Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan omakotitalo kylmeni ja lämmitysjärjestelmän paineet laskivat 24.12.2012. Vahinkoilmoitus vahingosta tehtiin vakuutusyhtiö B:hen puhelimitse 27.12.2012 ja samana päivänä tehtiin painekoe, jossa lämmitysjärjestelmässä havaittiin vuotoja. Kaasupainekokeessa 3.1.2013 vuodot paikallistettiin pesu- ja olohuoneiseen. Vakuutusyhtiö B:n vahinkotarkastajan kertoman mukaan vahinkokartoittaja oli tuolloin kysynyt vakuutuksenottajalta lattiasta löytyneistä aiemmista kartoitusreikien peitetulpista ja vahinkotarkastajan mukaan vakuutuksenottaja oli ilmoittanut, ettei tiennyt, mitä tulpat olivat. Vahinkotarkastus oli 8.1.2013 ja tuolloin paikalla olivat vakuutuksenottaja, vakuutusyhtiö B:n vahinkotarkastaja sekä vahinkokartoituksen tekijä. Vahinkotarkastaja ilmoittaa kysyneensä tuolloin aiemmista kartoituspisteistä, joista vakuutuksenottaja ei kertomansa mukaan ollut tiennyt mitään.

Koneellinen painekoe tehtiin 14.1.2013. Samalla löytyi lämmönjakohuoneesta katkaistut patteriputkistot. Vakuutuksenottaja kertoi niiden olleen autotallin käytöstä poistetut putket. 14.1.2013 kastunut alue saatiin rajattua rakennuksen asuintilojen keskiosaan. Kun autotallinkin puolelta eristetilassa havaittiin kosteutta, vakuutusyhtiö B:n vahinkotarkastaja halusi selvittää autotallin osuuden. Vahinkotarkastajan mukaan vakuutuksenottaja ei kysyttäessä muistanut, miksi autotalliin johtavat putkistot oli kytketty pois. Vakuutusyhtiö B:n vahinkotarkastaja ja vakuutuksenottaja sopivat 14.1.2013 vahingon korvattavuudesta, koska vuoto oli pystytty rajaamaan ja se oli aiheutunut alapohjan lämmitysputkista. Tuolloin sovittiin saneerausyrityksen kanssa, että tämä aloittaa kastuneen alueen pintalaatan poiston. Purku- ja putkityöt aloitettiin 22.1.2013 ja tätä edeltävänä päivänä vakuutuksenottaja oli muuttanut vakuutusyhtiö B:n osoittamaan väliaikaisasuntoon.

Vakuutuksenottaja ilmoittaa kertoneensa 5.2.2013 työmaapalaverissa vakuutusyhtiö B:n ja saneerausliikkeen edustajille aiemmista vahingoista. Saneerausliike teki 13.2.2013 autotallin lisäkartoituksen, jossa selvisi alapohjan eristetilan olleen osittain märän. Tuolloin löytyi mittausreikiä, jolloin vakuutuksenottaja kertoi vuoden 2005 putkivuodon korjauksesta, jonka vahingon edellinen vakuutusyhtiö eli vakuutusyhtiö A oli korvannut. Kun selvisi, että koko rakennuksen alapohja oli kartoitettu, vakuutusyhtiö B:n vahinkotarkastaja pyysi kartoitusraporttia vakuutuksenottajalta. Vakuutuksenottaja ilmoitti pyytävänsä kyseessä olevan vahinkokartoituksen kartoituksen tehneeltä yritykseltä. Vakuutuksenottaja toimitti 13.2.2013 kartoitusraportista autotallin osuuden ja pohjapiirroksen, josta näkyivät mittauspaikat. Vakuutusyhtiö B sai 14.2.2013 koko kartoitusraportin. Tämän jälkeen vahinkokorjaukset lopetettiin lisäselvityksen hankkimiseksi ja vakuutusyhtiö B teki uuden kielteisen korvauspäätöksen vahingon korvattavuudesta 5.3.2013.

Vakuutusyhtiön päätökset 5.3. ja 28.3.2013

Vakuutusyhtiö B on saanut vahinkorekisterin kautta tietää, että vakuutuksenottaja on hakenut korvausta edellisestä vakuutusyhtiöstä eli vakuutusyhtiö A:sta vuotovahinkojen vuoksi vuosina 2005 ja 2008. Vuonna 2005 tutkittiin pannuhuoneen lattiarakenteessa tapahtunutta putkivuotoa, josta vakuutusyhtiö A lupasi korvata 50 %. Vuonna 2008 oli edellisen vahingon kuivausta aloitettaessa huomattu kastuneen alueen laajentuneen.

Vakuutusyhtiö B vertasi vuonna 2008 kartoitettua alapohjan vaurioaluetta ja vuonna 2013 kartoitettua alapohjan vaurioaluetta. Se katsoi, ettei vuonna 2012 tapahtunut vahinko ollut laajentanut aiemmin kostunutta aluetta. Vakuutusyhtiö B:n saamien asiakirjojen perusteella toukokuussa 2008 havaittua vahinkoa ei ollut kuivattu. Vakuutus oli alkanut vakuutusyhtiö B:ssä 1.8.2008 eli aiemmat vahingot olivat tapahtuneet ennen vakuutusyhtiö B:n vastuun alkamista eikä vakuutusyhtiö B korvannut nyt aiheutunutta vahinkoa.

Vahinkotarkastuksen yhteydessä oli havaittu vanhoja mittausreikiä, joista sekä kosteuskartoituksen tekijä että vahinkotarkastaja olivat kysyneet, mutta vakuutuksenottaja oli ilmoittanut, ettei tiennyt niistä mitään. Vakuutusyhtiö B kyseenalaisti autotallin ja kahden varastotilan kosteuksien aiheutuneen vuonna 2012 havaitusta vahingosta, ja tällöin vakuutuksenottaja toimitti yhden sivun kolmesivuisesta, vuonna 2010 tehdystä, mittauspöytäkirjasta, jonka mukaan tilat oli kuivattu. Vakuutusyhtiö B katsoi, että vakuutuksenottaja on ollut täysin tietoinen kaikista rakennuksessa aiemmin tehdyistä mittauksista sekä vahingoista. Vakuutuksenottaja ja vakuutusyhtiö B:n edustaja olivat useaan kertaan keskustelleet puhelimitse vahingosta, ja tällöin vakuutuksenottaja oli todennut, että talo oli kastunut vain autotallin ja varastojen osalta ja vain tältä osin tilat oli kuivattu. Tämän perusteella vakuutusyhtiö katsoi, että 7.5.2008 todettu laajentunut kosteusalue oli kuivaamatta. Vakuutusyhtiö B katsoi, että vakuutuksenottaja oli antanut puutteellisia ja virheellisiä tietoja ja oli suorastaan salannut olennaisesti korvausvastuuseen liittyviä tietoja. Vakuutusyhtiö B katsoi, että yleisten sopimusehtojen kohdan 11.1 mukaan korvauksenhakijan vilpillisesti antamat tiedot sekä puutteelliset tiedot olivat vaikuttaneet vakuutusyhtiö B:n korvausvastuuseen eikä se tullut maksamaan miltään osin korvausta.

Uudessa päätöksessään vakuutusyhtiö B toisti vielä, että vuonna 2013 mitattu kosteusalue sisältyi vuonna 2008 kartoitettuun laajentuneeseen alueeseen. Ei ollut näyttöä siitä, että aiemmat vahingot olisi kuivattu. Nyt aiheutunut putkivahinko ei laajentanut vahinkoa. Vakuutuksenottaja antoi puutteellisia ja virheellisiä tietoja vahingon selvittelyn yhteydessä. Vakuutuksen tehnyt vakuutusyhtiö B:n edustaja ei muistanut, että vakuutuksenottajan kanssa olisi sovittu mitään aiemmista vuotovahingoista.

Valitus

Asiassa pyydetään Vakuutuslautakunnan kantaa siitä, tulisiko vakuutusyhtiö B:n korvata 24.12.2013 todetun vahingon aiheuttamat kustannukset 14.1.2013 tekemänsä päätöksen mukaisesti. Jos vakuutusyhtiö B:n ei katsota olevan korvausvelvollinen, pyydetään lausuntoa siitä, onko vakuutusyhtiö A velvollinen korvaamaan vahingon. Lisäksi pyydetään lausuntoa siitä, onko asioiden käsittely vakuutusyhtiöissä ollut asianmukaista.

Vahinkoilmoituksen tekemisen yhteydessä tai ennen 14.1.2013 myönteisen päätöksen tekemistä ei vakuutuksenottajalta kysytty mahdollisista aiemmista vahingoista mitään. Vanhat mittausreiät ovat olleet nähtävissä jo painekokeen ja kosteusmittauksen yhteydessä. Vakuutuksenottaja katsoo, että 24.12.2012 havaittu vahinko on uusi erillinen vahinkotapahtuma, mikä ei liity aiempiin vahinkoihin.

Vakuutuksenottajat saivat tiedon väliaikaisen asunnon irtisanomisesta vuokranantajalta sekä postissa laskun vakuutusyhtiö B:n valitsemalta ja palkkaamalta rakennusyritykseltä. Rakennusmiehet poistuivat työmaalta välittömästi ja jättivät työn kesken. Asian hoitoa on vaikeuttanut se, että vakuutuksenottajan äidinkieli ei ole suomi. Näin ollen on mahdollista, että väärinymmärryksiä on syntynyt puolin ja toisin käytetystä kielestä johtuen.

Vakuutuksenottaja on hankkinut diplomi-insinöörin raportin, joka on perustunut hänen 9.3.2013 tekemiinsä havaintoihin puretuista rakenteista. Vakuutuksenottajan hankkima asiantuntija ei havainnut minkäänlaisia pitkäaikaisen kosteuden aiheuttamia vaurioita tai kosteusjälkiä missään alapohjan eristetilassa olevissa puuosissa, lämpöjohdoissa tai putkien suojapapereissa. Asiantuntija on esittänyt lausuntonaan, että 24.12.2012 todetun kosteusvaurion syy oli WC-tilan vesijohtoputken äkillinen rikkoutuminen eikä muuta syytä voitu pitää todennäköisenä. Vakuutusyhtiö B ei antanut tälle lausunnolle mitään painoarvoa.

Vuosina 2005 ja 2008 todettu kosteus on kuivattu syksyllä 2010 ja tästä on olemassa kuivausraportti. Asuintilojen kuivaamiseen ei vakuutusyhtiö A:n vahinkotarkastajan näkemyksen mukaan ollut tarvetta. On selvää, että vakuutuksenottajan hankkima asiantuntija olisi havainnut merkkejä pitkäaikaisesta kosteudesta, jos kosteutta olisi ollut rakenteissa 5–8 vuotta.

Valituksessa katsotaan, että vuodon paikannuksesta toukokuussa 2005 laadittu raportti, mittaustuloksista laadittu yhteenveto ja vakuutuksenottajan hankkiman asiantuntijan raportti osoittavat, että asuintiloissa ei ollut aiemmin havaittu vuotoja, joiden johdosta kuivaus olisi ollut tarpeen. Minkäänlaisia merkkejä pitkäaikaisesta kosteudesta ei vakuutuksenottajan hankkima asiantuntija havainnut.

Vakuutuksenottaja ei ole salannut vakuutusyhtiö B:ltä mitään, vaan on kertonut asioista niin, kuin on ne itse ymmärtänyt. Vanhat mittausreiät ovat olleet havaittavissa ja yhdestä on otettu kuvakin 3.1.2013 laaditun raportin viimeiselle sivulle. Vakuutusyhtiö B ei ole kysynyt asiasta mitään, vaan on tehnyt 14.1.2013 myönteisen korvauspäätöksen. Vasta saneeraustöiden alettua vakuutusyhtiö B on alkanut tarkemmin kysellä asiasta. Vakuutuksenottaja perheineen on jäänyt kohtuuttomaan tilanteeseen purettujen rakenteiden, asumisjärjestelyjen ja saneerausyrityksen laskun kanssa. Vakuutuksenottaja on kokenut loukkaavana sen, että vakuutusyhtiö B:n edustaja on ennen aineistoon tutustumista epäillyt vakuutuksenottajaa valehtelijaksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessa on todettu mm., että kosteuskartoitusraportteja vuosilta 2005–2013 vertailtaessa voidaan todeta, että vahinkoalueet kattavat toisensa. Lisäksi on selvää, ettei rakennuksen rakenteita ole kuivattu ja purettu tällä välin. Omakotitalosta on kuivattu vuonna 2010 autotalli ja sen viereiset kaksi varastoa. Muuta osaa rakennuksesta ei ole kuivattu ja se on ollut märkä ainakin vuodesta 2005–2008 alkaen.

Aiempien vahinkojen syntysyinä näyttäisi pääosin olevan aiemmat putkivuodot, matala sokkeli, kaksoislaattarakenteesta johtunut maakosteus sekä suihkun roiskevedet eristämättömässä pesutilassa, joka on syövyttänyt putkistoja. Vuonna 2008 on kahdessa kartoituksessa ehdotettu putkien korjaamista pintavedoiksi. Lisäksi ehdotuksena on ollut poistaa kastuneet pinnoitteet ja kuivata rakenteet koneellisesti ja rakentaa märkätilat nykypäivän vaatimuksien tasolle. Vahinkotapahtuma ei viisi vuotta myöhemmin ole miltään osin ollut vahinkotapahtumalta edellytettävin tavoin äkillinen ja ennalta arvaamaton. Purkutyöt eivät ole aiheuttaneet mitään lisävahinkoa jo märälle rakenteelle.

Mikäli todettaisiin, että vuonna 2013 mitatut putkivuodot olisivat joltain osin uusia vuotoja, ei vahinko näiltäkään osin kuulu korvauksen piiriin kahdella perusteella. Ensimmäiseksi alue oli jo märkä eikä lisäkastuminen ole lisännyt vahinkoa ja toiseksi putkirikko on johtunut siitä, että putket ovat ruostuneet puhki, koska vakuutuksenottaja on tietoisesti jättänyt aiemmat vahingot korjaamatta.

Vastineessa on lisäksi todettu, että mikäli lausunnonpyytäjä olisi rehellisesti heti kertonut, että kohteessa on vanha vahinko, ja että mittarireiät ovat tämän selvittelystä johtuvia ja ettei vahinkoa ole korjattu, olisi hylkäävä korvauspäätös voitu antaa välittömästi epäävänä eikä purkutöitä olisi edes aloitettu. Maakosteuden tai aiempien korjaamattomien putkivuotojen johdosta välipohjaan jääneen kosteuden aiheuttama putken rikkoutuminen ei ole vakuutuksesta korvattava vahinko riippumatta siitä, onko pintalaatta kostea vai kuiva. Kosteus on ollut koko ajan kaksoislaattarakenteen välissä ja alimmassa laatassa todennäköisesti jo ensimmäisestä vuodosta lähtien.

Lausunnonpyytäjän vilpittömyyttä heikentää se, ettei hän ole kysyttäessä tiennyt mitään talossa olevista mittarei’istä. Väite tietämättömyydestä ja ymmärtämättömyydestä on epäuskottavaa ottaen huomioon tietoon tulleet vahingot vuosina 2005 ja 2008 sekä tutkimukset 2010. Tätä tukee vielä vakuutuksenottajan kirjoittama, että ”toivottavasti tämän vahinkoasian käsittely ei kestä toista kahdeksaa vuotta”.

Vakuutusyhtiön edustaja ei muista, että vakuutuksentekotilanteessa olisi puhuttu nyt kyseessä olevista vahingoista.

Väite, ettei vakuutuksenottajan kanssa olisi puhuttu hänen äidinkielellään, ei pidä paikkaansa.

Kyseessä on ns. monivammakohde ja lausunnonpyytäjä on vaihtanut vakuutuksen vakuutusyhtiö B:hen kesken aktiivisen korvausprosessiin edellisessä vakuutusyhtiössä vuonna 2008. Vakuutusyhtiö B katsoo asiakirjamateriaalin ja asiantuntijoiden lausuntojen perusteella, että lausunnonpyytäjä on tietoisesti jättänyt korjaamatta todetut vahingot ja jättänyt kertomatta vakuutusyhtiö B:lle aiemmista vahingoista ja vielä erikseen pyydettäessä laiminlyönyt antaa niitä koskevaa tietoa. Korvauspäätös on tehty vilpillisesti annettujen ja antamatta jätettyjen tietojen valossa. Tehdyistä purkutöistä ei ole aiheutunut lausunnonpyytäjälle vahinkoa, koska ne olisi tullut suorittaa vakuutuksenottajan omalla kustannuksella joka tapauksessa.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuksenottaja on antanut pitkän ja perusteellisen vastineen vakuutusyhtiön vastineen pohjalta. Vakuutuksenottaja pitää käsittämättömänä, että asiakasta voidaan nimitellä ilman perusteita ja todisteita. Asiakas katsoo, että mittaustulokset vuosilta 2005, 2008, 2010 ja 2013 osoittavat, että 24.12.2012 sattuneen putkivuodon seurauksena kostuneet alueet eivät olleet kosteita aikaisempina vuosina. Mikäli purkutöitä ei olisi aloitettu vakuutusyhtiön toimeksiannosta, olisi vakuutuksenottaja suorittanut purku- ja saneeraustyön itse. Mittareikien olemassaolosta on todettu mm., ettei vakuutuksenottaja edelleenkään tiedä kaikista rei’istä, eli kuka ne on porannut ja koska. Vakuutuksenottaja ei ole kieltänyt tietävänsä autotalliin johtavien putkistojen poiskytkemisestä. Selvityksessä todetaan WC:n olleen kastunut, mutta kuitenkin jostain papereista tämä tieto puuttuu. Selvittelyssä todetaan keittiön olleen kostunut, mutta mittaustaulukot eivät tätä osoita.

Vakuutusyhtiön lisävastine

Vakuutusyhtiö B on todennut mm., että kaivattu tieto vahinkoa selvitettäessä olisi ollut se, että toinen kartoitusyhtiö on tehnyt mittauksia, koska talossa on ollut aiempia vahinkoja. Jos vahingoista olisi jo selvittelyvaiheessa kerrottu, korvauspäätöstä ja purkutöitä ei olisi tehty ennen tapauksen tarkempaa selvittelyä. Lisäksi on todettu, että rakennuksessa saa olla vanhoja vahinkoja, kunhan ne on asiallisesti korjattu. Vakuutuksenottajan kielellinen osaaminen on nostettu esille vasta, kun vahinkohistorian epäselvyydet ovat paljastuneet. Vakuutusyhtiö B:n mielestä kielellinen osaaminen ei liity siihen suoranaiseen esinevahinkoon, josta nyt on erimielisyyttä. Kaikki tapaukseen liittyvät faktat voidaan esittää dokumentein.

Vanhat korjatut vahingot eivät vaikuta uusien vahinkojen korvattavuuteen, mikäli tarvittaessa korjaustoimenpiteet pystytään dokumentein osoittamaan. Nyt voidaan kiistattomasti osoittaa, ettei vahinkokohteessa ole tehty riittäviä kuivaus- ja korjaustoimenpiteitä ennen 1.8.2008 tapahtuneisiin vahinkoihin, jolloin vakuutus on alkanut vakuutusyhtiö B:ssä. Vakuutusyhtiö B pitäytyy aiemmissa päätöksissään.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytössä ovat olleet:

- Vakuutusyhtiön toimittama kosteuskartoitusraportti, joka on päivätty 27.12.2012 ja jota on täydennetty 8.1.2013 ja 11.11.2013.

- Vakuutuksenottajan toimittama, 17.3.2013 päivätty, ”Muistioksi” nimetty asiakirja.

- Vakuutuksenottajan toimittamat, 28.2.2014 ja 28.3.2014 päivätyt, lausunnot.

- Vahinkoja 2005 ja 2008 koskevat vahinkokartoitusraportit sekä toukokuussa 2008 tehty vuodonpaikannuspöytäkirja.

- Edellisen vakuutusyhtiön tekemiä korvauspäätöksiä vuoden 2005 vuotovahingosta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Vakuutusehtojen kohdan 4.4.3 mukaan koti-irtaimiston vakuutuksesta korvataan turvan etukäteen hyväksymät kohtuulliset, ylimääräiset asumis-, kuljetus-, varastointi- ja muut vastaavat kustannukset, joita vakuutetulle aiheutuu vakinaiseen asuntoon kohdistuneesta tämän sopimuksen perusteella korvattavasta vahingosta, jonka vuoksi vakuutettu joutuu tilapäisesti muuttamaan vakinaisesta asunnostaan muualle.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 11.1 mukaan korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle semmoiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. Jos korvauksenhakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan, kun olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Vakuutetun tulee mahdollisuuksiensa mukaan osallistua vahingon selvittelyyn sekä myötävaikuttaa vahingon todellisen syyn ja aiheuttajan saamiseen selville. Vakuutettu ei saa poistumalla vahinkopaikalta, nauttimalla vahingon jälkeen alkoholia tai huumausaineita taikka muulla tavoin vaikeuttaa vahingon selvittämistä.

Ratkaisu

Asiassa on kysymys siitä, mitä tietoa uuden vuotovahingon sattuessa vahinkohetken vakuutusyhtiölle on annettu edellisen vakuutusyhtiön vakuutuksen aikana sattuneista vuotovahingoista, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus antaa uusi päätös, onko nämä vahingot korjattu ja ovatko uuden ja vanhan vuotovahingon seuraukset keskenään päällekkäisiä. Kysymys on myös siitä, miltä osin asiaa on mahdollista käsitellä Vakuutuslautakunnassa.

Vakuutusyhtiö B:n oikeus antaa uusi korvauspäätös sekä vakuutusyhtiö B:n menettely

Vakuutusyhtiö B:lle on ilmoitettu omakotitalon vuotovahingosta lämmitysjärjestelmässä 27.12.2012. Vahingon käsittely on alkanut tuolloin ja vahinkopaikalla on tehty ensimmäinen painekoe. Kaasupainekoe on tehty 3.1.2013 ja tuolloin on löytynyt kolme vuotokohtaa lämmitysjärjestelmässä. Samalla on kartoitettu alapohjan eristetila. Tuolloin vahingon kartoittaja on havainnut lattiassa aiemmin tehtyjä kartoitusreikien peitetulppia ja kysynyt niistä. Vakuutuksenottajan tarkkaa sanamuotoa vastaukseen ei ole mahdollista saada selville, mutta asiakirjasta saa sen kuvan, ettei vanhojen kartoitusreikien syytä ole sanottu. Vahinkotarkastaja on kysynyt samoista aikaisemmista kartoitusrei-istä 8.1.2011 saamatta tarkempaa vastausta. Kun katkaistuja patteriputkistoja on löytynyt lämmönjakohuoneesta, vakuutuksenottaja on kertonut niiden olleen autotallin pois käytöstä olevia putkia. Kun vuotoalue on pystytty rajaamaan, on vakuutusyhtiö B tehnyt myönteisen korvauspäätöksen 14.1.2013 ja tämän jälkeen on alkanut kastuneen alueen lattian purku- ja kuivaustyöt ja vakuutuksenottajat ovat muuttaneet väliaikaisasuntoon. Purkukatselmuksen yhteydessä vakuutuksenottaja on esittänyt, että painekokeiden seurauksena on putkistossa tullut lisävahinkoja, mikä on aiheuttanut autotallin eristetilaan vuotovahinkoa. Kun autotallin eristetilassa havaittiin vahinkokartoituksen yhteydessä aiempia mittausreikiä, on vakuutuksenottaja ilmoittanut vuonna 2005 suoritetusta putkistovuodon korjauksesta. Kun on ilmennyt, että tuon vahingon seurauksena on koko rakennuksen alapohja kartoitettu, on vakuutuksenottajalta pyydetty kartoitusraportti. Vakuutusyhtiö B on saanut koko kartoitusraportin kartoituksen tehneeltä yritykseltä 14.2.2013. Tuolloin vakuutusyhtiö B:lle on selvinnyt, että tarkastusmittauksia rakennuksen koko alapohjassa on tehty vuosina 2005, 2008 ja osittain vuonna 2010. Vakuutusyhtiö B on tuolloin tehnyt päätöksen, että vahinkokorjaukset lopetetaan lisäselvityksen hankkimiseksi.

Vakuutuslautakunta toteaa aluksi, että se tekee ratkaisusuosituksensa kirjallisen asiakirjamateriaalin perusteella. Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ilmenee, että vakuutuksenottajan omakotitalon pannuhuoneessa on ollut tammikuussa 2005 lämmitysjärjestelmän vuoto, joka on tuolloin korjattu. Vahinkokartoitus tästä vahingosta on tehty vasta joulukuussa 2005 vakuutuksenottajan kiireiden vuoksi. Vakuutuksenottajalle ja silloiselle vakuutusyhtiö A:lle on tullut riitaa vahingon määrästä ja asia on käsitelty Vakuutuslautakunnassa. Vakuutuslautakunta on katsonut vakuutusyhtiö A:n korvausesityksen asianmukaiseksi.

Vahinkopaikalla on tehty kosteuskartoituksia toukokuussa 2008 ja tuolloin on havaittu mm. lämpöjohtoverkostossa vuotokohta aiemmin korjatun putkilinjan vieressä. Vahinkotarkastus tästä vahingosta on pidetty 26.5.2008 ja tarkastuskertomus on päivätty 5.6.2008. Tarkastuskertomuksessa on annettu ohjeita vahingon korjaamiseksi. Seuraavan kerran autotallin ja sen viereisten varastojen rakenteita on kuivattu ja mitattu syksyllä 2010. Tältä osin korvauspäätökseen on vahinkoajaksi merkitty vuosi 2005.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenottajan olisi tullut ymmärtää kertoa vakuutusyhtiö B:lle edellä kerrotuista useasta vahingosta, jotka ovat kohdistuneet samalle alueelle lämpöjohtoverkostoon kuin vuonna 2012 havaittu vuotovahinko. Tarkemmat selvitykset näistä vahingoista on esitetty vasta vahingon korjauksen jo alettua. Vakuutusyhtiö A:n edustaja ilmoittaa kysyneensä vahinkopaikalla näkyneistä vanhoista mittarei’istä eikä vakuutuksenottaja ole kertonut tällöin vanhoista vahingoista. Kun vakuutusyhtiö on saanut vuosien 2005–2010 kosteuskartoituspöytäkirjat, on korjaustoimet heti lopetettu. Tiedot vanhoista vuotovahingoista ja niiden korjausvaiheista ovat olleet erityisen merkittävä vakuutusyhtiö B:lle korvauspäätöksen teossa. Vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus harkita aiempaa korvauspäätöstään uudelleen nämä tiedot saatuaan. Vakuutuslautakunta katsoo saamansa kirjallisen materiaalin perusteella, että vakuutusyhtiö B on menetellyt asian käsittelyssä tältä osin asianmukaisesti.

Vahingon korvattavuus

Vahinkoasiakirjojen mukaan lämmitysjärjestelmässä on havaittu kosteuskartoituksessa 2013 uusissa paikoissa lämpöjärjestelmän vuotovahinkoja. Vakuutusyhtiö A:n asiakirjojen mukaan vahinkopaikalla on tehty toukokuussa 2008 kosteuskartoitus ja tuolloin on havaittu uusia vuotokohtia lämmitysjärjestelmässä. Kosteuskartoitusraportin mukaan kastunut alue on laajentunut vuoden 2005 vahinkojen jälkeen. Asiakirjoista ei ilmene, että rakenteita olisi avattu ja kuivattu sekä korjattu autotallia ja sen viereisiä varastoja lukuun ottamatta ennen vuonna 2012 havaittuja vahinkoja. Vuosina 2012 ja 2013 havaitut kosteusvauriot ovat samalla alueella kuin vuonna 2008 toukokuussa havaitut kosteusvauriot. Vakuutusyhtiö B on vastuussa vain 1.8.2008 jälkeen aiheutuneista vuotovahingoista. Vakuutuksenottajalla on toisaalta oikeus saada korvaus vahingoista, joita ei ole korjattu ennen vuoden 2012 vahinkoja, vain kerran. Vakuutuslautakunta katsoo saamansa kirjallisen asiakirjamateriaalin perusteella, ettei vakuutuksenottaja ole pystynyt osoittamaan riittävää selvitystä siitä, että hänelle olisi aiheutunut lisävahinkoa vuoden 2012 vuotovahinkojen seurauksena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA