Tapahtumatiedot

Vakuutettu A:n omakotitalossa havaittiin 25.11.2013 vesivahinko. Vahinkokartoituksessa todettiin, että talon runkoputken tulppa ennen vesimittaria vuotaa. Vesi oli kastellut lattiarakenteita laajasti. A haki vahingosta korvausta kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi vahingon kotivakuutuksesta korvattavaksi. Yhtiö maksoi rakennuksen korjauskuluja täyteen vakuutusmäärään 70.946 euroa saakka sekä korvausta irtaimiston vahingosta ja asumisen keskeytymisestä. Yhtiö hylkäsi korvaushakemuksen rakennuksen korvauskuluista siltä osin, kuin vakuutusmäärä ylittyi.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. A on joutunut taloudelliseen ahdinkoon, koska vakuutusyhtiön on kieltäytynyt korvaamasta vakuutusmäärän ylittäviä korjauskuluja. A on 81-vuotias eikä hän ole kyennyt ottamaan kantaa varsinaiseen korjaustarpeeseen, vaan sen tekivät ja suunnittelivat vakuutusyhtiön edustaja ja urakoitsijat. Urakka olisi pitänyt suunnitella vakuutusmäärän puitteissa. A vaatii 7.000 euron lisäkorvausta. A toteaa, ettei hänelle ole lähetetty kaikkia korvauspäätöksiä. Taloon on tehty töitä, joita A ei ole hyväksynyt: vesimittari on siirretty toiseen huoneeseen, eteiseen on asennettu lattialämmitys, taloon on asennettu uudet lämpöpatterit ja lämminvesivaraaja, jonka kapasiteetti ei vastaa vanhaa, jääkaappi on rikottu remontin aikana ja WC:n lattian kaadot on tehty väärin. Vesivahingon korjaustöihin liittyviä laskuja on auki 4.500 euron edestä, kahdesta eteisestä puuttuvat kaapistot ja vierashuoneesta parvisänky ja sen alla ollut pienvarasto. Kaapistot ja parvisänky on viety pois vesivahingon korjausten tieltä. Tie on kunnostamatta ja nurmikkoa pitäisi trimmata. WC-tiloihin tulisi asentaa vanhusten tuet ja pienhyllystöt. WC-istuin on irti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutusmäärä on sen korvausvastuun ylärajana kaikissa vahingoissa. Yhtiö toteaa, että sopimus korjaustöistä on tehty A:n ja urakoitsijoiden välillä. Yhtiö ei ole sopimusosapuoli eikä se siten ole vastuussa urakoitsijoiden toimista.

Ennen korjaustöihin ryhtymistä on pidetty kokous, jossa olivat läsnä vakuutusyhtiön asiantuntija, A ja hänen poikansa sekä korjausurakoitsija. Kokouksessa käytiin läpi käytännön asiat ja sovittiin vahingon hoitamisesta. A:lle on tuolloin kerrottu vakuutusmäärästä ja sen riittävyydestä, LVIS-töistä tehtävistä ikävähennyksistä ja muista toimenpiteistä. A on tuolloin kertonut urakoitsijoille, ettei LVIS-laitteita tule muutella tai uusia. Työmaalla tehtävät toimenpiteet on määritelty kartoitusraportin perusteella. Varsinaisen korjaussuunnitelman on tehnyt paikallinen rakennusmestari ja urakoitsijana toiminut rakennusliike, jonka kautta sähkö- ja putkimiehet tulivat. Vakuutusyhtiön edustaja on keskustellut vakuutusmärästä urakoitsijan kanssa ja tämä on ollut sitä mieltä, että vakuutusmäärä riittää korjaustöihin. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vakuutuksen enimmäiskorjausmäärä on ylittynyt siitä syystä, että LVIS-töitä tehneet asentajat ovat toimineet liian itsenäisesti ja tehneet lisätöitä ilman korjaustyön tilaajan eli A:n tietoa ja suostumusta. Asentajat ovat uusineet talotekniikkaa, joka tosin on ollut vanhaa ja osin muutenkin uusimisen tarpeessa.

Yhtiö katsoo täyttäneensä korvausvelvollisuutensa maksamalla rakennuksen vahingoista koko vakuutusmäärän. Yhtiö huomauttaa, että se on tulkinnut ehtoja A:n hyväksi korvaamalla kiinteitä kaapistoja irtaimistona. Yhtiö ei vastaa LVIS-asentajien toimista eikä siitä, että jääkaappi on mahdollisesti rikkoutunut korjaustöiden yhteydessä. Tältä osin yhtiö kehottaa A:ta olemaan yhteydessä remontin tekijöihin. Yhtiö katsoo, ettei asiassa tule suosittaa lisäkorvausta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko A:lla oikeus lisäkorvaukseen omakotitalonsa vesivahingosta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutuksen vakuutusehtojen kohdan Vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä, Enimmäiskorvausmäärästä vakuuttaminen mukaan yksittäinen esine, irtaimisto tai rakennus voidaan vakuuttaa enimmäiskorvausmäärästä. Kohteelle valittu ja vakuutuskirjaan merkitty enimmäiskorvausmäärä osoittaa maksettavan korvauksen enimmäismäärän. (…)

Vakuutusehtojen kohdan 2 (Vakuutuksen kohde) alakohdan 2.1 (Rakennus) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus. (…) Alakohdan 2.2 (Irtaimisto) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty irtaimisto. Irtaimistolla tarkoitetaan kotitalouden päivittäiseen ja vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä. Mikäli irtaimisto on vakuutettu enimmäiskorvausmäärästä, se on mainittu vakuutuskirjassa. (…)

Asian arviointi

A:n valituksen mukaan hänen omakotitalonsa vesivahingon korjaustöiden yhteydessä on tehty töitä, joista ei ollut sovittu, minkä vuoksi vakuutusmäärä on ylittynyt. Lisäksi jääkaappi on rikottu korjaustöiden yhteydessä ja WC:n lattian kaadot tehty väärin. Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauskäytännössä on vakiintuneena lähtökohtana se, että vaurioituneen omaisuuden omistava vakuutettu toimii korjaustyön tilaajana ja vakuutusyhtiö korvaa korjaustyöstä aiheutuneet laskut vakuutusehtojen mukaisesti. Yhtiön toimiessa tällä tavoin maksajan roolissa sille ei synny vastuuta itsenäisesti toimivan korjausurakoitsijan työn laadusta eikä velvollisuutta valvoa korjaustyön suorittamista. Vakuutusyhtiön vastuu rajoittuu vakuutusehtojen mukaisen korvauksen suorittamiseen. Kun hoidetaan käytännön korvausasiaa, vakuutetulle on hyvä selvittää osapuolten roolit ja vastuut ja ottaa neuvonnassa huomioon vakuutetun subjektiiviset ominaisuudet. Korvausta vaativan tulee kuitenkin riitatilanteessa näyttää, että vakuutusyhtiön rooli on poikennut tavanomaisesta maksajan roolista.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sen käytettävissä olevista asiakirjoista ilmene, että vakuutusyhtiö olisi toiminut A:n omakotitalon vesivahingon korjaustöiden tilaajana. Vakuutusyhtiö ei siten ole vastuussa tehdyn korjaustyön jäljestä, sopimuksen vastaisesti tehdystä ylimääräisestä korjaustyöstä tai korjaustyön yhteydessä aiheutetuista vahingoista. Selvitysten perusteella lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on neuvonut vakuutettua asianmukaisesti. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on täyttänyt korvausvelvollisuutensa rakennusvahingon osalta maksettuaan korvauksia vakuutusmäärän täyttymiseen saakka.

A on vaatinut lisäkorvausta kahden eteisen kaapistojen sekä vierashuoneen parvisängyn ja sen alla olleiden kaapistojen osalta. Vakuutuslautakunta toteaa, että näistä ainakin parvisänky on luokiteltavissa koti-irtaimistovakuutuksen piiriin kuuluvaksi omaisuudeksi. Lautakunnan käytettävissä olevista selvityksistä ei käy ilmi, onko yhtiö antanut näiltä osin korvauspäätöstä. Vakuutuslautakunta ei käytännesääntöjensä mukaan käsittele asioita, jotka ovat osapuolten välillä kesken. Näin ollen lautakunta ei ota kantaa asiaan kaapistojen ja parvisängyn osalta. Lautakunta kehottaa yhtiötä käsittelemään asian ja antamaan asiassa korvauspäätöksen.

Lopputulos

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vuori