Tapahtumatiedot

Korvauksenhakija on kertonut, että kuljettajan väsymisen seurauksena lumipenkka oli ”imaissut” auton ojaan, eikä ajoneuvoa saatu enää ajamalla ylös. Kun auto oli saatu nostettua, huomattiin, että vaihteisto ei enää toiminut kunnolla. Hinausraportissa vahingon syyksi oli merkitty vaihteistovika. Korvausta jakolaatikon korjauskuluista on haettu yrityksen kaskovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on 29.6.2012 päivätyssä päätöksessään katsonut, että kyseessä ei selvityksen perusteella ollut ulkoisesta iskusta aiheutunut rikkoutuminen. Autossa tai voimalinjassa ei havaittu jälkiä ulkoisesta tekijästä, joka olisi voinut katkaista ketjun. Rakenteensa mukaisesti katkennut ketju voi kuormittua, jos etu- ja taka-akselin välille syntyy äkillistä pyörintänopeuseroa kovan kuorman ollessa päällä. Vahinkotarkastajan mukaan ulosajotilanteessa ei voinut syntyä tällaista kuormitusta. Valokuvat vahinkopaikasta eivät osoittaneet, että vauriot olisivat aiheutuneet ojaan ajosta. Vahinkoa ei voitu korvata kolarointivakuutuksesta.

Valitus

Vakuutuksenottaja on kertonut, että vahinkotarkastajaa pyydettiin tutustumaan kolaripaikkaan, mutta hän tai kukaan muukaan vakuutusyhtiön edustaja ei käynyt tutustumassa vahinkopaikkaan. Paikan päällä olisi voitu todeta, että ulosajotilanteessa tuli todellakin äkkipysähdys, joka johtui ojan mallista. Katkenneet ketjut olisivat olleet vakuutustarkastajien todettavissa ja nähtävillä toukokuulle 2012 saakka, jolloin tienvarret siivottiin. Vahinko oli tapahtunut, kun toinen auton etupyörä pysähtyi penkkaan ja samaan aikaan takapyörät olivat ilmassa ja jatkoivat pyörimistä. Vakuutuksenottajan mukaan jakolaatikko rikkoutui työnnön voimasta ja ylikuormituksesta, ja ketjut katkesivat. Jakolaatikon ketjua ei voinut ajamalla rikkoa. Vahinko oli aiheutunut tieltä suistumisesta. Vakuutuksenottaja tiedusteli vahinkotarkastajan mielipidettä siitä, mikä aiheutti rikkoutumisen, jos syynä ei ollut kolari. Vahinkotarkastaja ei osannut vastata tähän.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on todennut, että korvaus oli evätty, koska vakuutustapahtuman tunnusmerkistö ei ollut täyttynyt. Autossa ei ollut todettu ulosajon jälkiä. Jakolaatikon toisiovetoketju oli katkennut ja rikkonut jakolaatikon. Jakolaatikon kuori oli rikkoontunut sisältä ulospäin. Mitään ulkoista iskemää laatikossa ei ollut havaittavissa. Ensimmäinen tieto tapahtumasta oli ilmoitettu hinausauton kuljettajalle, joka oli kirjannut vahingon syyksi vaihteistovian eikä ulosajoa. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vaurio ainakaan pääosin olisi aiheutunut äkillisen ulkoisen syyn seurauksena.

Selvitykset

Selvityksinä on esitetty vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan kustannusarvio vaurioista sekä kuvia vahingoittuneesta ajoneuvosta.

Vahinkotarkastajan kustannusarvion mukaan jakolaatikosta näkyi, että toisiovetoketju, joka välittää voiman etuakselille, oli katkennut ja rikkonut jakolaatikon kotelon. Jakolaatikosta näki arvion mukaan, että kuori oli lähtenyt rikkoutumaan sisältä ulospäin. Kuoren sisäpinnalla näkyi ketjun levyisiä hankaumajälkiä, jotka kertoivat, että ketju oli osunut kuoren sisäpintaan. Jakolaatikon rattaat näyttivät siisteiltä, eikä niissä havaittu kulumaa, joka olisi katkaissut ketjun. Ketju oli jollain tavoin ylikuormittunut ja tästä oli seurannut ketjun katkeaminen.

Autossa itsessään ei näkynyt jälkiä voimakkaasta ulosajosta, jossa auto olisi törmännyt johonkin. Jälkien perusteella ulosajo olisi tapahtunut esimerkiksi lumihankeen. Voimalinjassa ei havaittu jälkiä ulkoisesta aiheuttajasta, joka olisi voinut katkaista ketjun. Rakenteen perusteella katkennut ketju voi kuormittua, jos etu- ja taka-akselin välille syntyy äkillistä pyörintänopeuseroa kovan kuorman ollessa päällä (olettaen, että keskitasauspyörästö on lukittuna). Vahinkotarkastajan mukaan ulosajotilanteessa ei voinut syntyä sellaista kuormitusta, jossa näin kävisi. Lumeen ajettaessa renkaissa on jonkin verran luistoa, joka tasaa pyörintänopeuseron muutosta akselien välillä. Myöskään moottorin voimansiirtoon kohdistama voima ei vahinkotarkastajan mielestä olisi ulosajotilanteessa suuri.

Korjaamon mukaan ketjun katkeaminen ei ollut yleinen vika. Lisäksi kyseisessä mallissa oli vahvempi jakolaatikko kuin vanhemmissa malleissa. Auton seisonta-aika oli muodostunut pitkäksi, koska autoon oli ensin toimitettu väärä jakolaatikko.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

5.1 Kolarointivakuutus

5.1.1 Vakuutustapahtuma

Kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut

1. ajoneuvon tieltä suistumisesta tai kaatumisesta

2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkopäin vahingoittaneesta syystä.

Ratkaisu

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta ja korvauksen määrästä, joskin myös vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitystä asiassa on otettava huomioon.

Asiassa on kyse siitä, onko korvauksen hakija näyttänyt, että kyseessä on ehtojen mukainen vakuutustapahtuma. Hinausyrityksen vahinkoilmoituksen mukaan hinauksen syynä oli vaihteistovika. Vakuutuksenottaja on puhelimitse 21.2.2012 kertonut, että auto oli suistunut tieltä. Kun matkaa yritettiin hinaamisen jälkeen jatkaa, huomattiin, että vaihteisto ei enää toiminut kunnolla. Vakuutuksenottajan 12.12.2012 antaman selvityksen mukaan jakolaatikko rikkoutui työnnön voimasta ja ylikuormituksesta auton ollessa kiinni ojassa. Vahinkotarkastaja on katsonut, että ulosajotilanteessa ei voi syntyä sellaista kuormitusta, jossa näin kävisi. Vakuutuslautakunta katsoo, että tapauksessa ei ole näytetty, että autolle aiheutuneet vahingot johtuisivat vakuutusehtojen mukaisesta vakuutuksen kohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä. Autossa ei ole havaittu merkkejä ulosajosta, ja todettujen vahinkojen syntymismekanismista saatujen tietojen perusteella on todennäköistä, että vahinko on johtunut sisäisestä vaihteistoviasta.

Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, jäsenet Löppönen, Makkula, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren sekä varajäsen Mitts. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA