Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan seurakunnan tiloissa sijainneiden äänentoistolaitteiden havaittiin kadonneen 2.10.2012. Laitteet olivat kokoussalissa, jonka ovissa ei ollut lukkoja. Ulko-ovissa ei ollut murtojälkiä, eivätkä hälytykset olleet lauenneet. Vakuutuksenottaja epäili, että anastus oli tapahtunut ruokajakelun aikana 1.10.2012. Korvausta on haettu seurakunnan omaisuusvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on lausunut 19.11.2012 päivätyssä korvauspäätöksessä, että murtona korvataan vahingot, joissa riittävän suojan antava ovi, ikkuna tai muu rakenne murtamalla on päästy omaisuuden sijaintipaikkaan. Varkautena korvataan vahinko, joka on välittömästi havaittu anastus, kun syynä ei ole ollut murto tai ryöstö. Koska tiloissa ei ollut murtojälkiä ja koska varkautta ei havaittu heti anastamishetkellä vaan vasta seuraavana päivänä, ei kyse ollut korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Valitus

Vakuutuksenottaja on lausunut, että varkaus oli ilmeisimmin tapahtunut silloin, kun rakennuksessa oli toimintaa. Anastauksen havaitsemista edeltäneenä päivänä 1.10.2012 tiloissa oli ollut ruokajakelu vähävaraisille ja siinä yhteydessä oli pidetty hartaustilaisuus, joka oli ollut rakennuksen ruokasalissa. Oletettavasti varkaus oli tapahtunut tuolloin.

Seurakunnan toimitiloihin oli yksi yhteinen sisäänpääsy, josta pääsi portaikkoa sekä alakertaan että yläkerran kokoussaliin. Alakerrassa oli keittiön yhteydessä oleva alasali, eteinen, WC-tilat, toimisto ja varastotilat. Yhteistä pääsisäänkäyntiä lukuun ottamatta kokoussaliin johtavat muut ulkoa tulevat ovet olivat lukittuina, mutta ulospäin niistä pääsi, koska ne olivat hätäuloskäyntejä.

Ruokajakelun ja siihen liittyneen hartaustilaisuuden aikana tiloissa oli ollut noin kymmenen seurakuntaan kuulunutta vapaaehtoistyöntekijää. Ruokajakeluun osallistuneita henkilöitä oli ollut noin 50. Ruokajakelu ja siihen liittynyt hartaustilaisuus oli alasalissa. Joitakin henkilöitä oli silloin myös eteistiloissa. Oli mahdollista, että ruokajakelutilanteen aikana joku on livahtanut yläsaliin ja poistunut tavaroiden kanssa muista ovista. Pääovista poistumisen tavaroiden kanssa olisi joku todennäköisesti havainnut.

Ruokajakelussa ollut joukko oli muodostunut melko vakiintuneeksi ja tapahtuma otettiin seuraavassa ruokajakelussa esille. Kukaan ei tunnustanut nähneensä mitään varkauteen viittaavaa, mutta mukana ollutta mieskolmikkoa, joka ei ollut aiemmin käynyt jakelussa, epäiltiin. Kolmikon keskushenkilöä kuulusteltiin henkilökohtaisesti, mutta hän ei tunnustanut tietävänsä asiasta mitään.

Toinen mahdollinen varkaustilaisuus oli sunnuntaina 30.9.2012 pidetyn tilaisuuden jälkeen, jolloin miksauspöydän hoitaja oli poistunut paikalta ennen ovien sulkemista. Rakennukseen jäi joitakin vastuuhenkilöitä ja oli mahdollista, että nämä olivat alakerrassa, jolloin joku pääsi yläkertaan, kun siellä ei ollut ketään. Tämä vaihtoehto oli kuitenkin vakuutuksenottajan mukaan epätodennäköinen, eikä tuona päivänä tehty mitään epäilyttäviä havaintoja.

Vakuutuksenottaja on katsonut, että kyseessä oli selvästi varkaus. Jos tapahtumaa ei kuitenkaan haluttu tulkita varkaudeksi, kyseessä oli vakuutuksenottajan mukaan vahingonteko. Vakuutuksenottajalle oli aiheutettu suurta vahinkoa, mutta varkaalle hyöty oli hyvin vähäinen. Tulkintaa puolsi myös se, että vakuutusehdoissa ei ole todettu vahingonteon tarkoittavan vain rikoslaissa määriteltyä vahingontekoa, vaan sen voitiin katsoa olevan laajempi käsite. Osa varastetuista tavaroista oli sellaisia, että toimivasta kokonaisuudesta oli jäänyt viemättä osa, jolloin varastetut laitteet eivät olleet toimivia eikä jäljelle jääneillä laitteilla ollut juurikaan arvoa. Osa tavaroista, esimerkiksi kuulolaitteiden induktiosilmukan vahvistin, oli taas sellaisia, ettei niillä ollut juurikaan jälleenmyyntiarvoa yksityishenkilöille.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on todennut, että vakuutusehdoissa lähtökohtana pidetään sitä, että omaisuutta säilytetään joko lukitussa tilassa, josta anastaminen on mahdotonta ilman riittävän suojan antavan rakenteen rikkoutumista, tai omaisuutta valvotaan niin, että sen anastaminen havaitaan tekohetkellä ja anastus pystytään estämään. Silloin kun vakuutuksenottaja ei ole läsnä, tulee omaisuutta säilyttää lukitussa tilassa, johon tunkeutuminen edellyttää rakenteiden rikkomista. Tyypillistä murtovahingoille oli se, että niistä jäi murtojäljet. Ehdoissa edellytetään selkeästi, että vakuutetun omaisuuden sijaintipaikkaan tulee päästä jokin rakenne murtamalla. Murtojälkiä ei tässä tapauksessa havaittu.

Kyse ei ollut myöskään ehtojen mukaisesta varkausvahingosta, jossa anastustapahtuma tulee havaita sen tapahtumahetkellä ja -paikalla ja lisäksi tulee pystyä yksilöimään anastettu omaisuus ja anastajan tuntomerkit. Ehtojen mukaisella vahingon välittömällä havaittavuudella tarkoitetaan sitä, että henkilökunta huomaa anastuksen heti sen tapahtuessa. Esimerkkinä tällaisesta vahingosta voidaan mainita tyypillinen myymälävarkaus, jolloin myyjä huomaa varkaustapahtuman mutta ei ehdi estää varkautta mutta näkee varkaan poistuvan liikkeestä varastettu omaisuus mukanaan. Tapahtuman havaitsemisen tulee tapahtua verekseltään.

Tapauksessa ei ollut kyse vahingonteosta, vaan omaisuus oli anastettu rikoslain mukaisen varkauden tunnusmerkistön täyttävällä teolla. Rikoslaissa vahingonteon määritelmä sisältyy varkauden tunnusmerkistön täyttävään tekoon. Vahingonteolla tarkoitetaan tahallisesti aiheutettua vahinkoa, jolloin puhutaan yleisesti myös ilkivallasta. Vahingonteon ollessa kyseessä on tekijän ainoana motiivina aiheuttaa vahinkoa, kun taas varkaudessa tekijän motiivina on hankkia itselleen taloudellista hyötyä anastamalla toiselle kuuluvaa omaisuutta.

Korvattavien rikosvahinkojen tunnusmerkistöjä on tulkittava toisistaan erillään. Jos näin ei olisi, ei ehdoissa tarvitsisi mainita erillisiä rikosvahinkoja, vaan vahingonteko kattaisi tällöin kaikki tapahtumat, joissa omaisuutta on rikollisen teon seurauksena vahingoittunut tai kadonnut. Vahingontekoa koskevaa ehtoa ei ole Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä tulkittu siten, että se kattaisi esimerkiksi varkaus- ja murtovahingot. Tästä esimerkkinä yhtiö on viitannut ratkaisusuosituksiin VKL 723/99, VKL 125/02, VKL 133/02, VKL 437/03 ja VKL 688/09. Kyseessä olevat rikosvahinkoja koskevat ehtokohdat ovat tyypillisiä murto- ja varkaustapauksissa. Ne eivät ole muodoltaan epäselviä tai vakuutuksenottajan kannalta kohtuuttomia.

Selvitykset

22.10.2012 päivätyn tutkintailmoituksen mukaan anastetun omaisuuden arvo on noin 4 000 euroa. Vakuutuksenottaja on kertonut, että A käytti tietokonetta ja miksauspöytää sunnuntaina 30.9.2012 ja jätti laitteet paikalleen noin kello 16. Maanantaina 1.10.2012 kello 9–11 seurakunnan tiloissa oli avoimet ovet alakerrassa tapahtuneen ruokajakelun aikana. Rahastonhoitaja H kävi 1.10. alakerran toimistossa mutta ei poikennut tuolloin yläkerrassa. Tiistaina 2.10.2012 noin kello 11 laitteiden huomattiin kadonneen, eikä kukaan laitteiden tavallisista käyttäjistä tiennyt, missä ne olivat. Tiloissa oli hälytyslaitteet. Ulko-oven avaimet sekä hälytyslaitteiden koodi oli noin 20 henkilöllä, joilla kullakin oli oma henkilökohtainen koodinsa, joten rahastonhoitaja ja kiinteistön huoltaja voivat katsoa, ketkä ovat kulkeneet ovista ja käsitelleet hälyttimiä.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 204.1 (Rikos) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on

- murto vakuutetun omaisuuden sijaintipaikkaan sitä rajaavan riittävän suojan antava ovi, ikkuna tai muu rakenne murtamalla. Vakuutetun omaisuuden sijaintipaikka on tila, jossa vakuutettu omaisuus sijaitsee. Sijaintipaikka on vakuutuspaikassa vakuutuksenottajan hallinnassa oleva rakennus, sen osa tai piha-alue. …

- varkaus, jolla tarkoitetaan yksilöityä välittömästi havaittua muun omaisuuden kuin rahan tai arvopapereiden anastusta, kun syynä ei ole ollut murto tai ryöstö. Korvattavuuden edellytyksenä on, että toimipaikan henkilökunta havaitsee anastustapahtuman sen tapahtumahetkellä ja -paikalla sekä kykenee yksilöimään anastetun omaisuuden ja antamaan anastajan tuntomerkit;

- vahingonteko, jolla tarkoitetaan tahallisesti aiheutettua vahinkoa.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajana olevan seurakunnan tiloista huomattiin puuttuvan miksauspöydän laitteet 2.10.2012. Viimeinen havainto laitteista oli vakuutuksenottajan mukaan sunnuntaina 30.9.2012 kello 16, jolloin miksauspöydän hoitaja oli poistunut tilaisuuden jälkeen kokoussalista ja jättänyt laitteet paikoilleen. Vakuutuksenottaja on epäillyt, että anastus oli tapahtunut ruokajakelun yhteydessä 1.10.2012. Epäiltyä on vahinkoilmoituksessa kuvailtu tummaksi noin 40-vuotiaaksi huonoihoiseksi mieshenkilöksi, jolla oli sulkakorvakorut. Toinen mahdollinen varkaustapahtuma oli vakuutuksenottajan mukaan sunnuntaina 30.9.2012 pidetyn tilaisuuden jälkeen, jolloin miksauspöydän hoitaja oli poistunut paikalta ennen ovien sulkemista. Rakennukseen jäi joitakin vastuuhenkilöitä ja oli mahdollista, että nämä olivat alakerrassa, jolloin joku pääsi tyhjään yläkertaan. Tämä vaihtoehto on kuitenkin vakuutuksenottajan mukaan epätodennäköinen, eikä tuona päivänä tehty mitään epäilyttäviä havaintoja.

Vakuutuksenottajan tiloihin ei ollut vahinkoilmoituksen mukaan murtauduttu, joten kyseessä ei ole vakuutusehtojen mukainen murto. Varkaudella vakuutusehdoissa tarkoitetaan yksilöityä välittömästi havaittua muun omaisuuden kuin rahan tai arvopapereiden anastusta, kun syynä ei ole ollut murto tai ryöstö. Korvattavuuden edellytyksenä on, että toimipaikan henkilökunta havaitsee anastustapahtuman sen tapahtumahetkellä ja ‑paikalla sekä kykenee yksilöimään anastetun omaisuuden ja antamaan anastajan tuntomerkit.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tässä tapauksessa toimipaikan henkilökunta ei ollut havainnut anastustapahtumaa sen tapahtumahetkellä ja ‑paikalla. Tavaroiden puuttuminen huomattiin 2.10.2012 ja anastuksen on epäilty tapahtuneen joko 30.9.2012 tai 1.10.2012. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseessä ei ole ollut vakuutusehtojen mukainen varkaus.

Vakuutuksenottaja on esittänyt, että jos asiassa katsotaan, ettei kyseessä ollut varkaus, oli kyseessä kuitenkin vahingonteko. Vakuutuksen­ottajalle oli aiheutettu suurta vahinkoa, mutta varkaalle hyöty oli ollut hyvin vähäinen. Osa varastetuista tavaroista oli sellaisia, että toimivasta kokonaisuudesta oli jäänyt viemättä osa, jolloin varastetut laitteet eivät olleet toimivia eikä jäljelle jääneillä laitteilla ollut juurikaan arvoa. Osa tavaroista, esimerkiksi kuulolaitteiden induktiosilmukan vahvistin, oli taas sellaisia, ettei niillä ollut juurikaan jälleenmyyntiarvoa yksityishenkilöille. Tulkintaa puolsi myös se, että vakuutusehdoissa ei ole todettu vahingonteon tarkoittavan vain rikoslaissa määriteltyä vahingontekoa, vaan sen voidaan katsoa olevan laajempi käsite.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtoja tulkitaan lähtökohtaisesti niiden yleisen kielenkäytön mukaisen merkityksen mukaan. Kielitoimiston sanakirjan mukaan vahingonteolla tarkoitetaan toisen omaisuuden tahallista vahingoittamista ilman laillista oikeutta. Vakuutuslautakunta katsoo, että kun kyse on omaisuudesta, jonka katoamista pidetään lähtökohtaisesti anastuksena, ei kyse ole vahingonteosta. Näin ollen Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, jäsenet Makkula, Pesonen ja Sarpakunnas sekä varajäsenet Paloranta ja Vainio. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA