Tapahtumatiedot

Toiminimi A:n omistama auto oli jouduttu hinaamaan vakuutuksenottaja B Ky:n autohuoltamolle syyskuussa 2011. Huoltamolla oli todettu löysällä olleen jakohihnan aiheuttaneen venttiilivaurion. B Ky suoritti moottorikorjauksen, minkä jälkeen auto oli koeajettu ja luovutettu Tmi A:lle. Autolla ajettiin korjauksen jälkeen noin 8000 km. Marraskuussa 2011 auto ei ollut käynnistynyt. Auto hinattiin autokorjaamolle, jossa yhden sylinterin männän todettiin sulaneen. Tmi A katsoi vahinkojen olleen seurausta moottorin huolimattomasta korjauksesta syyskuussa 2011 ja haki korvauksia moottorin korjauskuluista B Ky:ltä. B Ky haki korvauksia vahingosta omasta vastuuvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiön päätökset 22.3.2012 ja 23.11.2012

Vakuutusyhtiö on katsonut jääneen näyttämättä, että moottorikorjauksen yhteydessä syyskuussa 2011 olisi menetelty virheellisesti. Jos B Ky olisi menetellyt jollain lailla huolimattomasti, se olisi havaittu hyvin pian työn suorittamisen jälkeen tehon laskuna. Vakuutusyhtiön mukaan vasta 8000 kilometrin ajon jälkeen ilmennyt yhden sylinterin männän sulaminen ei ollut aiheutunut B Ky:n korjaustoimenpiteistä. Sen vuoksi korvausta ei voitu maksaa B Ky:n vastuuvakuutuksesta.

Valitus

Toiminimi A:n mukaan marraskuussa 2011 syntynyt moottorivaurio oli johtunut B Ky:n virheellisestä menettelystä. Muun muassa venttiilien jouset oli jätetty vaihtamatta, mikä oli johtanut venttiilin kantamiseen ja lämpötilan nousuun.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on viitannut korvauspäätöksiinsä. Vahinko ei ollut seurausta vakuutuksenottajan tekemästä sylinterikannen korjaustyöstä. Jos sylinterikannen korjaustyössä olisi tehty asennusvirheitä joko polttoaineen ruiskutussuuttimen tai venttiilien asennuksen osalta, olisivat virheellisen tai puutteellisen asennustyön aiheuttamat moottorin käyntihäiriöt ja tehonlasku ilmenneet hyvin nopeasti korjaustyön jälkeen. Nyt moottorivaurio oli ilmennyt vasta 8000 ajokilometrin jälkeen.

Ajoneuvolla oli lisäksi ajettu ensimmäisen vahingon sattumishetkellä noin 353 750 km. Näin mittavalla ajokilometrimäärällä ajoneuvon erilaisten vikojen ja vaurioiden ilmaantuminen oli mahdollista ilman syy-yhteyttä edeltäviin korjauksiin ja oli todennäköistä, että moottorivaurioon johtanut männän sulaminen oli vain ajallisesti sattunut sylinterikannen kunnostuksen jälkeen ilman, että kansityössä olisi tehty virheitä.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuksenottajan vastineessa on selostettu vahinkotapahtuman kulkua sekä asian käsittelyä B Ky:ssä.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt lausuntoa moottorin vaurion syistä insinööri Velipekka Salolta. Salolta on pyydetty kirjallista perusteltua lausuntoa asiakirjojen perusteella seuraavista seikoista:

1) Onko marraskuussa 2011 tapahtunut moottorin vaurioituminen todennäköisesti seurausta B Ky:n tekemästä moottorin korjauksesta syyskuussa 2011?

2) Jos on, millä todennäköisyydellä?

3) Mitkä muut mahdolliset syyt ovat voineet aiheuttaa moottorin rikkoutumisen marraskuussa 2011?

4) Vaikuttavatko jotkin muut seikat asian arvioinnissa?

Salo on antanut 20.1.2014 päivätyn asiantuntijalausunnon, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Moottorin vaurioituminen marraskuussa 2011 ei ole todennäköisesti seurausta B Ky:n tekemästä moottorin korjauksesta 2011.

Yleisin syy suorasuihkutusdieselmoottorin kyseisentyyppiseen mäntävaurioon on virheellinen polttoaineen ruiskutustapahtuma. Moottorin ruiskutussuuttimille oli tehty 29.2.2012 niin sanottu EPS 200 testaus. Kyseinen testausmenetelmä ja siihen käytettävä laitteisto eivät anna tyhjentävää vastausta ruiskutuslaitteiden kunnosta. Tutkimus antaa kuitenkin viiteen siitä, että moottorin 4. sylinterin ruiskutustapahtumassa on ollut virhe. Kyseinen EPS 200 raportti osoittaa 4. sylinterin VE-arvon (esiruiskutus) olevan 3.77. Mitattu arvo ylittää selkeästi tavoitearvon 0,7-3.3. Polttoaineen esiruiskutuksen laatu on oleellinen osa palotapahtumaa. EPS 200 raportti osoittaa myös sen, että moottorin kaikissa ruiskutussuuttimissa oli toleranssialueen ulkopuolella olevia arvoja. Erään toisen yhtiön tositteen mukaan ”suutin toimii aivan normaalisti (hyvä sumu)”. Kyseinen tosite ei kerro tutkimusmenetelmästä ja käytetystä välineistöstä enempää, joten lausumalle ei voi laittaa juurikaan painoarvoa.

Salo on pitänyt ruiskutussuuttimia todennäköisimpänä moottorivaurion aiheuttajina. Salon mukaan muita mahdollisia kyseisentyyppiseen vaurioon johtavia syitä ovat:

- Venttiilivuoto (imu/pako)

Mahdollinen, todennäköisyys pieni.

Venttiilien tiiviys on varmistettu eräässä moottorikorjaamossa syyskuussa 2011. Toisaalta eräs toinen moottorikorjaamo toteaa lausunnossaan 22.2.2012, että ”4. sylinterin venttiilit eivät pidä ja ovat vuotaneet”.

- Huono polttoaineen laatu tai sekoittunut polttoaine (bensa/diesel)

Mahdollinen, todennäköisyys pieni.

Polttoainetutkimusta ei ole tehty/raportoitu.

- Moottoriöljyn kiertohäiriö

Mahdollinen, todennäköisyys pieni.
Asiaa ei ole tukittu/raportoitu.

- Moottorin yleinen loppuun kuluminen ja sen tekijöiden yhteisvaikutus

On mahdollista, että edellä mainitut seikat yhdessä ovat aiheuttaneet vaurion. Moottorin tutkinut merkkiliike toteaa sähköpostiviestissään 9.11.2011: ”Lähinnä kytkintä oleva mäntä ja palotila ovat aika huonossa kunnossa, kuten kuvista näkyy, eikä muissakaan sylintereissä ollut puristuksia, joten vaihtomoottori lienee ainoa korjausvaihtoehto.”

Salon mukaan lausunnon antamista rajoittaa jossain määrin teknisten tietojen rajallisuus ja ristikkäisyys. Mäntävaurion laadusta ja yksityiskohdista ei ole tarkkaa selvitystä ja dokumentaatiota. Lausunto on tehty kirjallisen materiaalin perusteella.

Välitoimi

Vakuutuslautakunta on antanut asiantuntijan antaman lausunnon tiedoksi sekä vakuutusyhtiölle että Toiminimi A:lle.

Vakuutusyhtiö ei ole antanut uutta vastinetta.

Toiminimi A on esittänyt vielä omia käsityksiään vahingon syistä. Tämän lisäksi Vakuutuslautakuntaan on lähetetty useita valokuvia vahinkokohteesta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Ratkaisu

Vastuuvakuutuksesta korvataan vahinkoja, joita vakuutuksenottaja on aiheuttanut huolimattomuudellaan tai laiminlyönnillään. Lisäksi aiheutuneen vahingon tulee olla seurausta tällaisesta huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Ammattimaisen palveluntarjoajan vastuu palvelustaan on normaalia ankarampaa ja hänen on korvausvastuusta vapautuakseen kyettävä näyttämään oman toimintansa huolellisuus ja moitteettomuus.

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa on kysymys siitä, ovatko Tmi A:n auton moottorin vauriot seurausta vakuutuksenottaja B Ky:n noin kaksi kuukautta aikaisemmin tekemästä moottorin korjauksesta. Sanotun aikaisemman korjauksen jälkeen autolla oli ajettu 8000 km. Vakuutuslautakunnan pyytämän asiantuntijalausunnon mukaan moottorin vaurioituminen marraskuussa 2011 ei ole todennäköisesti seurausta B Ky:n tekemästä moottorin korjauksesta syyskuussa 2011. Todennäköisimpänä moottorivaurion aiheuttajana on pidetty viallisia ruiskutussuuttimia.

Koska moottorin vauriot marraskuussa 2011 ovat aiheutuneet sen jälkeen, kun autolla oli B Ky:n suorittaman korjauksen jälkeen ajettu jo noin 8 000 km, ja kun teknisen selvityksen mukaan todennäköinen moottorin vaurioitumisen syy marraskuussa 2011 on ollut ruiskutussuuttimien kunto, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei auton moottorin rikkoutuminen marraskuussa 2011 ole seurausta B Ky:n aiemmin tekemästä moottorin korjauksesta. Sen vuoksi korjauskustannukset eivät ole korvattavia B Ky:n vastuuvakuutuksesta. Vakuutuslautakunta pitää sen vuoksi vakuutusyhtiön korvausratkaisua asianmukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Makkula, Pesonen ja Sjögren sekä varajäsenet Paloranta ja Vainio. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA