Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan omakotitalossa oli vuonna 2008 jääkaapin vuotovahinko. Noin kaksi vuotta vuotovahingon jälkeen talossa alkoi tuntua homeen hajua, joka voimistui vuosien mittaan. Keittiön lattia avattiin 30.10.2012 vuoden 2008 vuotokohdasta, jolloin lattiarakenteista löydettiin kosteusvaurio. Korvausta vahingon korjaus-, ilmanpuhdistus- ja sijaisasunnon kuluista sekä irtaimiston uusimisesta on haettu kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on katsonut 20.3.2013 päivätyssä korvauspäätöksessään, että vakuutuksenottajan epäilemiä putkivuotoja ei havaittu vahinkotarkastuksessa. Tutkimuksissa havaittiin, että maakosteus oli noussut kapillaarisesti pohjalaatan lävitse tiivistyen eli kondensoituen muoviin, joka on pohjalaatan ja kutterieristeen välissä. Eristeiden todettiin olevan kuivia. Allaskaapissa oleva ja vesimittariin yhteydessä olevan putken pintaan oli kondensoitunut vettä ja tämä aiheutti kosteusjäljet levypintaan. Näin ollen korvausta ei voida suorittaa.

Valitus

Vakuutuksenottaja katsoo, että koska vuotovahingon korjaustyö tehtiin vakuutusyhtiön lukuun ja yhtiö valvoi korjaustyön suoritusta, on vakuutusyhtiö korvausvastuussa saneerauksesta ja irtaimiston puhdistamisesta sekä uusimisesta. Vakuutuksenottajan näkemyksen mukaan vuonna 2012 todettu kosteusvaurio oli kosteuskartoitusraportin tietojen perusteella seurausta vuoden 2008 vuotovahingosta. Vakuutuksenottaja kertoo, ettei hän osannut vaatia perusteellisempaa saneerausta vuonna 2008, koska hän luotti vakuutusyhtiön hankkiman työn suorittajan ammattitaitoon.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 10.3.2014 päivätyssä vastineessaan, että vuoden 2012 vuotovahinkojen jälkeen tehdyissä kosteuskartoitustutkimuksissa ei ollut todettu putkivuotoja. Maakosteudesta aiheutunut vahinko ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vaan se on syntynyt pidemmän ajan kuluessa. Kondenssivedestä aiheutunut vahinko on rajattu ehdoissa korvauspiirin ulkopuolelle. Koska kyseessä ei ollut korvattava vesivahinko, ei korvausta asumishaitastakaan voida suorittaa. Irtaimistolle aiheutunut vahinko on syntynyt vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ja 1.1.2012 alkaen voimassa olleiden ehtojen mukaan rajoitusehdolla on korvauspiirin ulkopuolelle suljettu vahinko, joka on aiheutunut esineelle hajusta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että koska vuonna 2008 tilaus oli laadittu vakuutuksenottajan ja palveluntarjoajan välillä ja lasku on osoitettu vakuutuksenottajalle, ovat urakkasopimuksen osapuolet olivat olleet vakuutuksenottaja ja korjausyritys. Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä siitä, että vakuutusyhtiö olisi muutoin vaikuttanut korjaustyöhön määräävästi. Näin ollen yhtiö katsoo, ettei sillä ole vastuuta korjaustyön laadusta ja mahdollisista työsuorituksen aikana aiheutuneista vaurioista.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Kohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Ehtokohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut esineelle itselleen kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Ehtokohdan 6.20 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kondenssivedestä.

Ratkaisu

Vakuutuksenottajan asunnossa on havaittu kosteusvahinko 30.10.2012. Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko kyseessä äkillinen ja ennalta arvaamaton korvattava vahinko ja toiseksi sen arvioimisesta, onko vakuutusyhtiö korvausvastuussa vuonna 2008 tehtyjen korjaustöiden lopputuloksesta.

Korvauskäytännössä vakiintunut lähtökohta on se, että vaurioituneen omaisuuden omistava vakuutuksenottaja toimii korjaustyön tilaajana ja vakuutusyhtiö korvaa korjaustyöstä aiheutuneet laskut vakuutusehtojen mukaisesti. Yhtiön toimiessa tällä tavoin maksajan roolissa sille ei synny vastuuta itsenäisesti toimivan korjausurakoitsijan työn laadusta eikä velvollisuutta valvoa korjaustyön suorittamista. Vakuutusyhtiön vastuu rajoittuu vakuutusehtojen mukaisen korvauksen suorittamiseen. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiölle voi syntyä vastuu korjaustyön lopputuloksesta siinä tapauksessa, jos yhtiö esimerkiksi määrää korjaustyön suorittajan tai muulla vastaavalla tavalla vaikuttaa määräävästi vakuutuskorvauksen käyttämiseen. Näyttötaakka tällaisesta yhtiön vallitsevan käytännön mukaisesta maksajan roolista poikkeamisesta on korvausta vaativalla.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene, että vakuutusyhtiö olisi toiminut vuoden 2008 vesivahingon korjaustöiden tilaajana tai että vakuutusyhtiö olisi määrännyt korjaustyön suorittajan. Korjauslaskun hyväksyjä oli vakuutuksenottaja. Yhtiö ei siten ole vastuussa tehdyn korjaustyön jäljestä, vaan siitä vastaa vakuutuksenottajan sopimuskumppani eli korjausurakoitsija.

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksenhakijalla on näyttötaakka siitä, että kyseessä on ollut vakuutusehtojen mukainen korvattava vakuutustapahtuma. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee sen vastaavasti osoittaa, että vahinko on johtunut rajoitusehdon mukaisesta seikasta.

1.11.2012 tehdyn kosteuskartoitusraportin mukaan kosteus on noussut kapillaarisesti pohjalaatan lävitse ja tiivistynyt muovinpalaan, joka on ollut pohjalaatan ja kutterieristeen välissä. Eristeet keittiön alueella kuten myös koolinkipuut olivat kuivat. Uuden kosteuskartoituksen mukaan kaikki eristeet olivat kuivia, eikä putkista löytynyt vuotoja. Pohjalaatta muovin alla oli märkä myös toisessa huoneessa. Allaskaapissa olevan putken pinnassa havaittiin kondenssivettä, jonka arvioitiin aiheuttaneen levyn kosteusjäljet.

Vakuutuksenottajan asianhoitaja on 4.1.2013 lähettämässään sähköpostiviestissään vakuutusyhtiöön katsonut, että kosteus johtuisi muusta seikasta kuin maakosteudesta ja allaskaapin putken pinnalle kondensoituneesta vedestä. Vakuutuksenottaja tai hänen asianhoitajansa ei ole kuitenkaan esittänyt selvitystä muusta kosteuslähteestä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että maakosteudesta aiheutunut vahinko ei ole ehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Kondenssivedestä aiheutunut vahinko on rajoitusehdon perusteella rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on osoittanut, että vesivahinko vuonna 2012 on johtunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä seikasta. Näin ollen Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöksiä asianmukaisina.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA