavat vakuutusehdot
Yleisten lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2013 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Nebido-valmiste sisältää vaikuttavana aineena mieshormoni testosteronia. Nebido injisoidaan lihakseen, josta lääkeaine vapautuu elimistöön vähitellen. Sitä käytetään aikuisille miehille korjaamaan testosteronin puutetta ja siitä aiheutuneita erilaisia terveysongelmia. Nebidoon liittyy melko harvinaisena haittavaikutuksena (saattaa esiintyä 1 potilaalla 100:sta) sydän- ja verisuonitauteja ja korkeaa verenpainetta. Kohonnut verenpaine rasittaa vuosien mittaan valtimoita ja sydäntä ja voi johtaa mm. aivoverenvuodon kehittymiseen. Kohonneen verenpaineen syynä voivat olla mm. lihavuus, runsas suolan käyttö, liikunnan vähäinen määrä, hormonien käyttö tai perinnölliset tekijät. A on esittänyt, että aivoverenvuoto on johtunut Nebido-lääkityksen seurauksena kohonneesta verenpaineesta.
Nebido-lääkityksen tarkoituksena on ollut A:lta puuttuvan luontaisen testosteronin erityksen korvaaminen. Vakuutuslautakunta pitää lääkitystä perusteltuna ja asianmukaisena. Tiedossa ei ole, että fysiologiseen testosteronihoitoon liittyisi aivoverenvuodon riski. Lisäksi viimeisen A:n saaman Nebido-pistoksen ja aivoverenvuodon välillä on ollut aikaa useita viikkoja, kun elimistön testosteronipitoisuus on suurimmillaan heti pistoksen jälkeen. Lautakunta toteaa, että syy jää selvittämättä suurimmassa osassa aivoverenvuotoja. A:n tapauksessa aivoverenvuodon syy ei ole selvinnyt. Vakuutuslautakunta pitää edellä kerrotuin perustein epätodennäköisenä, että A:lla todettu aivoverenvuoto ja velttohalvaus olisivat syy-yhteydessä Nebido-lääkkeen käyttöön. Kyseessä ei siten ole vakuutusehtojen mukainen, korvattava lääkevahinko.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita muutosta päätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio-Timonen
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Paakkari
Soinila