Tapahtumatiedot
A Oy asensi 7.9.2012 termostatit B:n ja C:n omakotitalossa, minkä jälkeen vedet kytkettiin päälle. Tämän seurauksena vettä suihkusi avoimista ilmausruuveista lattialle.
Korvausta aiheutuneesta vahingosta haettiin A Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.
Asian käsittely vakuutusyhtiössä
Vakuutusyhtiö on katsonut, että kysymyksessä on vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko. Yhtiö katsoi kuitenkin, että B ja C olivat omalla toiminnallaan aiheuttaneet vahingon lisääntymisen. Vahinko tapahtui 7.9.2012, mutta kuivausta ja muita korjaustöitä ei aloitettu vielä tammikuuhun 2013 mennessä. Vahingonkärsineiden myötävaikutuksen perusteella vakuutusyhtiö teki korvauksesta 20 % vähennyksen.
Valitus
Valituksessaan Vakuutuslautakunnalle B ja C vaativat tehdyn myötävaikutusvähennyksen poistamista. Korjaustöiden viivästyminen ei ole johtunut heistä, vaan vakuutusyhtiön viivästyneestä käsittelystä.
Vahingon satuttua 7.9.2012 B ja C vaativat A Oy:tä hankkimaan paikalle vahinkokartoittajan. Kartoittaja ei kuitenkaan laatinut kirjallista raporttia, joten B:n ja C:n kotivakuutusyhtiö tilasi toisen yrityksen tekemään kartoituksen. Heti vahingon satuttua B:n ja C:n kotivakuutusyhtiö ilmoitti, että vahinko kuuluu A Oy:n vastuuvakuutuksen piiriin.
15.10.2012 kartoitusraportti lähetettiin A Oy:lle, joka ilmoitti 22.10.2012 ottavansa yhteyttä vahinkokartoituksen tekijään ja omaan vakuutusyhtiöönsä. 13.11.2012 mennessä B ja C eivät olleet kuulleet A Oy:stä tai vakuutusyhtiöstä mitään, joten tilasivat kuluttajaoikeusneuvojan neuvojen mukaan korjausurakan tarjouksen tehneeltä yritykseltä ja ilmoittivat tämän myös A Oy:lle. Korjaustyön aloitusajankohdaksi sovittiin joulukuu 2012. A Oy ilmoitti 16.11.2012 tehneensä asiassa vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölleen, joka hoitaa asiaa.
Vakuutusyhtiö otti B:hen ja C:hen ensimmäisen kerran yhteyttä lisäselvityspyynnöllä tammikuussa 2013. B ja C toimittivat pyydetyt lisäselvitykset ja vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja kävi paikalla. 17.1.2013 yhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa katsoi vahingon osittain korvattavaksi. Korjaustyöt tehtiin helmi-maaliskuussa 2013. Kesäkuussa 2013 vakuutusyhtiö antoi korvauspäätöksen, jossa katsoi B:n ja C:n aiheuttaneen lisävahinkoa toimillaan ja vähensi tällä perusteella korvauksista 20 %.
B ja C ovat useaan otteeseen pyytäneet vakuutusyhtiötä osoittamaan, mitä lisävahinkoa korjaustyön viivästyksestä on aiheutunut. Vahinkokartoittaja on suullisesti useaan otteeseen todennut, ettei viiveellä ole ollut vaikutusta vahingon laajuuteen. Myös korjaustyön tehneen yrityksen mukaan korjaus suoritettiin täysin syyskuussa 2012 laaditun korjaussuunnitelman mukaisesti eikä lisävahinkoja ollut.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö pitää tekemäänsä myötävaikutusvähennystä asianmukaisena. Vahinkoilmoitus on toimitettu yhtiölle marraskuussa 2012 ja osapuolille lähetetty lisäselvityspyynnöt 4.12.2012. Lisäselvitys on saatu vain vakuutuksenottajalta ja sen perusteella on 10.1.2013 annettu myönteinen korvauspäätös. Tämän jälkeen yhtiö on saanut 16.1.2013 C:ltä puhelimitse tiedon siitä, ettei joulukuussa 2012 postitettu lisäselvityspyyntö ole tavoittanut B:tä ja C:tä. Puhelun aikana on ensimmäisen kerran käynyt ilmi, että edes kuivaustöitä ei ollut vielä aloitettu. C:lle on jo puhelimessa huomautettu, että vahingonkärsineellä on vahingon minimointivelvollisuus. 18.1.2013 C on toimittanut pyydetyt lisätiedot. 6.2.2013 vakuutusyhtiö on ensimmäisen kerran ilmoittanut 20 %:n myötävaikutusvähennyksestä B:lle ja C:lle.
Yhtiö pitää selvänä, että viiden kuukauden aikaväli vahingon ja kuivaustöiden aloittamisen välillä on pahentanut vahinkoa. Se, ettei asiassa ole tehty korvauspäätöstä, ei poista vahingonkärsineen velvollisuutta ryhtyä vahingonrajoittamistoimiin. B:n ja C:n viittaamasta vahinkokartoittajan lausunnosta ei käy ilmi, ettei vahinko olisi laajentunut remontin viivästymisen vuoksi. Lausunnosta käy sen sijaan ilmi, että asunnon lattian eristetilan on 14.9.2012 todettu olevan kuiva, mutta 13.2.2013 eristetilasta on todettu kohonneita kosteusarvoja. Tämä osoittaa vahingon laajenemisen korjaustyön viivästymisen takia, joten vakuutusyhtiöllä on oikeus tehdä 20 % myötävaikutusvähennys korvauksista.
Osapuolten lisäkirjelmöinti asiassa
Vakuutusyhtiön vastineen johdosta toimittamassaan lisäkirjelmässä B ja C katsovat, ettei 14.9.2012 ja 13.2.2013 tehtyjä eristetilan kosteusmittauksia voida verrata keskenään. 14.9.2012 koeporaus on tehty ainoastaan yhdestä kohtaa. Lukema tästä mittauskohdasta on 14.9.2012 ollut 53 % ja 13.2.2013 samasta kohdasta 48 %. Vesivaurioita kärsineen tilan laminaatti oli asennettu noin 10 vuotta sitten ja laminaatin alle oli jätetty muovimatto, jonka vahinkokartoittaja totesi estäneen vahingon laajenemista. B ja C kritisoivat edelleen sitä, että heidän katsotaan laiminlyöneen vahingontorjuntavelvollisuutensa, kun kuivaus- ja korjaustöitä ei aloitettu heti vahingon jälkeen. Jo lokakuussa 2012 B ja C toimittivat vahinkoa koskevia selvityksiä A Oy:lle korjaustoimiin ryhtymistä varten ja odottaneet A Oy:n tai vakuutusyhtiön yhteydenottoa.
B:n ja C:n lisäkirjelmän johdosta antamassaan lisävastineessa vakuutusyhtiö huomauttaa saaneensa vahinkoilmoituksen 2.11.2012, mitä ennen yhtiö ei ole voinut toimia asiassa. 5.12.2012 yhtiö on lähettänyt B:n ja C:n osoitteeseen lisäselvityspyynnön ja 10.1.2013 korvauspäätöksen. Tämän jälkeen puhelinkeskustelussa 16.1.2013 vakuutusyhtiö on saanut ensimmäisen kerran tietoonsa, ettei kuivaus- ja korjaustöitä ole aloitettu. Vahingonkärsineille on välittömästi huomautettu vahingonrajoittamisvelvollisuudesta. Yleisen elämänkokemuksen perusteella B:n ja C:n olisi tullut ymmärtää, ettei vesivahinkoa voi jättää odottamaan kuivaustoimenpiteitä useamman kuukauden ajaksi, vaan toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi vahinkotapahtuman jälkeen. Jo 17.9.2012 suoritetussa kartoituksessa on irrotettu laminaattia ja todettu myös sen alla olevan muovimaton alla kosteutta. Eristetilan on kuitenkin todettu olevan kuiva. Siten kartoitusraporteissa ei B:n ja C:n esittämästä poiketen ole todettu muovimaton estänen vahingon laajenemista, vaan jo syyskuussa 2012 on todettu kosteutta myös muovimaton alla. Yhtiö katsoo, että eristetilasta helmikuussa 2013 mitatut kosteusarvot ovat johtuneet siitä, että kosteuden seisoessa useamman kuukauden ajan laminaatin ja lattiamaton välissä ja alla, kosteus on päässyt laajenemaan myös eristetilaan. Vahinkokartoittaja on korostanut 4.9.2013 päivätyssä lausunnossaan, ettei ota kantaa vahinkojen mahdolliseen laajenemiseen. Alkuperäistä kartoitusta laajempi tarkistusmittaus on suoritettu kartoittajan mukaan mm. siksi, että vahingon ja kuivauksen välillä on kulunut poikkeuksellisen pitkä aika.
Vakuutuksenottajan vastine
Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle A Oy:lle tilaisuuden antaa asiassa vastineensa. Vakuutuksenottaja toteaa vastineessaan, ettei pidä vesivahinkoa omasta toiminnastaan aiheutuneena. B halusi itse avata ilmausruuvit eikä sulkenut niitä, vaikka patteritermostaattien vaihtotyöstä oli ilmoitettu edellisenä päivänä. Lisäksi vesimäärä oli niin pieni, ettei se olisi riittänyt aiheuttamaan kuvatun kaltaista vahinkoa.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot ja lainsäädäntö
Vakuutusehtojen kohdan 1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan [vakuutusyhtiö] sitoutuu näiden ehtojen sekä yleisten sopimusehtojen (B) mukaisesti
- korvaamaan kohdassa 4. mainitut vahingot ja ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset
- huolehtimaan vahingonkorvauksen perusteiden ja määrän selvityksestä,
- neuvottelemaan korvauksen vaatijan kanssa ja
- hoitamaan tai korvaamaan oikeudenkäynnin, jos korvauskysymys joutuu oikeuskäsittelyyn.
Ehtojen kohdan 4 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu äkillinen ja ennalta arvaamaton esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. (…)
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu. Lain 6 luvun 1 §:n mukaan jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.
Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 70.1 §:n mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut [asian ratkaisemiseksi tarvittavat] asiakirjat ja tiedot.
Ratkaisusuositus
Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A Oy on aiheuttanut B:n ja C:n asunnon vesivahingon huolimattomuudellaan. Riitaista on, onko korjaustyön viivästyminen laajentanut vahinkoa ja onko vakuutusyhtiöllä tällä perusteella ollut oikeus tehdä 20 % myötävaikutusalennus korvauksista. Vakuutusyhtiö katsoo vahingon väistämättä laajentuneen kuivauksen viivästymisen takia. B ja C katsovat, ettei näin ole tapahtunut, minkä lisäksi he katsovat vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottaja A Oy:n laiminlyöneen toimintavelvollisuutensa asiassa.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkärsineellä on yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan velvollisuus omilla toimillaan estää ja rajoittaa vahingon syntymistä. Esinevahingoissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pikaista ryhtymistä korjaustoimiin vahingon pahenemisen estämiseksi. Lautakunta toteaa edelleen, ettei vahingon aiheuttajalla tai vastuuvakuutusyhtiöllä ole lähtökohtaista velvollisuutta huolehtia vaurioituneen omaisuuden korjaustoimenpiteistä. Lähtökohtana on, että vahingonkärsinyt itse korjauttaa omaisuutensa ja vaatii tämän jälkeen korvauksia aiheuttajalta. Vahingonkorvausvastuu tarkoittaa velvollisuutta korjauskustannusten korvaamiseen, ei itse korjaustyön tekemiseen.
Nyt käsillä olevassa tapauksessa vastuuvakuutuksen ehdot eivät velvoita vakuutusyhtiötä huolehtimaan korjaustöiden tilaamisesta. Käsittelyajan osalta lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö on selvitysten perusteella tehnyt asiassa myönteisen korvauspäätöksen 10.1.2013, kun korvausvastuun ratkaisemiseksi tarpeellinen vakuutuksenottajan selvitys on päivätty 12.12.2012. Korvauspäätös on annettu vakuutussopimuslain 70 §:n tarkoittamassa määräajassa. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvausmenettely asiassa on sujunut asianmukaisesti.
Vahingonkärsineen myötävaikutuksen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että kosteusvahinko todennäköisesti laajenee, ellei kuivaukseen ryhdytä riittävän pikaisesti vahingon jälkeen. Lautakunnan käytettävissä ovat vahinkokartoitusraportit 17.9.2012 ja 13.2.2013. Kartoitusraportin 17.9.2012 mukaan vahingon jälkeen 14.9.2012 tehdyssä kosteuskartoituksessa on todettu olohuoneen laminaatissa turpoamista ja laminaatin ja sen alla olleen muovimaton alla kosteutta. Alapohjaeriste on todettu kuivaksi. Olohuoneen tapetissa oli vuotoveden aiheuttamia tummumisia ja makuuhuoneissa laminaateissa turpoamista, mutta ei normaalista poikkeavaa kosteutta. Kartoituksessa 13.2.2013 on todettu pintalaatan olevan kostea takan ympäriltä olohuoneessa. Eristetilan havaittiin olevan normaalia kosteampi olohuoneessa ja käytäväalueella. Vakuutuslautakunta toteaa kuitenkin, että 14.9.2012 tehdyssä kosteuskartoituksessa alapohjaeristeen kosteus on mitattu vain yhdestä mittapisteestä, jolloin mittaustulos on ollut 53 % (normaali). Samasta mittapisteestä 13.2.2013 tehdyn mittauksen tulos on ollut 48 %, siis edelleen normaali. Lautakunta toteaa, että näyttövelvollisuus vahingonkärsineen myötävaikutuksen osalta on korvausvelvollisella ja tässä siis vakuutusyhtiöllä. Lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että B:n ja C:n toiminta olisi laajentanut heidän omakotitalonsa kosteusvahinkoa. Näin ollen lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon täysimääräisesti.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Laine.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA