Lausunnonpyytäjän omakotitalon peltikatto ja televisioantenni vaurioituivat 10.7.2006 sattuneen raesateen yhteydessä. Vahinkotarkastuskertomuksen mukaan rakeiden iskusta peltikattoon on tullut painaumia, muttei läpireikiä. TV-antennin bakeliittiosat olivat myös vaurioituneet rakeista. Vauriot ovat lähinnä kosmeettisia. Raekuuron aikana on ollut myös kova tuuli. Vahinkotarkastuksessa ei ollut havaittavissa pelkästään kovan tuulen aiheuttamia vaurioita.

 

Vahinkopaikkakunnalla vaurioitui paljon muutakin omaisuutta saman tapahtuman yhteydessä. Ilmatieteen laitoksen 18.9.2006 päivätyssä lausunnossa on todettu mm., että tapahtumapäivänä vahinkopaikkakunnan yli liikkui harvinaisen voimakas ukkos- ja raemyrsky. Tämän myrskyn reitille osui muutamia Ilmatieteen laitoksen sadeasemia, joilla havaittiin raesadetta. Vahinkopaikkakunnalla sataneiden rakeiden kokoa on selvitetty säätutkan tutkakaiun voimakkuuden perusteella, ja on todettu, että vahinkopaikkakunnalla on klo 18.30-18.32 satanut rakeita, joiden läpimitta on paikoin ollut ainakin 6 cm. Tämä raekokopäätelmä on saanut tukea silminnäkijähavainnoista.

 

Ilmatieteen laitoksen valmistumassa olevan tutkimuksen mukaan läpimitaltaan 6 cm tai suurempia rakeita on varmennettujen havaintojen mukaan satanut Suomessa vuosina 1930-2006 kaikkiaan 20 kertaa maan eri puolilla. Vahinkopaikkakunnalla ei aiemmin ole havaittu näin suuria rakeita. Paikkakunnalla 10.7.2006 tapahtunut raesade voidaan näin luokitella poikkeukselliseksi.

 

 

Omakotitalon kotivakuutukseen sisältyy myrskyturva, josta ehtojen mukaan korvataan myrskytuulen aiheuttama äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko. Vahinkotarkastuksessa pelkästään tuulen aiheuttamia vaurioita ei ollut havaittavissa, joten kyseessä on jäärakeista aiheutunut rikkoutumisvahinko. Yhtiö katsoo, että jäärakeiden aiheuttama vahinko ei tule korvattavaksi myrskyturvasta. Rikkoutumisvahingot korvataan vain laajimmasta vakuutusturvasta (turva äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman varalle), jota tämän rakennuksen vakuutukseen ei kuitenkaan sisälly.

 

 

Asiamiehen laatiman lausuntopyynnön mukaan 10.7.2006 sattuneen ukkos- ja raemyrskyn vakuutuksenottajalle aiheuttamat taloudelliset vahingot tulee korvata. Vakuutuksenottaja katsoo itselleen aiheutuneiden vahinkojen arvon olevan katon osalta ainakin 15.131 eur (määrä perustuu vakuutuksenottajan hankkimaan kustannusarvioon) ja antennin osalta arviolta 300 eur.

 

Maanantaina 10.7.2006 alueella liikkui Ilmatieteen laitoksen lausunnosta ilmenevin tavoin lyhytkestoinen, mutta harvinaisen voimakas ukkos- ja raemyrsky. Myrsky käsitti ukkosta, voimakasta tuulta ja samalla satoi jäärakeita. Jäärakeet ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Rakeiden keskimääräinen läpimitta oli noin 5 - 8 cm.

 

Vahinkotarkastaja on tarkastuskertomuksessaan maininnut myrskyn aikana vallinneen kovaa tuulta, mutta hän ei ole havainnut tuulen aiheuttamia vahinkoja vaan hän on todennut vahinkojen aiheutuneen suurista rakeista. Vakuutusyhtiön päätöksessä katsotaan, että vakuutuksenottajan vakuutuksesta voitaisiin korvata äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä olisi ollut myrskytuuli. Koska katon ym. vauriot ovat johtuneet poikkeuksellisen suurista jäärakeista, eikä vahinkotarkastuksessa olla havaittu kovan tuulen aiheuttamia vaurioita, niin vahinkoja ei korvata.

 

Vakuutuksenottajan käsityksen mukaan vahingot ovat ensisijaisesti rakeiden aiheuttamia. Tuulen voimakkuuden arvioimisella ei vakuutuksenottajan näkemyksen mukaan ole tilanteessa merkitystä, vaan keskeistä on ainoastaan se, että edellä mainitut vahingot ovat joka tapauksessa syntyneet 10.7.2006 sattuneen lyhytkestoisen poikkeuksellisen myrskyksi luokiteltavan luonnon­ilmiön aikana. Vakuutuksenottajan käsityksen mukaan kaikki 10.7.2006 syntyneet vahingot ovat yksinomaan myrskyn aiheuttamia.

 

Vakuutuksenottajalla on pitkään ollut voimassa vakuutus, jonka hän on mieltänyt ottaneensa myrskyn ja siihen liittyvien riskien varalta. Vakuutuksenottajan viimeksi 25.9.2005 vakuutusyhtiöltä saamassa vakuutuskirjassa on mainittu, että vakuutukseen kuuluu "Turva myrskyn varalta". Myrskyn käsitettä ei määritellä vakuutuskirjassa. Vakuutuksen viimeksi uudistuneiden vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat välittömät esinevahingot, joiden syynä on myrskytuuli.

 

Vakuutusyhtiön 9.10.2006 tekemässä korvauspäätöksessä esitetyn näkemyksen mukaan raesadetta ei pidetä myrskynä vaikka sitä esiintyisi voimakkaan tuulen yhteydessä. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan korvattavia olisivat ainoastaan myrskytuulen aiheuttamat vahingot. Vakuutuksenottajan käsityksen mukaan vakuutusyhtiön kieltäytymisperuste on perusteeton ja lisäksi epäselvä. Vakuutuskirjassa tai vakuutusehdoissa ei ole täsmällisesti ja tarkasti määritelty sitä, mitä tarkoitetaan myrskyllä. Myrskyn käsite on epäselvä. Koska myrskyn käsite on epäselvä, on epäselvää myös se, mitä oikein tarkoitetaan myrskytuulella.

 

Meteorologiassa myrsky ja sen ilmeneminen liittyy ilmanpaineeseen ja sen vaihteluihin. Kysymys on voimakkaan matalapaineen aiheuttamista ilmamassojen liikkeestä eli tuulesta. Voimakkaan matalapaineen aikana voi ilmentyä voimakasta tuulta. Kun tuuli on riittävän voimakasta niin tilanne voi kehittyä ilmiöksi, josta käytettään ilmaisua myrsky. Myrskystä puhutaan silloin kun keskimääräinen (10 minuutin aikana mitattu) tuulen nopeus ylittää 21 metriä sekunnissa. Meteorologiassa tätä myrskyn määritelmää kuitenkin käytetään vain alueilla, joissa tuuli pääsee etenemään vapaasti ilman esteitä. Käytännössä tätä ilmaisua voidaan siten käyttää sellaisenaan pelkästään merialueilla. Mantereen alueilla kyseisen myrskyn määritelmän käyttäminen ei ole edes mahdollista, eikä mantereella esiintyvää myrskyä määritetä tuulen voimakkuuden perusteella.

 

Myrskyn ilmenemismuodot voivat olla erilaisia. Voimakkaat matalapaineet voivat aiheuttaa erilaisia luonnonilmiöitä, jotka ilmenevät erilaisin tavoin. Keskeistä nyt kysymyksessä olevan asian arvioinnissa on se, että voimakas tuuli voi olla vain yksi myrskyn ilmenemismuodoista. Myrskyä ei voida määrittää pelkästään voimakkaan tuulen perusteella. Tavanomaisia myrskyyn liittyviä ilmiöitä ovat voimakkaat ukkosrintamat, joiden aikana voi ilmentyä raesateita. Raesateet ovatkin kesällä suhteellisen tavallisia, mutta sateen aikana satavien rakeiden erityisen suuri raekoko (5 – 8 cm) on erittäin poikkeuksellista.

 

Yleisen ja vakiintuneen kansanomaisen käsityksen mukaan myrskyllä tarkoitetaan sekä voimakasta tuulta, että myös tuossa yhteydessä tapahtuvia muita luonnonilmiöitä kuten esimerkiksi raesadetta.

 

Lisäksi myös meteorologiassa käytetään tuulen voimakkuuden lisäksi muitakin myrskyä tai vastaavaa luonnonilmiötä kuvaavia tunnusmerkistöjä tai ainakin meteorologiassa tunnetaan muitakin myrskyn ilmenemismuotoja. Tässä tilanteessa erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että myös edellä mainitussa Ilmatieteen laitoksen antamassa lausunnossa vahinkopaikalla sattuneesta ilmiöstä käytetään nimitystä ukkos- ja raemyrsky. Lausunto sellaisenaan kaikilta osiltaan tukee vakuutuksenottajan puolesta edellä kerrottua näkemystä.

 

Oman käsityksensä mukaan vakuutuksenottajan täytyy voida perustellusti ymmärtää myrskyllä käsitettävän paitsi suoranaisesti voimakkaasta tuulesta aiheutuvia vahinkoja myös kaikkia välittömästi myrskyyn liittyviä luonnon ilmiöitä.

 

Vakuutuksenottaja on aikanaan kyseisen vakuutuksen ottaessaan ja kyseistä vakuutusta ylläpitäessään halunnut turvata omaisuuttaan mm. paikalla mahdollisesti vallitsevien myrskyjen ja niiden aiheuttamien tuhojen varalta. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut vakuutuksenottajalle vakuutusturvasta, joka on ilmoitettu olevan myrskyvakuutus - "Turva myrskyn varalta". Vakuutuksen­ottaja on arvioinut turvan sisältöä sen mukaisesti mitä myrskyn käsitteellä tavanomaisesti (kansanomaisesti) yleensä ymmärretään. Vakuutuksenottajalta ei voida tilanteessa edellyttää sitä, että hänen olisi mahdollisesti tullut arvioida omaa riskiään myrskyn erilaisten ilmenemismuotojen kannalta.

 

Vakuutuksenottajan kannalta keskeistä on vain se, että mitä tuhoja myrsky voi aiheuttaa vakuutuksenottajan omaisuudelle. Vakuutuksenottaja on mieltänyt turvanneensa omaisuutensa myrskyn varalta. Vakuutuksenottajalla on ollut perusteltu syy olettaa, että hänellä ollut vakuutusturva kattaa kaikenlaisten myrskyn ilmenemismuotojen aiheuttamat vahingot.

 

Jos vakuutusyhtiö katsoo, ettei ukkos- ja raemyrsky ole myrsky, niin vakuutuksenottajan käsityksen mukaan vakuutusyhtiön kieltäytymisperusteena esittämä näkemys ei ole vakiintuneen kansanomaisen käsityksen mukainen. Näkemys ei ole myöskään ole meteorologiassa tunnetun käsityksen mukainen. Keskeistä merkitystä tulee antaa sille, että kyseinen vakuutuskirjassa mainittu vakuutusturva "Turva myrskyn varalta" sekä myös vakuutusehdoissa ilmaistu määritelmä "... esinevahinko, jonka syynä on myrskytuuli" on ilmaistu vakuutusyhtiön laatimissa sopimusehdoissa tavalla, josta ei voida täsmällisesti ymmärtää myrskyn käsitettä ja sen ilmenemismuotoja. Jos vakuutusyhtiö nyt vetoaa seikkaan, jonka varsinainen merkitys vakuutuksen­ottajalle on jätetty täsmentämättä tarkemmin, niin kysymys on epäselvästä vakuutusehdosta.

 

Lähtökohtaisesti oman käsityksensä mukaan vakuutuksenottajalla on ollut riittävä "turva myrskyn varalta". Jos myrskyn tai myrskytuulen käsitteiden määrittäminen on jollain tavalla tilanteessa epäselvää, asiaa tulee arvioida vakuutuksenottajan eduksi ja vakuutusyhtiön vahingoksi.

 

Vakuutuksenottaja katsoo joka tapauksessa kärsimänsä vahingon kuuluvan vakuutuksensa korvauspiiriin.

 

 

Lausunnonpyytäjä ja yhtiö ovat yksimielisiä siitä, että vahingot ovat ensisijaisesti rakeiden aiheuttamia.

 

Kyseiset rakennukset on vakuutettu yhtiössä kotivakuutuksella, jossa omakotitalolla on mm. turva myrskyn varalta muttei ehtokohdan 3.1 mukaista turvaa äkillisen ja ennalta arvaa­mattoman tapahtuman varalta. Korvausta kattovahingoista on haettu myrskyturvasta. Vakuutusehtojen kohdan 3.3 mukaan myrskyturvasta korvataan "äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esi­nevahinko, jonka syynä on myrskytuuli".

 

 

Lausuntopyynnössä asiamies esittää, että myrskyn käsite olisi epäsel­vä. Ilmatieteen laitos määrittelee internet-sivuillaan myrskyn seuraavasti: "Sanaa myrsky käytetään suomen kielessä ilmaisemaan yksinomaan tuulta ja silloin­kin sillä tarkoitetaan suuria tuulen nopeuksia, kuten asteikosta käy ilmi. Myrskytuuli puhaltaa, kun kymmenen minuutin keskituuleksi on mitattu vähintään 21 metriä sekunnissa. Sana storm tarkoittaa englannin kielessä tuulen ja myrskyn lisäksi voimakasta sääilmiö­tä, jopa niin, ettei kyseisen sääilmiön yhteydessä tuule lainkaan. Silloin sanaa myrsky ei suomen kielessä pidä käyttää, vaan puhua hyvin voimakkaasta sääilmiöstä.

 

Yleiskielessämme on säilynyt tapa puhua ukkosista tai ukonilmoista vierasperäisen ukkos­myrskyn sijasta. Vaikka voimakkaiden ukkosten, rajuilmojen yhteydessä esiintyy voimakkaita tuulen puuskia, joskus jopa yli 15 metriä sekunnissa, ei Suomessa maa-alueilla ole tuntureiden lakialueita ja Utsjokea lukuun ottamatta mitattu 10 minuutin kes­kituuleksi 21 metriä sekunnissa eli myrskyä. Erittäin kuvaava nimi puuskatuuliselle ukonilmalle on vanhan kansan sanonta rajuilma - se jos jokin kuvaa rajun ukonilman luonnetta."

 

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan myrsky on riittävällä tarkkuudella määritelty vakuutuseh­doissa, eikä myrskyn käsitettä muutoinkaan voida pitää epäselvänä. Ehdoissa määritellään korvattavaksi myrskyksi vahinko, jonka on aiheuttanut myrskytuuli.

 

Rankkasateet ja raekuurot liittyvät usein ukonilmaan. Tällöin niihin liittyy usein tuulen voimistuminen, mutta tuulen voimakkuus ei välttämättä yllä myrskyksi. Tässä tapauksessa ei ole edes väitetty, että kyseessä olisi ollut niin voimakas tuuli, että se voitaisiin katsoa myrskyksi. Asiamies lausuu kirjelmässään: "Tuulen voimakkuuden arvioimisella ei ole tilan­teessa merkitystä." Yhtiön käsityksen mukaan sillä on merkitystä, kun va­kuutusturva korvaa nimenomaisesti vain myrskyn (=myrskytuuli) aiheut­tamia vahinkoja.

Tässä tapauksessa on riidatonta myös se, että tuuli ei ole aiheuttanut kattojen vaurioita.

 

 

Tämän vakuutusyhtiön kotivakuutusehdot on rakennettu siten, että laajin ja kaikista kattavin muoto vakuuttaa on "Turva äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapah­tuman varalta". Se pitää sisällään kaikki muut suppeammat turvat, ellei jotain niistä ole nimenomaisesti rajattu pois. Siitä korvataan kaikki äkilli­set ja ennalta arvaamattomat vahingot, joita ei ole nimenomaisesti rajoi­tusehdoilla poissuljettu. Tämä vakuutusmuoto on luonnollisesti myös kaikkein kallein. Siitä korvataan mm. erilaisia särkymisvahinkoja, joiksi myös suurien rakeiden aiheuttama vahinko voidaan katsoa.

 

Suppeammat vakuutusvaihtoehdot korvaavat vain kunkin erikseen vali­tun turvan osoittamia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Ne on myös hinnoiteltu sen mukaisesti.

 

Esimerkiksi Turvasta palon varalta korvataan suoran salamaniskun ai­heuttamia vahinkoja varsinaisen irti päässeen tulen aiheuttaman palovahingon lisäksi. Turvasta myrskyn varalta korvataan vain vahinko, jonka syynä on myrs­kytuuli. Valittajan asiamiehen esittämä näkemys, että myrsky-käsite pi­täisi sisällään myös "kaikkia välittömästi myrskyyn liittyviä luonnonilmiöi­tä", on vastoin vakiintunutta käsitystä (jopa kansanomaista käsitystä). Kenenkään mieleen ei todennäköisesti tule edes väittää, että sala­manisku olisi myrskyvahinko. Samalla tavalla myöskään rakeiden aihe­uttamaa vahinkoa tai rankkasateen aiheuttamaa vahinkoa ei tule pitää "myrskyvahinkona".

 

 

Yhtiön käsityksen mukaan vakuutusehdot eivät ole epäselvät tai tulkinnanvaraiset. Ehdoissa on selkeästi kuvattu, mitä myrskyturvasta korvataan. Myös yleiskielen merkityksessä sanaa "myrsky" käytetään kuvaamaan kovaa tuulta, ei kaikkia siihen mahdolli­sesti liittyviä luonnonilmiöitä.

 

Kun myrskyturvasta korvataan myrskytuulen aiheuttamia vahinkoja eikä tässä tapauksessa sellaisia ole, katon vaurioita ei tule korvata vakuutuksenottajan kotivakuutuksesta. Lisäksi yhtiö viittaa vielä rajoi­tusehtoon 4.3, jonka mukaan mm. sateesta aiheutuneet vahingot on ra­jattu korvauspiirin ulkopuolelle.

 

Vakuutuslautakunta on tapauksessa VKL 532/00 katsonut, että "Pelkkää voimakkaan tuulen yhteydessä esiintyvää raesadetta ei kuitenkaan voi­da pitää myrskynä". Lautakunta katsoi edelleen, että raesateeseen liit­tyy usein tuulen voimistuminen, mutta tuulen voimakkuus ei välttämättä yllä myrskyksi... Tuossa tapauksessa ei vakuutusehdoissa ole määritelty myrskyä, toisin kuin nyt kyseessä olevissa ehdoissa, joissa tarkoitetaan nimen­omaan "myrskytuulta".

 

Yhtiö katsoo, että korvauspäätös on vakuutusehtojen ja -sopimuksen mukainen eikä syitä sen muuttamiseen ole. Mikäli lautakunta kuitenkin vastoin yhtiön käsitystä katsoisi, että vahingot tulee korvata myrskyturvasta, yhtiö varaa mahdollisuuden sel­vittää erikseen vahingon määrän. Vaatimus kiistetään määrältään jo nyt, koska koko katon uusiminen pelkän kosmeettisen haitan vuoksi ei ole perusteltua.

 

 

Lausunnonpyytäjä painottaa mm., että myrskyn käsite on epäselvä ja tilannetta on arvioitava vakuutusyhtiön vahingoksi.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 3.3 "Turva myrskyn varalta" mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on myrskytuuli.

 

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 4 alakohdan 3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut mm. pakkasesta, jäästä, jäätymisestä, lumesta tai sateesta.

 

Esitetyn kirjelmöinnin perusteella Vakuutuslautakunta pitää tapauksessa riidattomana, että lausunnonpyytäjän talon katto ja TV-antenni ovat vaurioituneet poikkeuksellisen suurten jäärakeiden iskuista 10.7.2006. Ilmatieteen laitos on lausunnossaan kuvaillut vahinkopaikalla tuolloin vallinnutta ilmiötä harvinaisen voimakkaaksi ukkos- ja raemyrskyksi. Näyttöä ei ole siitä, että tuolloin vallinnut kova tuuli olisi repinyt lausunnonpyytäjän talon katosta palasia tai että tuuli itsessään olisi muutenkaan vaikuttanut vahinkoon.

 

Asian tulkintakysymyksenä on se, oikeuttaako kotivakuutusehtojen kohta 3.3 asiakkaan saamaan vakuutuskorvausta silloinkin, kun vakuutuskohteen kärsimän vahingon syynä on jokin muu myrskyn aikainen tapahtuma kuin voimakas tuuli.

 

Vakuutuslautakunta pitää myrskyn käsitettä ja tähän käsitteeseen perustuvia vakuutusehtoja siinä mielessä tulkinnanvaraisina, että meteorologiassa myrsky Ilmatieteen laitoksen internet-sivujen perusteella määritellään nimenomaan tuuleksi, jonka kymmenen minuutin keskinopeus on 21 m/s tai enemmän, kun taas yleisessä tai kansanomaisessa kielenkäytössä myrskyn voidaan usein mieltää tarkoittavan suunnilleen samaa asiaa kuin rajuilma. Käyttöyhteydestä riippuen myrskyn käsitteellä voi siis olla erilainen sisältö. Lautakunta kiinnittää huomiota siihenkin, että tapauksessa esitetyssä Ilmatieteen laitoksen lausunnossa vahinkopaikkakunnalla vallinnutta sääilmiötä on nimitetty ukkos- ja raemyrskyksi, vaikka laitoksen muusta aineistosta ilmenee, ettei maa-alueillamme ole esiintynyt meteorologisen määritelmän mukaista myrskyä tuntureiden lakia ja Utsjokea lukuun ottamatta.

 

Ottaen huomioon vielä sen, että hyvän vakuutustavan mukaan asiakkaille tarjottavien vakuutusten tulee antaa heille todellista taloudellista turvaa, sekä sen, että käytännössä mm. myrskyturvan käsittäviä vakuutuksia myydään yleisesti ympäri Suomea sijaitseviin kohteisiin, vakuutuskorvaus­käytännössä korvattavina myrskyvahinkoina täytyy lautakunnan näkemyksen mukaan pitää muitakin kuin vain meteorologisen myrskyn määritelmän täyttävien ilmiöiden aiheuttamia vahinkoja.

 

Näitä näkökohtia ilmentää myös vakuutusyhtiön viittaama lausunto VKL 532/00, jossa Vakuutuslautakunta katsoi, että jos vakuutusehdoissa ei tarkemmin ole määritelty myrskyn käsitettä, vakuutuksenottaja voi perustellusti ymmärtää tällä tarkoitettavan paitsi suoranaisesti voimakkaasta tuulesta aiheutuvia vahinkoja myös välittömästi myrskyn yhteydessä esiintyvien luonnonilmiöiden ("rajuilman") aiheuttamia vahinkoja. Lautakunta tulkitsi tuon tapauksen vakuutusehtoja niin, että ehtojen mukainen myrskystä johtuva vakuutuskohteen särkyminen on kyseessä paitsi silloin, kun myrskytuuli repii talon kattoa tms. myös silloin, kun tällaisen tuulen yhteydessä esiintyvä raesade tai muu vastaava luonnonilmiö aiheuttaa vakuutuskohteelle vahinkoa.

 

Nyt käsillä olevassa tapauksessa sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdassa 3.3 on nimenomaan todettu, että vakuutuksesta korvataan myrskytuulen aiheuttamat vahingot. Kuten edeltä ilmenee, vakuutuskorvauskäytännössä voidaan perustellusti pitää tulkinnanvaraisena, mitä maa-alueilla on pidettävä riittävän voimakkaana tuulennopeutena, jotta kyseessä olisi vakuutusehdoissa tarkoitettu myrsky. Vakuutuslautakunta pitää kuitenkin nyt kyseessä oleviin ehtoihin otettua myrskytuulen käsitettä siinä mielessä selvänä, että vakuutuskohteen vaurioitumisen tulee johtua nimenomaan riittävän voimakkaasta tuulesta, jotta kyseessä olisi ehtojen kohdan 3.3 mukainen korvattava myrskyvahinko.

 

Tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella tuuli ei ole vaurioittanut vakuu­tuksenottajan talon kattoa, TV-antennia tai vakuutuskohdetta muutoinkaan. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, ettei ehtojen mukaista korvattavaa myrskyvahinkoa ole sattunut. Lautakunnalla ei siten ole perustetta suosittaa korvausta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti ja Sario sekä varajäsenet Ilveskoski ja Maso. Sihteerinä toimi Raulos.