19.7.2005 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottajana olevan rivitaloyhtiön asuntojen D ja E keittiön valurautainen viemäriputki oli vuotanut huoneiden lattian alla olevaan lecasorakerrokseen. Rivitalorakennus on vuodelta 1960, ja vahinko todettiin 13.5.2005. Kosteuskartoitusraportissa (22.6.2005) on todettu mm., että viemärikuvaus ei antanut vahvistusta eikä tarkkaa vauriokohtaa valurautaisessa putkessa, koska putket ovat likaisia. Kosteutta on havaittu eristetilarakenteissa 120 neliömetrin alueella.

 

 

Vakuutuksesta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut vahinko. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on välittömästi aiheutunut mm. syöpymisestä.

 

Tapahtunut vahinko ei ole ennalta arvaamaton. Kiinteistössä on kesällä 2002 sattunut samankaltainen vahinko. Putkiston ikä on 44 vuotta, ja ilmeistä on, että vahinko on johtunut vähitellen tapahtuneesta viemärien syöpymisestä. Vahinkoa ei korvata.

 

 

Uudelleenkäsittelypyynnössään taloyhtiö toteaa mm., että vuotokohtana oli asunnon E keittiön viemäri, joka oli haljennut. Taloyhtiön isännöitsijä oli 18.7.2005 alustavasti yhteydessä vakuutusyhdistyksen edustajaan, joka tuolloin ilmoitti, että yhdistys luultavasti korvaa vahingon samalla tavalla kuin vuonna 2002 asunnossa A eli 60 % kustannuksista korvataan. Samalla edustaja ilmoitti, että jatkossa viemärivahinkoja ei korvata vaan talon on uusittava viemärinsä.

 

18.7.2005 pidetyssä yhtiökokouksessa taloyhtiö päätti uusia viemärit kokonaisuudessaan. Työ päästiin toteuttamaan vasta vuoden 2006 aikana. Taloyhtiö katsoo, että nyt sattunut äkillinen vuotovahinko on verrattavissa vuonna 2002 huoneistossa A sattuneeseen vahinkoon ja se tulisi korvata samalla tavalla. 60 %:n osuus on kohtuullinen, sillä viemärivuotoja on tämänkin jälkeen löytynyt.

 

Uudelleenkäsittelypyyntöön antamassaan vastauksessa yhdistys katsoi, ettei korvauspäätöksen muuttamiseen ole aihetta.

 

 

Taloyhtiö toteaa mm., että vuoden 2002 viemäririkosta korvattiin 60 %, eikä asiaa tuolloin kommentoitu sen enempää. Uudesta viemärivahingosta ilmoitettuaan taloyhtiön isännöitsijä oli vielä varmistanut, että uudestakin vahingosta pitäisi korvata tuo 60 %. Vakuutusyhdistys oli ilmoittanut, ettei tulevia viemärivahinkoja enää korvattaisi, minkä vuoksi taloyhtiö päätti uusia viemärit kokonaisuudessaan.

 

Saadun tarjouksen kokonaissumma on n. 408.000 eur, josta asuntojen D ja E osuus oli vajaat 92.000 eur. Vakuutusyhdistyksen pitäisi korvata tästä 60 % eli hieman yli 55.000 eur. Yhdistyksen edustaja oli alun perin puhelimessa luvannut korvata vahingon, mutta korvauspäätös olikin kielteinen.

 

 

Yhdistys toteaa mm., että kosteuskartoitusraportin mukaan varsinaista vauriokohtaa ei viemäristä ollut havaittavissa. Ilmeisesti viemäri on syöpynyt useista eri kohdista.

 

Yhdistyksen edustaja on puhelimessa kertonut isännöitsijälle, että korvausperuste tuolloin esitetyn perusteella saattaa olla sama kuin vuonna 2002 ja että vakuutuksenantaja on mahdollisesti mukana joiltain osin vaurion korjauskustannuksissa. Keskustelussa sovittiin, että isännöitsijä kartoittaa mahdollista viemäreiden pinnoittamismahdollisuutta uusimisen sijaan. Seuraava yhteydenotto vakuutuksenottajan taholta oli putkiston uusimiseen liittyvien asiakirjojen toimittaminen. Vakuutuksenantajan puolelta mitään määräyksiä putkistojen uusimiseksi ei puhelinkeskustelussa ollut annettu.

 

Yhdistys viittaa korvauspäätökseensä ja katsoo, ettei viemärivuotoa tule korvata.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 4.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

 

Ehtojen kohdan 4.2.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on välittömästi aiheutunut vakuutetulle omaisuudelle kulumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, routimisesta, betonin rapautumisesta tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

 

Vakuutuksenottaja on tapauksessa vaatinut korvausta rivitalorakennuksessa sattuneesta viemärivuotovahingosta. Vakuutusyhdistys on kiistänyt väitteen siitä, että asiassa olisi annettu yhdistystä sitova korvauslupaus tai tehty erillinen sopimus tämän vahingon korvaamisesta. Lisäksi yhdistys on katsonut, ettei kyseessä ole vakuutuksen vakioehtojen mukaan korvattava vahinko.

 

Vakuutuslautakunnalle toimitettu selvitys vahingon jälkeen käydyistä puhelinkeskusteluista on ristiriitaista. Käytettävissään olevan aineiston perusteella lautakunta ei ole voinut todeta, että yhdistys olisi luvannut korvata nyt kyseessä olevan vahingon tai että erillinen suullinen sopimus vahingon korvaamisesta olisi syntynyt. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että yhdistyksen korvausvastuu tulee ratkaista vakuutuksen vakioehtojen ja alan vakiintuneen käytännön perusteella.

 

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama vahinko. Vakuutuksessa on syöpymistä ym. koskeva rajoitusehto. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusalalla laajojen koti- ja kiinteistövakuutusten perusteella vakiintuneesti korvataan sellaisia vuotovahinkoja, joissa putki syystä tai toisesta syöpyy tai kuluu puhki ennen ajatellun käyttöikänsä päättymistä ja näin syntyy äkillinen ja ennalta arvaamaton kastuminen (ks. Pellikka, Omaisuuden vakuuttaminen (2005) s. 195-196). Tämän vakiintuneen käytännön perusteella lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhdistys nyt käsillä olevassa tapauksessa voi kieltäytyä korvauksesta syöpymistä koskevan rajoitusehdon perusteella.

 

Yhdistys on katsonut, että vuoden 2005 vuotovahinko ei enää ole ollut ennalta arvaamaton siitä syystä, että vuonna 2002 oli sattunut samankaltainen vahinko. Vakuutuslautakunta katsoo kuitenkin, että yksi aiempi korvattu vuotovahinko ei itsessään riitä pitämään myöhempiä samankaltaisia vahinkoja ennalta arvattavina. Myöhempien vahinkojen korvattavuutta arvioitaessa huomioon tulee lautakunnan mielestä ottaa mm. se, mitä selvitystä vuotovahingon syistä tuon aiemman tapahtuman yhteydessä on saatu ja minkä käsityksen tuo selvitys ja muu mahdollinen uutta vahinkoa edeltävä selvitys antaa myöhempien samankaltaisten vahinkojen todennäköisyydestä.

 

Nyt käsillä olevassa tapauksessa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että talon viemäriputkiston olisi jo vuoden 2002 vahingon yhteydessä tai tämän jälkeen mutta ennen vuoden 2005 vahinkoa todettu olevan niin huonossa kunnossa, että uusien viemärivuotojen vaara olisi noiden tietojen perusteella ollut ilmeinen. Vakuutuslautakunnalle ei myöskään ole esitetty selvitystä siitä, että n. 44 vuoden ikäinen valurautainen viemäriputki olisi jo ylittänyt ajatellun käyttöikänsä niin selvästi, että vuoden 2005 vahinkoa tämän perusteella olisi pidettävä lähtökohtaisesti ennalta arvattavana. Näiden syiden vuoksi lautakunta pitää vuoden 2005 vahinkoa vielä vakuutus­ehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattomana.

 

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhdistys korvaa huoneistojen D ja E kärsimän viemärivuotovahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.