Kadonneet avaimet oli merkitty tunnuksin KM8, 2/1 ja 3/1. Avaimien tunnisteista ei pystynyt päättelemään, mihin ne sopivat. Kun avaimien katoaminen huomattiin, niitä etsittiin myös käymällä sekä poliisilaitoksen löytötavaratoimistossa että löytötavarapalvelussa pariin kertaan. Siivouskohteena olleessa supermarketissa ei ilmennyt avaimien katoamisen jälkeen asiattomia käyntejä tai murtoyrityksiä, mikä olisi viitannut avaimien joutuneen asiattomien käsiin.

 

Vahinkoilmoituksen mukaan supermarketin lukot jouduttiin sarjoittamaan uudelleen. Kauppias A.T. oli esittänyt tätä koskevan korvausvaateen 30.5.2007.

 

Siivoojan työsopimuksessa oli kohta, jossa hän sitoutui pitämään huolta siivouskohteen avaimista ja hälytyskoodeista.

 

Korvausta vahingosta haettiin vakuutuksenottaja A-Siivous Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

 

Päätöksessään 5.6.2007 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatiedot.

 

Yritysturvan vastuuvakuutusta koskevien ehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloaikana ja joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Avaimen katoaminen ei sinänsä aiheuta mitään vahinkoa, vaan vahinko syntyy vasta, jos avainta käytetään rikollisella tavalla. Tästä syystä lukkojen sarjoitusten uusimistarve tulee arvioida sillä perusteella, ovatko katoamiseen liittyvät olosuhteet sellaiset, että sarjoitustarve perustuisi välittömästi uhkaavan vaaran torjumiseen. Torjuntakulujen korvattavuutta harkittaessa tulee huomio kiinnittää keskeisesti siihen, onko avaimessa ollut ulkopuolisen tunnistettavissa olevaa merkintää, joka yhdistäisi avaimen kiinteistöön ja mahdollistaisi väärinkäytön. Lisäksi katoamisesta kulunut aika vaikuttaa tarvearviointiin.

 

Avain on kadonnut 1.3.2007, mutta vaatimus lukkojen uusimiskuluista esitettiin vasta 30.5.2007. Kadonneissa avaimissa ei ollut mitään tunnistetietoja, joilla ulkopuolinen voisi yhdistää ne kiinteistöön, eikä avainten kohteessa, supermarketissa, ole ilmennyt avainten katoamisen jälkeen asiattomia käyntejä.

 

Edellä esitetyn perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että tapahtuma ei ole näin ollen aiheuttanut välitöntä vaaraa, koska avaimet eivät ole tunnistettavissa ulkopuolisen toimesta supermarkettiin kuuluviksi ja avainten katoamisesta on kulunut jo kolme kuukautta.

 

Koska vakuutuksenottajan ei voida näin ollen katsoa olevan korvausvastuussa lukkojen uusimiskuluista, eivät kulut kuulu myöskään vastuuvakuutuksen perusteella korvattaviin kustannuksiin.

 

Vakuutusyhtiö viittaa lisäksi päätöksen mukaan oheistamaansa Vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 361/02.

 

Asiamiehensä asianajaja O.P:n 24.9.2008 laatimassa lausuntopyynnössä vakuutuksenottaja A-Siivous Oy pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, onko vakuutuksenottaja lainmukaisessa korvausvastuussa ja onko vakuutusyhtiön suoritettava vakuutuksenottajalle 1.3.2007 sattuneen avainten katoamisen johdosta A. ja RT Oy:lle täysi vakuutusehtojen mukainen korvaus lukkojen uudelleensarjoituksen aiheuttamista kustannuksista laillisine viivästyskorkoineen.

 

Tämän jälkeen lausuntopyynnössä kerrataan vahingon tapahtumatiedot.

 

Vakuutuksenottaja on tehnyt vakuutuksenantajan kanssa vakuutussopimuksen, johon sovelletaan yrityksen vastuuvakuutusehtoja YT 300. Vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

 

Sovellettaviin vakuutusehtoihin ei sisälly avainten katoamista koskevia erityisehtoja eikä vakuutusyhtiö ole tällaisia myöskään korvauspäätöksessään soveltanut.

 

Vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on perustettu pitkälti Vakuutuslautakunnan lausunnossa VKL 361/02 esitettyihin periaatteisiin ja lausunto on mainittu myös korvauspäätöksen tekstissä. Kyseinen lausunto VKL 361/02 koskee kuitenkin kyseisessä tapauksessa olleen vastuuvakuutuksen erityisen rajoitusehdon tulkintaa ja soveltamista, josta tässä tapauksessa ei ole kysymys. Vakuutuksenottajayhtiön vastuuvakuutusehdot sisältävät sen, että avainten katoaminen korvataan, jos vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa vahingosta. Ratkaisevaa tässä on se, onko vakuutuksenottaja voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa avainten katoamisesta ja onko tästä aiheutunut vahinkoa kärsineelle vaadittua korvattavaa vahinkoa (sarjoitus).

 

Oikeuskäytännön mukaan avainten katoamista vastaavissa tilanteissa noudatetaan ns. presumoitua tuottamusvastuuta eli vahingonaiheuttajan tulee korvausvastuusta vapautuakseen pystyä osoittamaan noudattaneensa olosuhteet huomioon ottaen tarpeellista huolellisuutta vahinkoon johtaneissa tapahtumissa. Näyttötaakka siitä, että huolellisuus on ollut olosuhteet huomioon ottaen riittävää, on vahingon aiheuttajalla.

 

Vakuutuksenottajayhtiöllä on ns. isännänvastuu työntekijänsä aiheuttamien vahinkojen osalta.

 

Tässä tapauksessa avaimet ovat pudonneet taskusta matkalipun ottamisen yhteydessä. Avaimet ovat olleet kiinnitettynä nauhaan, joka on ilmeisesti tässä yhteydessä auennut.

 

Avaimia ei ole löytynyt, vaikka niitä etsittiin työmatkan varrelta heti katoamisen jälkeen. On siten mahdollista tai todennäköistä, että joku on löytänyt avaimet ko. reitin varrelta. Vahingon aiheuttaneen työntekijän tiedossa ei ole, onko joku mahdollisesti nähnyt avainten putoamisen. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole tapahtumatietojen valossa suljettu pois.

 

Vahingonvaara mahdollisen väärinkäytön suhteen on ilmeinen ja potentiaalinen avainten käyttö aiheuttaisi mittavat vahingot vahingonkärsineelle liikkeenharjoittajalle, jos avaimet olisivat väärissä käsissä ja avainten haltija tietäisi, mihin avaimet kuuluvat.

 

Avaimet on merkitty koodein. Niissä ei ole mainintaa supermarketista. Ainoa mahdollisuus yhdistää avaimet kyseiseen kohteeseen on, että joku on nähnyt avainten putoamisen ja seurannut työntekijää tämän työpaikalle. Tällaista ei havaittu.

 

Työsopimuksen mukaan työntekijä on sitoutunut pitämään huolta siivouskohteen avaimista. Avaimet ovat pudonneet nauhasta työntekijän ottaessa matkalippua taskusta.

 

Ratkaisevaa on se, onko työntekijä menetellyt huolimattomasti näissä olosuhteissa, jolloin vastuu syntyisi vakuutuksenottajalle isännänvastuuta koskevilla perusteilla.

 

Ratkaisevaa on sekin, onko avainten katoamisesta aiheutunut A ja RT Oy:lle sellaista vahinkoa, jonka vakuutuksenottaja olisi velvollinen lain mukaan korvaamaan.

 

Avainten katoaminen on tapahtunut 1.3.2007. Korvausvaatimus on esitetty 30.5.2007.

 

Avainten katoamisen seurauksena on aiheutunut kiistatta tarve ainakin uusien avainten teettämiseen. Vakuutuksenottaja jättää Vakuutuslautakunnan harkittavaksi, onko lukkojen uudelleensarjoittamiseen ollut kerrotuissa olosuhteissa tarvetta. Korvausvaatimus koskee nimenomaan lukkojen uudelleensarjoittamisen tarvetta. Vakuutusyhtiön viittaamat Vakuutuslautakunnan tapaukset eivät ole suoraan sovellettavissa tapaukseen.

 

Vakuutuksenottaja pyytää Vakuutuslautakunnalta lausuntoa korvauspäätöksen ja vakuutussopimuslain soveltamisen oikeellisuudesta. Kysymys on seuraavista asioista:

 

–        Onko vakuutuksenottajan työntekijä menetellyt huolimattomasti kerrotuissa olosuhteissa siten, että korvausvelvollisuus tulee perusteeltaan kyseeseen; ja

 

–        Onko avainten katoamisen seurauksena aiheutunut lain mukaan korvattavaa vahinkoa ja onko vahingonaiheuttaja oikeuden mukaan vastuussa vahingosta.

 

Lausunnonpyytäjä vetoaa lausuntopyyntönsä tueksi edellä tässä lausuntopyynnössä mainittuihin seikkoihin ja vakuutusyhtiölle toimittamiinsa selvityksiin ja asiakirjoihin.

 

Vastineessaan 17.10.2008 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot sekä korvauspäätöksessään 5.6.2007 mainitun vakuutusehdon.

 

Vakuutuksen rajoitusehdon 2.1.3 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.

 

Vastuuosan yhteisten ehtokohtien kohdan 5.4 mukaan vakuutetulla on vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa velvollisuus huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Tämä velvollisuus koskee ainoastaan niitä toimenpiteitä, joilla poistetaan välitön toiselle aiheutuvan vastuuvahingon uhka, mutta ei tätä pidemmälle ulottuvia vahingon jälkitoimia, ellei vakuutusyhtiön kanssa erikseen toimenpiteistä sovita. Näistä välttämättömistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset korvataan vakuutuksesta.

 

Yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää tuottamuksellista tekoa tai laiminlyöntiä vakuutuksenottajan taholta sekä syy-yhteyttä kyseisen laiminlyönnin ja seuraamuksen välillä. Lisäksi korvattavaksi voivat tulla välittömästi uhkaavan vahingonvaaran torjuntakulut. Korvausvastuu edellyttää, että korvausvastuussa olevan näytetään tuottamuksellaan aiheuttaneen sen väitetyn vahingonvaaran, jonka torjumiseksi kulut ovat syntyneet.

 

Torjumiskulujen korvausvastuu edellyttää, että torjutaan vaaraa, jonka aiheuttamisesta joku olisi korvausvastuussa. Jotta uudelleensarjoituskustannukset tulisivat korvattaviksi, edellytetään lisäksi, että kyse on välittömästi uhkaavan vaaran torjuntakuluista. Vahinkoilmoituksen mukaan siivouskohteen avaimet ovat olleet nauhassa siivoojan farkkujen taskussa ja nauha on ilmeisesti auennut, jolloin avaimet ovat pudonneet maahan. Tässä tapauksessa on siis kyse avaimista, jotka ovat kadonneet tuntemattomaan paikkaan. Kuten lausunnonpyytäjä itsekin lausuntopyynnössään toteaa: "Avaimet on merkitty koodein KM8, 2/1 ja 3/1. Niissä ei ole mainintaa supermarketista. Ainoa mahdollisuus yhdistää avaimet kysee­seen kohteeseen on, että joku on nähnyt avainten putoamisen ja seurannut työntekijää tämän työpaikalle. Tällaista ei ole havaittu." Avaimet ovat kadonneet 1.3.2007 eikä 1.6.2007 päivätyn vahinkoilmoituksen ja 24.9.2008 päivätyn lausuntopyynnön mukaan supermarketissa ole ilmennyt avainten katoamisen jälkeen asiattomia käyntejä tai murtoyrityksiä. Näissä olosuhteissa on siis erittäin epätodennäköistä, että kukaan kykenisi yhdistämään avaimia supermarkettiin. Näin ollen mitään todellista, konkreettista välittömän vahingon vaaraa ei ole ollut olemassa, vaikka avaimet ovatkin kadonneet.

 

”Kuluttajien vakuutustoimisto & Vakuutuslautakunta 30 vuotta” –teoksessa (2001) julkaistussa artikkelissa "Yritysten vakuutusongelmia Vakuutuslautakunnan yritysjaoston aineiston valossa" Leena Snellman kuvaa välittömän vahingonvaaran tulkintaa Vakuutuslautakunnan käytännössä lukkojen sarjoituskulujen osalta seuraavasti (s. 181): "Jotta vahingontorjuntakuluja voidaan korvata, tulee olla kyseessä konkreettinen välitön vahingonvaara. Tämä tarkoittaa sitä, että vahinkoa tapahtuisi erittäin suurella todennäköisyydellä, jos vahingontorjuntaan ei ryhdyttäisi. Avaimen varastaja on esimerkiksi pystynyt olosuhteiden perusteella selvittämään, mihin varastettu avain kuuluu ja on myös konkreettisesti pelättävissä, että hän menee avaimella ko. paikkaan. Tämän vuoksi lautakuntakäytännössä ei ole katsottu olleen konkreettista välitöntä vahingonvaaraa silloin, kun ilman tunnistetta oleva avain on kadonnut tuntemattomaan paikkaan. Lukkojen sarjoituksen tulee lisäksi tapahtua joutuisasti. Jos lukot on sarjoitettu pitkän ajan, esim.. usean kuukauden kuluttua varkaudesta tai mahdollisesti lukkoja ei ole sarjoitettu lainkaan, on lautakuntakäytännössä katsottu, ettei konkreettista välitöntä vahingonvaaraa ole ollut."

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön osalta vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään viitannut lausuntoon VKL 361/02. Sen ohella vakuutusyhtiö viittaa myös Vakuutuslautakunnan lausuntoihin VKL 155/97 ja VKL 134/00.

 

Torjuntakulujen korvaaminen edellyttää siis välitöntä, konkreettista vahingonvaaraa. Lausuntopyynnön kohteena olevassa tapauksessa ilman ulkopuolisen ymmärrettävissä olevia tunnisteita olevat avaimet ovat kadonneet tunnistamattomaan paikkaan eikä avaimilla ole yli vuoteen katoamishetkestä kukaan tullut supermarketin tiloihin. Perustetta korvata uudelleensarjoitusta vahingon torjuntakuluna ei siten ole.

 

Vahinkoilmoituksen ja vastinepyynnön mukaan työntekijä on työsopimuksessaan sitoutunut pitämään huolta siivouskohteen avaimista. Vahinkoilmoituksen liitteenä ei ole kopiota työsopimuksesta, vaikka siihen on niin merkitty. Mikäli korvausvastuuta supermarketin ja vakuutuksenottajan välillä on laajennettu voimassa olevasta oikeudesta, vakuutusyhtiö toteaa, että tältä osin kyseessä on ns. sopimusvastuu, joka on rajattu pois vastuuvakuutuksen korvauspiiristä rajoitusehdolla 2.1.3. Lausunnonpyytäjä viittaa lausuntopyynnön sivulla 3 presumoituun tuottamusvastuuseen. Tämä käännetty todistustaakka koskee kuitenkin vain sopimussuhteita ja myös tältä osin tulee sovellettavaksi vastuuvakuutuksen rajoitusehto 2.1.3.

 

Edellä lausutun perusteella vakuutusyhtiö toteaa, ettei sillä ole aihetta muuttaa asiassa aiemmin antamaansa korvauspäätöstä.

 

 

Lainkohdat, vakuutusehdot

Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet, on rinnastettava työntekijään.

 

Vahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

 

 

Kohta 1, Vastuuvakuutuksesta korvattavat vakuutustapahtumat

 

Vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutus korvaa myös henkilötietolain 47 §:ssä tarkoitetun taloudellisen vahingon 17.000 euroon saakka. Yhden vakuutuskauden aikana todetuista henkilötietolain 47 §:ssä tarkoitetuista taloudellisista vahingoista korvataan yhteensä enintään 34.000 euroa.

 

Kohta 2, Tapahtumat, joita vakuutus ei korvaa

 

Kohta 2.1, Vakuutus ei korvaa

 

Vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.

 

Ratkaisu

Esillä olevassa tapauksessa on kyse siivoojan hallussa olleiden avainten katoamisesta sekä lukkojen uudelleensarjoituskulujen korvaamisesta vahingonvaaran torjuntakuluina.

 

Toimitettujen asiatietojen mukaan vakuutuksenottaja A-Siivous Oy:n siivoojalta ovat työmatkalla 1.3.2007 kadonneet A ja RT Oy:n supermarketin kolme avainta. Avaimet, joissa ei ole ollut markettiin yhdistäviä merkintöjä, ovat ilmeisesti pudonneet maahan siivojaan ottaessa matkalippua taskustaan. Avaimia ei etsinnöistä eikä kyselyistä huolimatta ole löydetty.

 

Kauppias A.T. on vakuutuksenottajan 1.6.2007 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan esittänyt 30.5.2007 vaatimuksen marketin lukkojen uudelleensarjoittamiskustannuksista. Vakuutuksenottajan mukaan siivooja työntekijänä on työsopimuksessaan sitoutunut pitämään huolta siivouskohteen avaimista.

 

Korvausta uudelleensarjoituskuluista on haettu vakuutuksenottaja A-Siivous Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta. Sen vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu mm. vahinko siltä osin, kuin korvausvastuu perustuu sopimukseen, ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sopimusta.

 

Vahingonkorvauslain mukaan esinevahinkona on korvattava mm. esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut tai hukatun esineen arvo. Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.

 

Vahingonkorvausoikeudessa noudatetun periaatteen mukaan vakuutuksenottaja A-Siivous Oy vakuutuksesta maksettavan korvauksen vaatijana on näyttövelvollinen vaatimuksensa perusteiden osalta.

 

Lautakunta katsoo, että siivooja, jonka haltuun asiakkaan avaimet on uskottu, on ollut velvollinen huolehtimaan niistä ilman työsopimuksen erityismääräystäkin. Avaimien edellä todettu oletettu katoamistapa huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei huolehtimisvelvollisuutta ole osoitettu noudatetun. Näin ollen katoamisessa on ollut kyse vakuutuksenottajan työnantajavastuun piirissä olleesta vahingosta.

 

Suoranainen vahinko on ollut kadonneiden avainten arvo. Vahingosta aiheutuvina muina kuluina voivat esillä olevassa tapauksessa tulla kyseeseen marketin lukkojen uudelleensarjoituskustannukset, mikäli avainten katoamisen osoitetaan muodostavan uhkan niitä käyttäen tapahtuvaan liikkeeseen tunkeutumiseen.

Lautakunta on aiemmissa avainten katoamisia koskevissa lausunnoissaan katsonut, ettei tunkeutumisvaaraa ole osoitettu, jos avaimet eivät ole olleet yhdistettävissä käyttökohteeseensa, ja jos katoamisesta on kulunut huomattavasti aikaa ilman, että avaimia olisi väärinkäytetty. Nämä seikat ovat toteutuneet myös esillä olevassa tapauksessa. Tämän perusteella lautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole osoittanut perusteita uudelleensarjoituskulujen korvaamiseen vahingon torjuntakuluina, ja pitää vakuutusyhtiön epäyspäätöstä ehtojen mukaisena.

 

Tapauksen yhteydessä on viitattu mahdollisuuteen, että vakuutuksenottaja olisi sopimuksella sitoutunut normaalia tuottamusvastuuta laajempaan korvausvelvollisuuteen. Tältä osin lautakunta toteaa kyseessä olevan sopimusvastuun, joka on rajattu vastuuvakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Kaivola, Kallioinen, Nyyssölä ja Sjögren sekä varajäsen Kainulainen. Sihteerinä toimi Savonen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA