Haku

VKL 683/13

Tulosta

Asianumero: VKL 683/13 (2014)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 20.08.2014

Lakipykälät: 69, 70

Vuotovahinko. Vahingon laajuus. Milloin vahinko oli tapahtunut? Valitusoikeuden vanhentuminen. Vakuutetun menettelyn vaikutus vahingon laajenemiseen.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan omakotitalossa ilmeni 24.12.2012 patteriverkoston vuotovahinko ja lämmityslaitteiden paineet laskivat. Vakuutuksenottaja teki vahinkoilmoituksen ensin vakuutusyhtiö B:hen, jossa hänen kotivakuutuksensa oli tuolloin voimassa. Asiaa käsiteltiin vakuutusyhtiö B:ssä ja kun vakuutusyhtiö katsoi vahingon ainakin osittain aiheutuneen vakuutuksenottajan edellisen vakuutusyhtiön A:n vastuuaikana, vakuutuksenottaja teki 31.8.2013 vahinkoilmoituksen myös vakuutusyhtiö A:han.

Vakuutusyhtiö A:n päätös

Vahinko oli vakuutusyhtiössä käsittelyssä. Vakuutuksenottajan kiireiden vuoksi vahinkoa ei päästy hoitamaan normaalilla aikataululla. Vahingon korvattavuudesta oli lisäksi erimielisyyttä, koska vahinkoalueella oli myös kosteutta, joka ei johtunut putkivuodosta. Vakuutuksenottajan valituksen johdosta asia oli Vakuutuslautakunnassa, joka antoi 31.1.2007 vakuutusyhtiölle myönteisen päätöksen (VKL 533/06). Vahinkoa päästiin kuivaamaan vuonna 2010 vakuutuksenottajan kiireiden vuoksi. Alapohjassa ollut pitkäaikainen kosteus on ruostuttanut lämmitysputket puhki. Vakuutusyhtiö katsoi, että putkien ruostuminen on aiheutunut vakuutuksenottajan toimien takia eikä yhtiö ole vahingosta enää vastuussa. Kosteuskartoitusraportissa on putkisto kehotettu nostamaan alapohjasta ylöspäin, mutta tähän toimenpiteeseen ei ole ryhdytty. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei se ole velvollinen maksamaan korvausta.

Muut vakuutusyhtiön A:n korvauspäätökset

10.1.2006 annetun päätöksen mukaan vakuutusyhtiö A oli maksanut kosteudenkartoituslaskun. Kartoituksessa oli todettu alapohjan eristetilan kastuneen putkivuodon johdosta sekä pumpun ja muiden laitteiden hikoiluvesien rasittaneen rakenteita vuosien saatossa. Myös pintalattia oli märkä laajalta alueelta. Vakuutusyhtiö katsoi, että pumpun ja laitteiden hikoiluvesien aiheuttama vahinko ei ollut vakuutuksesta korvattavaa, koska kyseessä ei ollut johtoverkon särkymisestä aiheutunut vahinko. Vuotovahinko oli syntynyt kahden eri syyn vuoksi ja tämän vuoksi vakuutusyhtiö ilmoitti korvaavansa kuivaus- ja korjauskustannuksista puolet. Lisäksi korvauksesta tehtäisiin ehtojen mukaiset vähennykset. Vakuutusyhtiö katsoi, että parketille aiheutuneet vuodot olivat aiheutuneet termostaattien tiivisteiden kulumisesta ja niitä oli ollut eri aikoina, mm. tarkastushetkellä tuulikaapin patterin termostaatti oli vuotanut vettä lattialle. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei korvannut parketin uusimiskuluja.

28.5.2008 annetun korvauspäätöksen mukaan on maksettu kartoituslasku sekä vuodonhakulasku.

9.11.2010 annetun päätöksen mukaan on maksettu kuivatuslasku.

Valitus

Asiassa valitetaan sekä vakuutusyhtiöiden A että B korvauspäätöksistä. Mikäli katsotaan, ettei vakuutusyhtiö B ole korvausvelvollinen, pyydetään lausuntoa siitä, onko vakuutusyhtiö A velvollinen korvaamaan vahinkoa. Lausuntoa pyydetään myös siitä, onko asioiden käsittely vakuutusyhtiö A:ssa ja vakuutusyhtiö B:ssä ollut asianmukaista.

Vahinkotapahtuman 27.1.2005 osalta on todettu, että kattilahuoneen alapohjassa oli havaittu lämmitysputken vuoto 27.1.2005. Vuotokohta oli tuolloin piikattu auki ja putkea uusittu noin 50 cm:n matkalta. Rakenne oli jätetty auki kuivumaan ja 8.12.2005 suoritetussa kosteuskartoituksessa vuotokohta oli todettu kuivaksi sekä eristetilasta että pinnasta. Elokuussa 2005 suoritetuissa kosteusmittauksissa alapohjan eristetilan havaittiin kastuneen autotallin ja varastotilojen osalta. Vakuutusyhtiö A päätti 10.1.2006 antamallaan päätöksellä korvata kuivaus- ja korjauskustannuksista 50 %. Parketille aiheutuneita kuluja ei korvattu, koska ne eivät olleet aiheutuneet johtoverkon särkymisestä. Kastuneiden rakenteiden kuivaus suoritettiin vasta syksyllä 2010. Vakuutusyhtiö A korvasi kuivauksen. Kuivausta viivästytti Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen odottelu. Kaikki mittauspisteet todettiin kuiviksi 5.10.2010.

Vahinkotapahtuman 7.5.2008 osalta on todettu, että painesäiliön liitos petti tuolloin varasto / musiikkihuoneessa ja lattialle vuoti 150 litraa vettä. Tuolloin todettiin saunan, varaston ja käytävän 7.12.2005 kuiviksi todettujen mittauspisteiden kosteuksien nousseen. Lämpöjohtoverkoston vuoto paikallistettiin pannuhuoneeseen jo aiemmin korjatun putkilinjan viereen. Asuintilojen puolella ei vuotokohtia löydetty eikä kuivaus niiden osalta ollut syksyllä 2010 tarpeen. Vakuutuksenottajalle selvisi vasta valitusta tehdessään, että vakuutusyhtiö A ei ollut käsitellyt vesisäiliön vuotoa erillisenä vahinkona, vaikka se hänen esityksensä mukaan sellainen oli ollut. Näin hän ei ollut osannut ajatella vahinkoa vuonna 2005 todettujen vahinkojen laajentumisena. Kostea alue rajoittui tuolloin joka tapauksessa autotalli- ja varastotiloihin.

Vakuutuksenottaja on hankkinut 24.12.2012 tapahtuneen vahingon jälkeen diplomi-insinöörin laatiman raportin. Raportin mukaan WC:n lattiassa olevassa vesijohdossa oli havaittavissa selkeä vuotokohta. DI ei ollut havainnut minkäänlaisia pitkäaikaisen kosteuden aiheuttamia vaurioita tai kosteusjälkiä missään alapohjan eristystilassa olevissa puuosissa, lämpöjohdoissa tai putkien suojapapereissa. DI esitti lausuntonaan, että 24.12.2012 todetun kosteusvaurion syy oli WC-tilan vesijohtoputken äkillinen rikkoutuminen eikä muuta syytä voitu pitää todennäköisenä.

Valituksessa katsotaan, että on selvitetty, että vuosina 2005 ja 2008 todettu kosteus on kuivattu syksyllä 2010 ja tästä on olemassa kuivausraportti. Asuintilojen kuivaamiseen ei vakuutusyhtiö A:n vahinkotarkastajan näkemyksen mukaan ollut tarvetta. Esimerkiksi vuoden 2008 vuodon paikannuksessa ei asuintiloissa löytynyt vuotokohtia. Pidetään selvänä, että DI olisi havainnut merkkejä pitkäaikaisesta kosteudesta, jos kosteus olisi ollut rakenteissa 5–8 vuotta.

Toukokuussa 2008 laadittu raportti ja Diplomi-insinöörin raportti osoittivat, että asuintiloissa ei ole aiemmin havaittu vuotoja, minkä johdosta kuivaus olisi ollut tarpeen. DI ei ollut havainnut minkäänlaisia merkkejä pitkäaikaisesta kosteudesta. Vakuutuksenottaja katsoo, että vuonna 2012 todettu vahinko on ollut uusi ja äkillinen vahinko, joka vakuutusyhtiö B:n tulisi korvata.

Vakuutusyhtiö A:n vastine

27.1.2005 vuotovahingon osalta on todettu, että pannuhuoneen alapohjan eristetilassa ollut lämminvesijärjestelmän putki ja tämän lisäksi myös lämmityspattereiden venttiilit olivat vuotaneet. Vakuutettu ja vakuutusyhtiö olivat erimielisiä vahingon syystä. Vakuutusyhtiö katsoi vahingosta puolet korvattavaksi. Vakuutuslautakunta on käsitellyt vahingon korvattavuutta lausunnossaan VKL 533/06. Lautakunta on hyväksynyt vakuutusyhtiön korvausesityksen, jonka mukaan vakuutusyhtiö korvaa kosteusvahingon kuivauskulut ja vakuutettu vastaa rakenteiden korjauksista.

Toukokuussa 2008 vakuutusyhtiölle ilmoitetun vuotovahingon osalta on todettu, että kastuneen alueen katsottiin laajentuneen vuoden 2005 tilanteesta. Lämmitysputki ja kuuman veden käyttöputki vuotivat rakennuksen alapohjassa. 5.6.2006 päivätyn vakuutusyhtiön teknisen asiantuntijan tarkastuskertomuksen mukaan vakuutuksenottajan tulisi uusia vahinkoalueen lämpöputket ja koko talosta käyttövesiputket pinta-asennuksena omalla kustannuksellaan. Putkistojen osalta ikävähennys oli 39 vuotta eli yli 100 %. Putkistot olisi uusittava välittömästi, ettei kastunut alue alapohjassa laajenisi. Tämän toimenpiteen jälkeen kuivattaisiin rakenteet koneellisesti ja korjattaisiin lattiapinnat. Näistä kustannuksista tehtäisiin 30 %:n vähennys, koska vuotokohta oli alapohjassa ja putkiston ikä 30 vuotta. Korjaustoimenpiteet sovittaisiin kuivauksen yhteydessä. Tämän jälkeen vakuutuksenottaja ei palannut asiaan vakuutusyhtiön kanssa laajentuneen vahingon osalta. Vuonna 2010 vakuutusyhtiö korvasi vuoden 2005 vuotovahingon kuivauslaskun. Koska vuosien 2005 ja 2008 vahingot olivat osittain päällekkäisiä, kuivattiin tässä yhteydessä myös osa vuoden 2008 vuotovahingosta.

24.12.2012 vuotovahingon osalta on todettu, että vakuutusyhtiö ei vastaa tästä vahingosta, sillä vaurioituneen rakennuksen vakuutus vakuutusyhtiössä on päättynyt 1.8.2008 eli vahinko on sattunut vasta vakuutuksen päättymisen jälkeen.

Mikäli 24.12.2012 tapahtuneen vahingon yhteydessä todetut kosteusvauriot katsottaisiin joiltakin osin aiheutuneen aikaisempien vesivahinkojen yhteydessä, ei yhtiö vastaa vahingoista, koska valitusoikeus on vanhentunut. Vuoden 2005 vahingosta on annettu korvauspäätös 10.1.2006, valitusaika tästä päätöksestä on ollut kolme vuotta. Vuoden 2005 vahingon valitusaika on umpeutunut 10.1.2009, joten vakuutettu on menettänyt oikeutensa valittaa vahingosta.

Toiseksi vakuutetun menettely on vaikuttanut vahingon laajenemiseen. Ensimmäinen vahinko on tapahtunut vuoden 2005 tammikuussa ja asiakkaan kiireiden vuoksi vahinko on tarkastettu vasta joulukuussa 2005. Vakuutusyhtiö ja vakuutettu ovat olleet erimielisiä vahingon korvattavuudesta ja asia on viety Vakuutuslautakunnan ratkaistavaksi. Vakuutusyhtiö on 6.3.2006 päivätyllä kirjeellä muistuttanut asiakasta siitä, että vakuutuksenottaja on vastuussa vahingoittuneen rakenteen korjauksesta ja että vakuutettu on yksin vastuussa mahdollisista korjauksen laiminlyönnistä aiheutuvasta lisävahingosta. Vakuutettu on alkanut korjata vahinkoa vasta vuonna 2008, jolloin vahinkoalueen on todettu laajentuneen. Tällöin on huomattu myös lämmitysputken ja kuuman käyttövesiputken vuodot rakennuksen alapohjassa. Vakuutusneuvotteluissa on sovittu niistä toimenpiteistä, joihin vakuutetun on ryhdyttävä vuoden 2008 vahingon korjaamiseksi. Vakuutettu ei ole kuitenkaan tämän jälkeen ottanut yhteyttä näiden korjaustöiden osalta vakuutusyhtiöön ja varsinainen kuivaus on tehty vasta vuonna 2010. Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutettu on laiminlyönyt velvollisuutensa rajoittaa vahinkoja ja estää niiden laajeneminen. Vakuutettu ei ole korjannut rakenteita ajallaan ja tämän seurauksena vahinko on laajentunut. Lisäksi samalle alueelle on sattunut uusia kosteusvahinkoja.

Vakuutetun laiminlyönnin vuoksi on tässä vaiheessa mahdotonta sanoa, mikä osa kosteudesta on aiheutunut uusista kosteusvahingoista ja mikä osuus kosteudesta on alkuperäisen vahingon laajentumista. Vakuutetun laiminlyönnistä aiheutuvat haitalliset seuraamukset kantaa vakuutettu itse.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että korjaamattoman kosteusvaurion laajeneminen ei ole enää ennalta arvaamatonta, vaan jopa todennäköistä. Vahinko on laajentunut vähitellen, usean vuoden aikana. Vakuutus korvaa ainoastaan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneita vahinkoja. Hitaasti kehittyvistä tapahtumista aiheutuneita vahinkoja ei korvata. Myöskään tällä perusteella vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoja. Vakuutuslautakunnan ei tule suosittaa vakuutusyhtiölle lisäkorvausta tässä asiassa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytössä ovat olleet:

- Vakuutusyhtiö A:n toimittamat vahinkokartoitukset, jotka on tehty 8.12.2005, 12.12.2005 sekä 7.5.2008.

- Vakuutusyhtiö A:n toimittama vuodonpaikannuspöytäkirja, joka on päivätty 13.5.2008.

- Vakuutusyhtiön toimittama mittauspöytäkirja, jonka mukaan on kuivattu autotalli ja varastotiloja ja mitattu rakenteiden kosteuksia syys- ja lokakuussa 2010.

- Vakuutuksenottajan toimittama 17.3.2012 päivätty lausunto.

- Vakuutuksenottajan toimittamat 28.2.2014 ja 28.3.2014 päivätyt lausunnot.

- Kummankin osapuolen lähettämiä valokuvia ja pohjapiiruksia, joista osa on kuulunut vahinkokartoitus- ja mittauspöytäkirjoihin.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 1.2 mukaan kakkostason korvauslaajuus eroaa ykköstasosta siten, että vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet omaisuuden särkymisestä tai joutumisesta epäkuntoon.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin rakennuksen lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteiden sekä johtoveron särkymisvahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisesti ja samalla ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta. Lisäksi korvataan johtoverkon ja vesijohtoverkkoon kiinteästi kytketyn kulutuslaitteen särkymisen aiheuttamat vuotovahingot.

Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 5.4 ”Omaisuuden käyttöikään perustuvat vähennykset” kohdan 5.4.1 mukaan rakennuksen putkiston sekä lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkölaitteiden sähköilmiöiden vahingoissa sekä muissa rikkoutumisvahingoissa vahingon määrä lasketaan tekemällä korvattavista uusinta- tai korjauskustannuksista, joihin sisällytetään myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu-, täyttö- ja niihin liittyvät työkustannukset, korvattavan koneen tai laitteen käyttöiän mukaiset vuotuiset vähennykset seuraavasti:

- rakennuksen putkisto 3 %

- muut LVIS-laitteet 6 %.

Vähennystä ei tehdä vian etsimiskustannuksista.

Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 5.4.2 mukaan rakennuksen alapohjaan asennetun johtoverkon rikkoutumisesta aiheutuneessa vuotovahingossa tehdään rakennuksen korjauskustannuksista käyttöikään perustuva vähennys putkiston iän mukaan seuraavasti, ellei vakuutuskirjaan ole muuta merkitty:

Putkiston ikä yli 30 vuotta, vähennys korvattavan vahingon määrästä 30 %.

Vähennys lasketaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan rakennusvahingon määrästä. Putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina rakennuksen käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta putkisto on otettu käyttöön.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 5.2 ”Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus” kohdan 5.2.1 viidennen kappaleen mukaan korvausta voidaan alentaa tai korvausta ei makseta sille vakuutetulle, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa torjua tai rajoittaa vahinkoa joko tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksenhakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 70 §:n mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Ratkaisu

Asiassa on kysymys siitä, onko joulukuussa 2012 havaittu vuotovahinko joltain osin korvattava vahinkovakuutusyhtiö A:n vakuutuksenottajalle myöntämästä kotivakuutuksesta, joka on päättynyt 1.8.2008. Asiassa on myös kysymys siitä, miltä osin asiaa on mahdollista käsitellä Vakuutuslautakunnassa sekä siitä, onko vakuutusyhtiö A:n menettely ollut asian käsittelyssä asianmukaista.

Vahingon korvattavuus

Vakuutuksenottajalla on ollut asiakirjojen mukaan vakuutusyhtiö A:ssa vakuutuksen voimassaoloaikana 27.1.2005 ja 7.5.2008 havaitut vuotovahingot.

Vuotovahinko 27.1.2005

Pannuhuoneen alapohjan eristetilassa olleen lämmitysjärjestelmän 27.1.2005 ilmoitettu putkivuoto on tarkastettu asiakkaan kiireiden vuoksi joulukuun alussa 2005. Vakuutusyhtiö A on ilmoittanut korvaavansa puolet havaituista vaurioista. Sovintoehdotuksena vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa kaikki kuivatuskulut. Asiasta ei ole päästy sopimukseen ja vakuutuksenottaja on valittanut asiasta Vakuutuslautakuntaan. Vakuutuslautakunta on katsonut 24.1.2007 antamassaan lausunnossa (VKL 533/06) vakuutusyhtiön korvausesityksen olleen vakuutusehtojen mukainen eikä lisäkorvausta suositeltu. Vakuutusyhtiö on korvannut syksyllä 2010 suoritetut autotallin ja varaston rakenteiden kuivatukset ja mittaukset. Nämä korvaukset ovat olleet vuoden 2005 havaitun putkivuodon korvaamista.

Vuoden 2005 vuotovahinkoa on käsitelty Vakuutuslautakunnassa vuonna 2007 ja Vakuutuslautakunta on antanut asiasta lausunnon, jonka mukaisesti korvaus on suoritettu. Nykyisessä valituksessa ei ole tuotu tähän vahinkoon mitään uutta, joten Vakuutuslautakunta ei käsittele vahingon osalta asiaa enemmälti.

Vuotovahinko 7.5.2008

Vuoden 2005 vuotovahinkojen seurantamittausten yhteydessä toukokuussa 2008 on havaittu uusia vuotovahinkoja. Vuodot on paikannettu lämpöjohtoverkostoon aiemman korjatun putkilinjan viereen. Vuotoa on ollut myös lämpimän käyttöveden putkistossa, mutta vuodon pienuuden vuoksi sen paikkaa ei ole löytynyt. Vahinkotarkastus vahingosta on pidetty 26.5.2008. Tarkastuskertomuksen mukaan vakuutuksenottajan olisi tullut uusia vahinkoalueelta lämpöputket ja koko talosta käyttövesiputket pinta-asennuksena omalla kustannuksella, koska 39 vuotta vanhoissa putkissa on ollut ikävähennykset yli 100 %. Putkistot on kehotettu uusimaan välittömästi sen vuoksi, ettei alapohjan vuotoalue olisi laajentunut. Putkistojen uusimisen jälkeen rakenteet olisi kuivattu ja lattiapinnat olisi korjattu. Kustannuksista tehtäisiin 30 %:n ikävähennys.

Vakuutusyhtiö A ei ole asiakirjojen mukaan koskaan kysynyt vakuutuksenottajalta näistä vahingoista tämän jälkeen, ei edes vuonna 2010, kun vakuutusyhtiö A on korvannut vuoden 2005 vahinkojen kuivatuskuluja. Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene, että mitään edellä mainittuja korjauksia olisi tehty ennen uusien vuotovahinkojen havaitsemista joulukuussa 2012. Tarkempaa selvitystä siitä, miksi näin on, ei Vakuutuslautakunnalle ole esitetty.

Vakuutuksenottajan omakotitalossa on kuitenkin ollut vuonna 2008 korvattava vuotovahinko, josta vakuutusyhtiö A ei ole maksanut asiakirjojen mukaan korvausta ja asian käsittely on täten tältä osin vielä kesken. Vakuutusyhtiö A:n tulee tehdä päätös sekä laskea yleistä hyväksyttyä laskentaohjelmaa hyväksi käyttäen vuoden 2008 havaintojen perusteella kotivahingosta aiheutuneet ehtojen mukaiset arvioidut rakenteiden kuivatus- ja korjauskulut ja maksaa korvaus tämän arvion perusteella. Korvauskuluista tulee vähentää vuonna 2010 tehtyjen kuivatuskulujen osuus siltä osin, kuin ne kohdistuvat vuonna 2008 havaittuihin vuotovahinkoihin.

Vuonna 2008 havaittujen vahinkojen paheneminen sekä vuosina 2012 ja 2013 havaitut vuotovahingot

Asiakirjojen mukaan vuonna 2008 havaittuja vahinkoja ei ole selvitetty avaamalla rakenteita, kuivattamalla tai korjaamalla niitä. Putkistojen uusimisia ei ole myöskään tehty. Vakuutuksenottajan olisi tullut heti vuoden 2008 vahinkojen ilmitulon jälkeen alkaa korjata ja korjauttaa sekä uusia johtoja ja muita korjattavia rakenteita. Vakuutetun, joka vakuutuksenottaja nyt kyseessä olevassa tapauksessa on, tulee vakuutustapahtuman sattuessa vakuutussopimuslain mukaan kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Kyseessä olevassa tapauksessa vakuutuksenottaja eli vakuutettu ei ole ryhtynyt vahingon torjumiseen tai sen rajoittamiseen, kun hän on laiminlyönyt vuoden 2008 vahingon korjaamisen. Vahinko on tämän vuoksi laajentunut. Tällaista monen vuoden laiminlyöntiä ei voi pitää vähäisenä. Muutoinkaan lisääntyneet vahingot, siltä osin, kun ne johtuvat siitä, ettei vakuutettu ole korjannut tai korjauttanut aiempaa korvattavaa vahinkoa, eivät ole vakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Osa vuosina 2012–2013 havaituista vahingoista ovat tällaisia vahinkoja. Nämä vahingot eivät ole korvattavia vuonna 2008 havaittujen vahinkojen lisävahinkoina.

Vuonna 2012–2013 on havaittu uusia vuotovahinkoja lämmitysjärjestelmässä. Nämä uudet vuodot ovat tapahtuneet sen jälkeen, kun vakuutuksenottajan kotivakuutus on päättynyt vakuutusyhtiö A:ssa 1.8.2008. Tämän vuoksi nämä uudet lämmitysjärjestelmän vuodot eivät ole korvattavia vakuutusyhtiö A:n kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö A:n menettely korvaustoiminnassa

Vuotovahinko 27.1.2005

Vakuutusyhtiö A on aloittanut heti vahingosta ilmoittamisen jälkeen käsittelemään asiaa ja se olisi halunnut tehdä heti vahinkotarkastuksen. Asiakirjojen mukaan vakuutuksenottaja on ilmoittanut olevansa niin kiireinen, ettei ennättänyt heti vahinkotarkastukseen. Ensimmäinen vahinkokartoitus tehtiin 8.12.2005 vakuutuksenottajan aloitteesta. Korvauspäätös asiasta on annettu 10.1.2006. Päätös on ollut perusteltu. Vakuutusyhtiön korvausosuudesta on tämän jälkeen neuvoteltu ja 6.3.2006 vakuutusyhtiö on tehnyt ehdotuksen kertakorvaussopimuksesta. Samassa kirjeessä vakuutusyhtiö on lisäksi ilmoittanut, että vakuutuksenottajan vastuulla on rakenteen korjaaminen ja että vakuutuksenottaja on vastuussa lisävahingoista, jotka ovat seurausta siitä, ettei korjauksia tehdä. Tämän jälkeen korvauspäätöksestä on valitettu Vakuutuslautakuntaan, joka on antanut lausuntonsa 24.1.2007 (VKL 533/06). Seurantamittaus on tehty 7.5.2008 ja tuolloin on havaittu uusi vuotovahinko. Vakuutusyhtiö on korvannut Vakuutuslautakunnan lausunnon mukaisen vahingon vuoden 2005 kuivatuskuluja 9.11.2010 saatuaan asiasta laskun.

Vakuutusyhtiö on neuvonut asian käsittelyssä ja ilmoittanut mahdollisen korjauksen laiminlyönnin aiheuttamien seurauksien vaikutuksista korvauksen laajuuteen. Viivästykset asian käsittelyssä eivät asiakirjojen mukaan ole johtuneet vakuutusyhtiöstä. Vakuutuslautakunta katsoo saamansa kirjallisen selvityksen perusteella, että vakuutusyhtiö A:n korvauskäsittely vuoden 2005 vahinkotapahtuman osalta on ollut hyvän vakuutustavan ja vakuutuslainsäädännön mukaista.

Toukokuussa 2008 havaitut vuotovahingot

Toukokuussa 2008 havaittujen vuotovahinkojen syyt tutkittiin nopeasti ja vahinkopaikalla tehtiin vahinkotarkastus, josta tehtiin tarkastuskertomus. 5.6.2008 päivätyssä tarkastuskertomuksessa vakuutusyhtiö on neuvonut jatkokorjaustöiden teossa. Tarkastuskertomus on vakuutusyhtiön merkintöjen mukaan lähetetty asiakkaan allekirjoitettavaksi. Tämän jälkeen asiakas on ollut asiakirjojen mukaan täysin passiivinen tämän vahingon korjausten suhteen. Syytä tähän ei asiakirjoista ilmene. Vakuutuslautakunta katsoo saamansa asiakirjamateriaalin perusteella, että vakuutusyhtiö A:n käsittely vuoden 2008 vahingon osalta on ollut hyvän vakuutustavan ja vakuutuslainsäädännön mukaista.

Vuotovahinko 24.12.2012

Vakuutusyhtiö A on saanut ensimmäisen ilmoituksen puhelimitse tästä vahingosta 8.2.2013. Tällöin vakuutusyhtiölle on ilmoitettu vahingon olevan vakuutusyhtiö B:n käsittelyssä, jossa vakuutuksenottajan kotivakuutus on ollut 1.8.2008 alkaen voimassa. Kirjallinen vahinkoilmoitus tästä vahingosta on saapunut vakuutusyhtiö A:han 31.8.2013. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö on antanut kirjallisen kielteisen korvauspäätöksen 5.11.2013. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö A:n menettely tämän vahingon käsittelyssä ja kirjallisen päätöksen antamisessa on ollut hyvän vakuutustavan ja vakuutuslainsäädännön mukaista.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia