Tapahtumatiedot

Paritalon asukkaan saapuessa kotiin 26.10.2011 hän havaitsi lämminvesivaraajan varoventtiilin tiputtaneen vettä lattialle sen vuoksi, että varoventtiilin poistoputki oli tukossa. Vettä valui talon rakenteisiin, minkä seurauksena rakenteista havaittiin kohonneita kosteusarvoja. Korvauksia vahingoista haettiin kiinteistön vuotovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö totesi päätöksessään, että kosteuskartoituksen perusteella todetut kosteusvauriot olivat seurausta rakenteisiin päässeistä varaajan tulvimisvesistä rakenteiden ja läpivientien kautta. Rakennuksen valmistumisvuonna voimassa olleiden rakennusmääräysten mukaan kodinhoitohuoneen rakenteiden olisi pitänyt estää tulvaveden pääsy rakenteisiin. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei kyseessä ollut vakuutusehtojen mukaan äkillinen eikä ennalta arvaamaton korvattava vakuutustapahtuma rakenteiden kastumisen osalta. Rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvattu puuttuvista vesieristeistä eikä rakennusvirheistä johtuvia vahinkoja. Vakuutusyhtiö katsoi, etteivät rakennuksen rakenteet täyttäneet rakennuksen rakentamisajankohdan mukaisia vesi- ja kosteuseristysohjeita ja –määräyksiä. Kyse oli hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta johtunut kosteusvaurio eikä korvauksia kiinteistövakuutuksesta suoritettu.

Uudelleenkäsittelyn yhteydessä asunto-osakeyhtiö esitti rakennusalan lausunnon, jonka mukaan kohteessa oli noudatettu olemassa olevia määräyksiä eikä voitu puhua huonosta rakennustavasta. Lattia ja seinät oli laatoitettu asianmukaisesti rakennusajan rakennustavan mukaisesti.

Uudessa päätöksessään vakuutusyhtiö totesi vielä, että varaajan purkamisen jälkeen tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että varaajan viemärin juuresta puuttui sekä saumauslaasti että silikoni, samoin kuin syvennyksen reunoilta sekä syvennyksen kummaltakin puolelta purkukulmasta. Vesi- ja sähköjohtojen läpiviennit oli tehty saumauslaastilla, vaikka ne hyvän rakennustavan mukaisesti olisi pitänyt tiivistää silikonilla. Seinälevyissä ja väliseinän rungoissa oli näkyvää homekasvustoa, mikä viittasi siihen, että kosteutta oli päässyt vähitellen läpivientien kautta rakenteisiin jo pitemmän aikaa eikä äkillisesti 25.10.2013. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei veden pääsy rakenteisiin ollut äkillistä ja ennalta arvaamatonta. Vahinko ei ollut tältä osin vuotovakuutuksesta korvattava.

Valitus

Asunto-osakeyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta suosittaa asunto-osakeyhtiön hankkiman lausunnon perusteella vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei varaajan varoventtiilistä valuneen veden pääsy rakenteisiin ole ollut äkillistä eikä ennalta arvaamatonta, vaan seurausta läpivientien, saumojen ja eristyksen puutteesta. Läpivientien juuresta ja saumauksen rajapinnoista puuttui kokonaan silikoni tai ne oli tehty saumauslaastilla, jonka johdosta niiden kautta pääsi vettä rakenteisiin. Rakenteet eivät ole olleet rakennusaikana voimassa olleen Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräysten C2 veden- ja kosteuseristys vuodelta 1976 mukaisia. Jos tapauksessa rakenteet olisivat olleet voimassa olleiden määräysten ja hyvän rakennustavan mukaisia, ei varoventtiilistä aika ajoin valunut vesi olisi päässyt rakenteeseen, vaikka viemäri olisikin ollut tukossa, vaan se olisi valunut varaajan vieressä olleeseen kaivoon eikä kosteusvaurioita olisi tullut. Valokuvista näkyy läpivientien ja rakennuspintojen puutteet ja virheet, kosteuskartoituksesta kaivon paikka. Kyseessä ei ole korvattava vahinkotapahtuma.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut mm. seuraavat selvitykset:

- 29.10.2013 päivätty kosteuskartoitusraportti

- 14.11.2013 päivätyt 10 valokuvaa

- 19.11.2013 päivätty asiakkaan hankkima lausunto

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Kiinteistövakuutukseen liittyvän vuotovakuutuksen ehtojen kohdan 8.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on vakuutuksen voimassaoloaikana virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta ja rakennusta palvelevasta kiinteästi asennetusta

- vesijohdosta…

- koneesta tai laitteesta

ja aiheutunut vahinko todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana.

Vuotovakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 8.2.5 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu roiskevedestä tai puuttuvien tai puutteellisten vesieristeiden johdosta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä tai tunkeutuneesta kosteudesta.

Rajoitusehtojen kohdan 8.2.11 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

- rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta

- omaisuuden virheellisestä suunnittelusta, rakentamisesta, asentamisesta tai virheellisestä tai käyttöohjeen vastaisesta käytöstä

- huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä.

Suomen rakentamismääräyskokoelman ”Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot D1, vuodelta 1987” 3 jätevesilaitteiston kohdan 3.2 mukaan jokainen vesipiste, samoin kuin sellaiset huonetilat, joissa esiintyy ylitulvimisvaara tai joiden lattiat on voitava vedellä puhdistaa, on varustettava kyseiseen tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, mikäli jätevettä ei muuten voida haitatta viemäröidä.

”Viemäripisteen järjestely” –kohdan mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.

Saman ohjeen mukaan seuraavat tilat varustetaan lattiakaivolla:…

c) huonetilat, joissa on ylitulvimisvaara…

Ratkaisu

Asiassa on kysymys siitä, onko lämminvesivaraajan varoventtiilin poistoputken tukkeutuminen ja varoventtiilin vuoto vuotovakuutuksesta korvattava vuotovahinko.

Lämminvesivaraaja on ollut kaakeloidussa kodinhoitohuoneessa, jossa on ollut lattiakaivo. Lämminvesivaraajan vuoto on kastellut varaajan alapuolisen lattian, varaajan vieressä ja takana olleet seinärakenteet sekä varaajan takana olleen wc-tilan. Kodinhoitohuoneen lattiarakenne on kastunut varaajan alta sekä aivan varaajan vierestä.

Rakennuksen rakennusaikana voimassa olleen rakentamismääräyksen ”Kiinteistöjen vesi- ja viemäröintilaitteistot D1, 1987” mukaan lämminvesivaraajan sisältämässä tilassa on tullut olla lattiakaivo ja toisaalta lattiakaivollisen tilan lattian on tullut olla vedenpitävä.

Vakuutuslautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään katsonut vuotovahingon rajautuvan kotivakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, mikäli rikkoutuneesta lämminvesivaraajasta tullut vesi on päässyt vuotamaan edelleen rakenteisiin rakennusvirheen tai hyvän rakentamistavan vastaiseksi katsottavan lattiarakenteen puutteellisuuden seurauksena. Rakentamisessa mahdollisesti virheellisyyttä arvioidaan kohteessa saatujen havaintojen perusteella. Se seikka, että rakennus on aikanaan hyväksytty viranomaistarkastuksessa, ei pelkästään kumoa kohteessa todettuja rakennusvirheitä.

Tilasta otettujen valokuvien perusteella voidaan arvioida, että vettä on päässyt lattiarakenteisiin pitemmän ajan kuluessa varaajan alta. Vesi on päässyt lattiarakenteiden läpi viereisiin wc:n lattiarakenteisiin sekä viereisten seinien rakenteisiin. Mitään äkillistä rikkoutumista ei näissä rakenteissa ole havaittavissa. Lattia ei ole ollut vesitiivis, kun sen rakenteen läpi on päässyt vettä viereisiin lattia- sekä seinärakenteisiin. Rakenteiden vuotovahinko on täten seurausta lattian vesieristyksen puutteellisuudesta tai lattian läpivientien ja saumojen puutteellisuudesta. Kysymyksessä ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma, vaan virheellisen rakentamisen seuraus. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön asiassa tekemä korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen eikä korvausta vahingosta tule suorittaa.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA