Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt K.V:n (s. 1976) sisaren koira puri K.V:ä oikeasta peukalosta, kasvoista ja kaulasta 22.4.2011. K.V. hakeutui välittömästi tapaturman jälkeen sairaalahoitoon. Vahingon johdosta K.V. joutui useisiin leikkauksiin, joista huolimatta etenkin käteen jäi voimakas kipu, joka säteilee myös ylemmäs käsivarteen. Peukaloon on diagnosoitu jääneen hermovamma ja neuropaattinen kipu. K.V. on myös vahingon jälkeen kärsinyt erilaisista psyykkisistä oireista, jotka vaikuttavat hänen jokapäiväiseen elämäänsä merkittävästi.

Korvausta K.V:n kärsimästä henkilövahingosta haettiin koiran omistajan vastuuvakuutuksesta.

Asian käsittely vakuutusyhtiössä

Vakuutusyhtiö katsoi K.V:lle aiheutuneen vahingon olevan vastuuvakuutuksesta korvattava henkilövahinko.

Vakuutusyhtiö maksoi K.V:lle korvausta liikennevakuutuslautakunnan normien ja ohjeiden mukaisesti tilapäisestä haitasta (kipu ja särky) luokan 2 (lievät vammat) mukaan 800 euroa. Tilapäisestä psyykkisestä haitasta yhtiö suoritti korvausta 250 euroa (lievää vähäisempi psyykkinen haitta).

Päätöksessä yhtiö katsoi K.V:n olevan oikeutettu korvaukseen ansionmenetyksestä 3.10.2011 asti. Päätöksen mukaan vastuuvakuutuksen perusteella ansionmenetyksenä korvataan tosiasiallisesti saamatta jäänyt ansiotulo, jonka vahingonkärsijä näyttää toteen. K.V:lle on maksettu korvausta yrityksen myyntikatteen alentamisesta sekä yrityksen kiinteistä kuluista yritystoiminnan ollessa keskeytyneenä.

Pysyvästä toiminnallisesta haitasta vakuutusyhtiö suoritti haittaluokka 3 mukaan korvauksena 8.364 euroa (perusmäärä 10.200 euroa) sekä kosmeettisesta haitasta luokan 2 (lievää suurempi kosmeettinen haitta) yläkolmanneksen mukaisesti 2.012 euroa (perusmäärä 4.500 euroa).

Valitus

K.V. oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauksiin ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta

Valituksessaan K.V. vaatii ensinnäkin haittaluokkien korottamista muun muassa voimakkaisiin kipuihin vedoten. K.V. kertoo myös kärsivänsä useista kipulääkkeiden sivuvaikutuksista sekä jatkuvan kivun aiheuttamasta masennuksesta. Lisäksi K.V. vaatii ansionmenetystä maksettavaksi myös 3.10.2011 jälkeiseltä ajalta sillä perusteella, ettei hän vastoin vakuutusyhtiön näkemystä kykene enää parturi-kampaajan työhönsä.

Valituksessaan K.V. kuvaa kiputilasta elämälleen aiheutuvaa haittaa ja sitä kuinka käden vamma vaikuttaa hänen kykyynsä toimia parturi-kampaajana. Hän myös kiistää sen, että hänen sairauslomansa johtuisi 3.10.2011 jälkeiseltä ajalta vahinkotapahtumasta riippumattomasta masennuksesta. Tapahtuman jälkeen hän on peukalon vamman lisäksi kärsinyt kyllä masennuksesta, mutta myös masennus on K.V:n mukaan ollut seurasta vahinkotapahtumasta. Valituksessaan K.V. kertoo, että hänellä on hermokipua käden lisäksi myös oikeassa poskessa, jota koira pääsi myös raatelemaan. K.V. kertoo joutuvansa syömään jatkuvasti kipulääkkeitä sekä käyttämään tukea kädessään. Kipulääkitys vaikuttaa muun muassa K.V:n autolla ajamiseen.

Käden vamma vaikuttaa K.V:n työntekoon huomattavasti. Vahinkotapahtuman jälkeen työnteko on ollut hyvin rajoitettua, esimerkiksi normaalisaksilla hän ei pysty työskentelemään lainkaan.

K.V. joutuu käymään myös terapiassa vahinkotapahtuman jälkeen, koska muun muassa nukkuminen on ollut vaikeaa. Hän kertoo myös muun perheensä kärsivän traumaattisen vahingon johdosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja lainkohtiin sekä toistaa asian tapahtumatiedot, käsittelyvaiheet ja päätöksissä lausutun.

Vastineen mukaan K.V:lle on aiheutunut vahingosta korvattava oikean peukalon vamma, siitä aiheutunut paikallinen hermokipu sekä kasvojen puremavamma. Vastineessaan yhtiö toteaa, että K.V:lle suoritetaan kivusta ja särystä lisäkorvausta 200 euroa, siten että korvaus on yhteensä 1000 euroa. Muilta osin yhtiö toteaa, ettei vaadittuja lisäkorvauksia voida maksaa.

Yhtiö toteaa vastineessaan, että K.V:lle aiheutui 22.4.2011 sattuneessa vahingossa oikean peukalon paikallinen pu­remavamma sekä kasvojen puremavamma. Lääkärinlausuntojen mu­kaan K.V:llä on kuitenkin ollut vahingosta riippumattomia muita sairauksia ja oireita, kuten polviki­pua, ongelmia perhe-elämässä, paniikkioireilua sekä masennusta, jotka eivät ole syy-yhteydessä 22.4.2011 sattuneeseen vahinkoon, eikä näiden oireiden aiheuttamaa kipua ja haittaa voida huomioida korvauksissa. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei peukalon paikallinen puremavamma yksin aiheuta laajenevia kipuoireita vammaraajaan eikä muuallekaan kehoon il­man erityisiä muita vahingosta riippumattomia sairauksia tai oireita.

Näillä perusteilla vakuutusyhtiö pitää 22.4.2011 sattuneesta vahingosta maksamiaan korvauksia asianmukaisina.

Asiakkaan lisäkirjelmät

K.V. toimitti lautakunnalle lisäkirjelmän vakuutusyhtiön vastineen johdosta, jossa hän vaatii korvattavaksi myös maksupäätteestä aiheutuneet kustannukset.

Tämän lisäksi K.V. on toimittanut uusia lääkärinlausuntoja selvitykseksi siitä, että hän on nimenomaan käden kiputilojen vuoksi työkyvytön ja että masennus on ollut yksi vahinkotapahtumasta aiheutunut seuraus. Hänellä on myös polvikipuja, jotka johtuvat hänen syömästään hermokipulääkkeestä, jonka sivuvaikutuksiin nivelkivut kuuluvat.

Edellä mainituilla perusteilla K.V. katsoo etenkin käden hermokipujen ja myös masennuksen sekä polvikipujen olevan syy-yhteydessä hänelle 22.4.2011 aiheutuneeseen vahinkoon.

Vakuutusyhtiön lisävastine

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa vastaanottaneensa ja huomioineensa K.V:n toimittamat lisäkirjelmät selvityksineen.

Yhtiö katsoo edelleen, että vahingosta johtuva peukalovamman paikallinen hermokipu ei voi yksistään aiheuttaa laajoja kipuoireita koko vammaraajaan eikä muualle kehoon ilman muita vahingosta riippumattomia sairauksia ja oireita. Yhtiö ei myöskään pidä masennus- ja mielialalääkkeiden käytöstä johtunutta toimintakyvyn alentumista vahinkotapahtumasta johtuvana seurauksena eikä näin ollen sitä korvata vastuuvakuutuksesta.

Lisävastineen mukaan K.V:n työkyvyttömyys 3.10.2011 jälkeiseltä ajalta johtuu peukalovammasta riippumattomista oireista ja sairauksista eikä korvausta näin ollen voida maksaa 3.10.2011 jälkeen myöskään maksupäätteestä.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuksenottajalla ei ollut vastineiden johdosta kommentoitavaa.

Asiantuntijalausunto

Lautakunta on pyytänyt asiassa lausuntoa pysyvänä asiantuntijana käyttämältään kirurgian, käsikirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, dosentti Yrjänä Nietosvaaralta.

Asiantuntijalääkäriltä on pyydetty lausuntoa ensinnäkin K.V:lle jääneen tilapäisen haitan, pysyvän toiminnallisen haitan sekä pysyvän kosmeettisen haitan arvioinnista.

Tilapäisen haitan osalta asiantuntijalääkäri toteaa, että kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta maksettu korvaus kuulu hänen näkemyksensä mukaan liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden luokkaan 2 sijoittuen luokan sisällä sen yläkolmannekseen.

Pysyvän haitan osalta asiantuntijalääkäri toteaa, että liikennevakuutuslautakunnan esittämän luokituksen mukaan K.V:n oireet ja löydökset kuuluvat ryhmään lievä CRPS (haittaluokka 0-3): Tuntoherkkyys ja arkuus haittaavat normaalia päivittäistä toimintaa. Raajan kuormituksesta ja käytöstä aiheutuu kivun paheneminen, kivuliaan raajan käyttö normaalia hitaampaa ja kömpelömpää, raajan lihasvoima ja kestävyys heikentyneet. Kyseessä ei ole keskivaikea CRPS (haittaluokka 4-8), koska selviä objektiivisesti havaittavia muutoksia ihossa, kynsissä tai nivelkapseleissa tai lihasten surkastumista ei ole. Kosmeettisen haitan asiantuntijalääkäri on arvioinut kuuluvan niin ikään liikennevahinkolautakunnan luokittelun mukaiseen luokkaan 2.

Lautakunta on pyytänyt asiantuntijalääkäri lausumaan myös siitä, mikä on hänen käsityksensä siitä, onko K.V:n työkyvyttömyys 3.10.2011 jälkeiseltä ajalta johtunut 22.4.2011 sattuneesta vahinkotapahtumasta.

Lausunnossaan asiantuntijalääkäri toteaa K.V:n saaneen oikean peukalon värttinähermon toisen (radiaalisen) peukaloon menevän haaran osittaisen vaurion, joka voi aiheuttaa alentuneen tunnon peukalon kämmenselän puolen ulkosivulle arvesta peukalon kärkiniveltasolle. Lausunnon mukaan tämän pienen alueen osittainen tai edes täydellinen tunnottomuus ei aiheuta merkittävää pysyvää toiminnallista haittaa edes vahingonkärsineen ammatissa. Lausunnon mukaan K.V:lle on kuitenkin kehittynyt lievä alueellinen kiputila tämän pienen hermon osittaisen säievaurion takia. Tällaisen kiputilan vaikeusasteen luokittelu on erittäin vaikeata, koska paikallisen kosketuskivun lisäksi ei ole kehittynyt mitään objektiivisia löydöksiä, kuten ihomuutoksia, lihasten surkastumia tai nivelten jäykistymistä.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella asiantuntijalääkäri katsoo, että K.V:n työkyvyttömyys 3.10.2011 jälkeiseltä ajalta johtuu pääasiassa psyykkisestä oireilusta, jota selvityksen mukaan hänellä on ollut jo vuosia ennen vahinkotapahtumaa. Asiantuntijalääkärinlausunnon mukaan myöskään K.V:n vasemman polven oireilu ei ole syy-yhteydessä 22.4.2011 vahinkotapahtumaan.

Asiakkaan kommentti

K.V. toimitti lautakunnalle kommenttinsa asiantuntijalääkärin lausunnon johdosta.

Kommentissaan K.V. viittaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan samasta asiasta antamaan päätökseen, jonka mukaan on K.V:lle vahinkotapahtumasta aiheutuvia toimintakyvyn rajoituksia pidettävä siinä määrin merkittävinä hänen parturi-kampaaja-yrittäjän työssään, että hänen työkykynsä voidaan esitetyn selvityksen perusteella arvioida alentuneen tapaturmavamman johdosta 50 % ajalla 1.11.2011­ - 30.9.2013.

K.V. kertaa kommentissaan vielä vahinkotapahtumasta aiheutuvaa haittaa elämälleen. Kommentin mukaan kättä on myös yritetty kuntouttaa, mutta parturikampaajan töiden tekeminen täysipäiväisesti on mahdotonta.

Kommentissa K.V. toistaa myös korvausvaatimuksensa yrittäjän kiinteiden maksujen ja polven oireiden korvaamisesta vastuuvakuutuksesta. Niin ikään K.V. painottaa edelleen, että myös hänen psyykkisen oireilun on katsottava olevan syy-yhteydessä sattuneeseen vahinkotapahtumaan.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainkohdat

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista.

2) ansionmenetyksestä.

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta

4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 a §:n mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut.

2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavan vakuutusehtojen kohdan mukaan vastuuvakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Ratkaisusuositus

Riitakysymys ja selvitykset

Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa vahingonkärsijä K.V:lle 22.4.2011 sattuneen vahinkotapahtuman johdosta korvattavan vahingon määrästä sekä vahingon johdosta aiheutuneen työkyvyttömyyden kestosta.

Vakuutuslautakunnalla käytössä olevan selvityksen mukaan K.V. oli joutunut sisarensa koiran hyökkäyksen kohteeksi 22.4.2011. K.V:lle tuli vahingon yhteydessä oikean peukalon puremavamma sekä kasvojen puremavamma. K.V. on kärsinyt vahingon jälkeen myös psyykkisistä oireista, kuten muun muassa univaikeuksista, masennuksesta sekä voimakkaasta ahdistuksesta, joiden vuoksi hän on joutunut hakeutumaan myös psykiatriseen hoitoon.

Peukaloon tehtiin hermovamman vuoksi leikkaus 29.4.2011. Leikkauksessa hermossa todettiin ruhje, mutta hermorunko todettiin ehjäksi. Leikkausarpi jäi kosketusaraksi ja vahingonkärsineelle aloitettiin karaisuhoito. K.V:lle jäi kosketusarkuutta arven alueella, joka rupesi säteilemään myös etusormen suuntaan ja myöhemmin myös kyynärvarteen. Hermoperäisen kivun lääkehoito aloitettiin 2.11.2011. Käsikirurgin lausunnon 12.1.2012 mukaan K.V:lla oli vahinkotapahtuman jälkeen peukaloon tuleva pinnallisen tuntohermon vaurio ja tästä oli jäänyt krooninen kipuoireyhtymä (CRPS tyyppi II). Lausunnon mukaan K.V. on katsottu kykenemättömäksi toimimaan parturi-kampaajan työssään ja työkyvyttömyyden on katsottu jatkuvan 31.3.2012 saakka. K.V:lle tehtiin 30.3.2012 hermoratatutkimus, jossa todettiin oikeaan peukaloon kulkevan värttinähermon tuntohaaran osittainen vaurio. Kliinisen arvion perusteella todettiin myös posttraumaattiselle kivulle tyypillisiä löydöksiä. Kipulääkärin merkintöjen 18.4.2012 mukaan K.V. on ollut vaikean ja hoitoresistentin hermokivun takia työkyvytön ja hän on sitä edelleenkin. Lausunnossa todetaan, ettei K.V. oikeakätisenä voi harjoittaa parturi­kampaajan ammattiaan ja uudelleenkoulutus on välttämätöntä. 24.4.2012 päivätyn käsikirurgin lausunnon mukaan koskettelemalla arpi on rauhallinen, mutta pienikin kopautus tuntuu huomattavan kovin. K.V:n työkyvyttömyyden on katsottu jatkuvan 31.7.2012 saakka. Lautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan kivut ovat jatkuneet ja K.V. on kipulääkärin merkintöjen 17.4.2013 mukaan työkyvytön 30.9.2013 saakka.

K.V. on saanut hoito myös psyykkisiin oireisiinsa, jotka lääkärinlausuntojen mukaan ovat osalta vaikuttaneet hänen työkyvyttömyyteensä. Lääkärinlausunnon 18.4.2013 mukaan K.V. on voimakkaan ahdistuneisuutensa, vaikea-asteisen masennuksen sekä persoonan kypsymättömyyden ja epävakauden vuoksi työkyvytön entiseen sekä muuhun työhön. Työkyvyttömyyden on arvioitu kestävän 1.11.2013 saakka. Lautakunnalla käytössä olevien selvitysten mukaan K.V. on kärsinyt ahdistus- ja masennusoireista kuitenkin jo ennen tapaturmaa.

Vakuutuslautakunta on työkyvyttömyyden keston sekä pysyvän ja tilapäisen haitan arvioimiseksi pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa pysyvänä asiantuntijanaan käyttämältä kirurgian, käsikirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, dosentti Yrjänä Nietosvaaralta.

Työkyvyttömyyden kesto

Vakuutusyhtiö on katsonut K.V:n työkyvyttömyyden johtuneen 22.4.2011 vahinkotapahtumasta 3.10.2011 asti. Tämän jälkeiseltä ajalta yhtiö on katsonut työkyvyttömyyden johtuneen K.V:n psyykkisistä, vahinkotapahtumasta riippumattomista oireista. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei korvaa K.V:lle aiheutunutta ansionmenetystä 3.10.2011 jälkeiseltä ajalta. K.V. toteaa, että hänen työkyvyttömyytensä johtuu ensisijaisesti nimenomaan peukalon hermovauriosta myös 3.10.2011 jälkeen. Lisäksi K.V. toteaa, että hänen psyykkinen oireilunsa on niin ikään vahinkotapahtumasta aiheutunutta.

Vakuutuslautakunnalla käytössä olevan, samaa asiaa koskevan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan antamassa päätöksessä on myös todettu, että K.V:n psyykkiset oireet eivät ole todennäköisessä syy-yhteydessä 22.4.2011 vahinkoon, vaan ne johtuvat aiemmista psykiatrisista ongelmista ja hoidoista. Muutoksenhakulautakunta on kuitenkin katsonut, että vaikka K.V:llä on kuvattu myös psyykkisiä oireita, jotka eivät oikeuta korvaukseen 22.4.2011 vahinkotapahtuman lukuun ja joista johtuvaa työkyvyn alentumaa ei voida ottaa huomioon, on kuitenkin vahinkotapahtumasta aiheutuvia toimintakyvyn rajoituksia pidettävä siinä määrin merkittävinä hänen parturi-kampaaja-yrittäjän työssään, että hänen työkykynsä voidaan esitetyn selvityksen perusteella arvioida alentuneen peukalon vamman johdosta 50 % ajalla 1.11.2011­ - 30.9.2013.

Vakuutuslautankunnan asiantuntijalääkäri Yrjänä Nietosvaara on lausunnossaan todennut, että K.V:n työkyvyttömyys 3.10.2011 jälkeiseltä ajalta johtuu pääasiassa K.V:n psyykkisestä oireilusta, josta K.V. on kärsinyt jo ennen vahinkotapahtumaa. Nietosvaaran käsityksen mukaan vahinkotapahtuma on kuitenkin osaltaan pahentanut vahingonkärsineen psyykkistä oireilua.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että K.V:n työkyvyttömyys myös 3.10.2011 jälkeisellä on johtunut ainakin osittain vastuuvakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Tämän vuoksi K.V:n ansionmenetys myös 3.10.2011 - 30.9.2013 väliseltä ajalta tulee korvata 50 %:n korvausasteen mukaisesti. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella lautakunta voisi katsoa K.V:n työkyvyttömyyden 30.9.2013 jälkeiseltä ajalta olleen seurausta 22.4.2011 vahinkotapahtumasta.

Tilapäinen haitta

Vakuutusyhtiö on maksanut K.V:lle korvausta liikennevakuutuslautakunnan normien ja ohjeiden mukaisesti tilapäisestä haitasta (kipu ja särky) luokan 2 (lievät vammat) mukaan yhteensä 1000 euroa. K.V. katsoo olevansa oikeutettu korkeamman haittaluokan mukaiseen korvaukseen.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilö-vahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Kyseistä lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 167/2003) mukaan haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä tai hankaluutta, jota henkilövahinko eri tavoin aiheuttaa. Korvattavaa haittaa ovat ensinnäkin henkilövahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet kuten kipu ja särky. Korvattavaa haittaa on myös fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuvan toiminnanvajavuus, esimerkiksi kykenemättömyys aistia tai liikkua normaalisti. Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus kokonaisarvion perusteella. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2c §:ssä luetellaan ne keskeiset perusteet, jotka tulee ottaa huomioon määrättäessä korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Korvauksen määrä arvioidaan niiden mukaan objektiivisesti.

Arvioidessaan vamman vahingonkärsijälle aiheuttamaa kipua ja särkyä ja muuta tilapäistä haittaa lautakunta on käyttänyt apunaan liikennevahinkolautakunnan antamia normeja ja ohjeita sekä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia, joita yleisesti sovelletaan vahingonkorvauskäytännössä. Kyseisiä normeja ja suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene.

Vakuutusyhtiö on arvioinut K.V:lle aiheutuneen tilapäisen haitan kuuluvan liikennevahinkolautakunnan normien mukaiseen luokkaan 2, lievät vammat. Tähän vammaluokkaan kuuluvat mm. ruhjevammat, yksinkertaiset viilto- tai repimähaavat, sormijäsenen menetys, nivelen verenpurkauma, sijoiltaanmeno, yksinkertainen luunmurtuma, joka paranee oletetussa normaaliajassa eikä vaadi leikkaushoitoa, hyvin lievä aivovamma, johon liittyy lyhytkestoinen tajuttomuus, sekä kaularangan retkahdusvamma, johon ei ole kuvantamismenetelmin todettu liittyvän kudosvaurioita. Lieville vammoille on ominaista, että ne eivät tarvitse elvytys- tai tehohoitoa, eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon, toiminnallinen toipuminen vaatii enintään kaksi kuukautta ja vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset. Korvaukset tässä vammaluokassa ovat 200 eurosta 1 000 euroon.

Vammaluokkaan 3, lievää vaikeammat vammat, kuuluvat mm. pitkien luiden murtumat, jotka voivat vaatia myös leikkaushoitoa, mutta paranevat oletetussa ajassa, vaikea sijoiltaanmeno, jossa on nivelsiderepeämiä ja josta jää pysyvää haittaa, kasvoluiden yksittäis- tai monimurtumat, sormen menetys, kylkiluiden monimurtumat ja veririnta, johon ei liity keuhkovammaa eikä hengitystoiminnan pitkäaikaista vajausta, leikkaushoitoa vaatinut, komplikaatioitta parantunut vatsaontelon elinten vamma, lievä aivovamma sekä kaularangan retkahdusvamma, johon liittyy useita kuukausia jatkunut toiminnallinen haitta. Lievää vaikeammille vammoille ominaista on, että niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa, niihin tai niiden hoitoon ei liity komplikaatioita, niiden jatkohoidossa ei tarvita korjausleikkauksia, niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1–3 viikkoa, toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3–7 kuukaudessa ja niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä. Tässä vammaluokassa korvaukset ovat 1000 eurosta 3700 euroon.

Tilapäisestä haitasta maksettavan korvauksen määrä perustuu henkilövahingon laadun ja vaikeusasteen sekä edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan perusteella tehtyyn objektiiviseen kokonaisharkintaan. Vahinkoa kärsineen subjektiivisilla tuntemuksilla ei ole pääsääntöisesti merkitystä korvausta määrättäessä. Normeja sovellettaessa ei yhden yksittäisen kriteerin täyttyminen ratkaise henkilövahingon sijoittumista tiettyyn luokkaan tai tiettyyn kohtaan luokan sisällä. Ratkaisu on tehtävä kokonaisharkinnan perusteella.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella sekä ottaen erityisesti huomioon K.V:lle suoritettu leikkaus ja vahingosta johtuneen toipumisen kestoaika lautakunta katsoo K.V:lle aiheutuneen kivun ja säryn ja muun tilapäisen haitan kuuluvan liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) keskikolmannekseen siten, että korvauksen määrä on 2.000 euroa.

Pysyvä haitta

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan K.V:lle on jäänyt vahinkotapahtuman seurauksena peukaloon hermovaurion pysyvä jälkitila, joka lausuntojen mukaan on erityisen kivulias. Vakuutusyhtiö on arvioinut pysyvän haitan kuuluvan kokonaisuudessaan luokkaan 3.

Vamman aiheuttamaa pysyvää vikaa ja haittaa arvioidessaan lautakunta on käyttänyt STM:n asetusta tapaturmavakuutuslain 18a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta. Haittaa arvioitaessa otetaan huomioon ainoastaan sairauden, vamman ja toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita kuten ammattia. Toimintakykyä verrataan samanikäisen terveen henkilön toimintakykyyn. Vakuutuslautakunnan pyytämässä asiantuntijalausunnossa asiantuntijalääkäri on katsonut, että K.V:n oireet ja löydökset kuuluvat ryhmään lievä CRPS (haittaluokka 0-3), jossa tuntoherkkyys ja arkuus haittaavat normaalia päivittäistä toimintaa. Raajan kuormituksesta ja käytöstä aiheutuu kivun paheneminen, kivuliaan raajan käyttö normaalia hitaampaa ja kömpelömpää, raajan lihasvoima ja kestävyys heikentyneet. Lausunnon mukaan kyseessä ei ole keskivaikea CRPS (haittaluokka 4-8), koska selviä, objektiivisesti havaittavia muutoksia ihossa, kynsissä tai nivelkapseleissa tai lihasten surkastumista ei ole.

Käytettävissään olevan lääketieteellisen selvityksen sekä hankkimansa asiantuntijalausunnon perusteella lautakunta katsoo K.V:lle jääneen pysyvän haitan kuuluvan STM:n vahinkohetkellä voimassa olleen haittaluokka-asetuksen mukaiseen haittaluokkaan 3. Näin ollen lautakunta pitää K.V:lle maksettua pysyvän haitan korvausta vakiintuneen korvauskäytännön mukaisena.

Pysyvä kosmeettinen haitta

Kosmeettisesta haitasta K.V.lle on maksettu korvausta liikennevakuutuslautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokituksen luokan 2 (lievää suurempi kosmeettinen haitta) yläkolmanneksen mukaisesti 2.012 euroa (perusmäärä 4.500 euroa).

Arvioidessaan henkilövahingosta vahingonkärsijälle jäänyttä pysyvää kosmeettista haittaa lautakunta on käyttänyt apunaan liikennevahinkolautakunnan antamia normeja ja ohjeita, joita yleisesti sovelletaan vahingonkorvauskäytännössä. Lautakunnan käsityksen mukaan kyseisiä normeja voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene

Liikennevahinkolautakunnan normien mukaan haittaluokkaan 2 kuuluu vartalon tai raajojen arvet, jotka ovat selvemmin näkyvät kuin luokassa 1, johon puolestaan kuuluvat muun muassa rumentava vartalon arpi, joka on kapea ja pehmeä eikä väriltään voimakkaasti ihosta poikkeava sekä rumentava muu arpi joka sijaintinsa johdosta (kuten raajan sisäsivulla) on yleensä ainakin osin piilossa eikä laajuuden, kiristyksen tms. johdosta ole huomiota herättävä. Luokkaan 2 kuuluu lisäksi kasvoarpi tai arvet, jotka ovat selvemmin näkyviä kuin luokassa 1, mutta eivät vääristä kasvonpiirteitä taikka ole erityisen laaja.

Lautakunnalle toimitetuista valokuvista ilmenee, että K.V:lle on jäänyt arpia kasvoihin ja kämmenen sekä peukalon alueelle. Arvet ovat lyhyitä ja kapeahkoja. Väriltään ne ovat lähellä ihon luonnollista väriä. Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo lausunnonpyytäjälle jääneen pysyvän kosmeettisen haitan kuuluvan liikennevahinkolautakunnan normien mukaiseen vammaluokkaan 2, lievää suurempi kosmeettinen haitta. Vakuutusyhtiön tältä osin maksama korvaus on vakiintuneen korvauskäytännön mukainen eikä lautakunta suosita lisäkorvausta.

Johtopäätös

Edellä selostetuin perustein sekä käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan K.V:n ansionmenetyksen myös 3.10.2011 - 30.9.2013 väliseltä ajalta 50 % korvausasteen mukaisena. Lautakunta suosittaa myös yhtiötä suorittamaan tilapäisestä haitasta korvausta luokan 3 keskikolmanneksen mukaisesti yhteensä 2.000 euroa. Summasta voidaan vähentää K.V:lle aiemmin suoritettu korvaus.

Muilta osin lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena, eikä suosita lisäkorvauksia maksettavaksi.

Tämän ratkaisun antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Korpiola ja Rusanen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Hanén.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA