Tapahtumatiedot
Vakuutettu (s. 1995) on 26.2.2010 kaadettu koulun pihalla ”kamppaamalla” jalat alta 3 – 4 kertaa, jolloin vakuutettu on kaatunut selälleen. Viimeisellä kaatumiskerralla selkä on kipeytynyt voimakkaasti. Vakuutettu on hakeutunut lääkärin hoitoon 4.3.2010. Vakuutetulla on todettu lantiossa ristiluun kolmannen nikaman luuruhje. Vakuutettu on hakenut korvausta yksityistapaturmavakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö on 11.5.2012 antanut kielteisen korvauspäätöksen koskien selän hoitokuluja 18.2.2011 jälkeen, koska yhtiön mukaan selkävaivat eivät johdu tapaturmasta 26.2.2010, vaan siitä riippumattomista muista selkävaivoista. Yhtiön näkemyksen mukaan puhelinkeskustelussa 18.2.2011 on ilmoitettu tapaturmassa aiheutuneen sakrumin kontuusion/fissuuran parantuneen, mutta selkään on jäänyt pysyviä kipuja. Yhtiö katsoo, että kuvantunlaiset kolahdusvammat paranevat itsestään eivätkä vaadi pidempiaikaista hoitoa tai aiheuta vakuutusehdoissa tarkoitettua pysyvää lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa. Yhtiö toteaa, että sairauksia, kipeytymisiä ja rasitusvammoja ei korvata tapaturmavakuutuksesta, koska syynä niihin ei ole ehtojen edellyttämä tapaturma. Myöskään tapaturman jälkeen alkava, jatkuva tai pitkittyvä oireilu ei yhtiön mukaan aina tarkoita, että syynä olisi vakuutusehtojen edellyttämä tapaturman aiheuttama vamma. Korvauslaskelman 11.5.2012 mukaan vakuutetulle on korvattu hoitokulut 13.4.2012 vahingon selvittelykuluna.
Yhtiö on käsitellyt asian uudelleen vakuutetun oikaisupyynnön perusteella ja tästä annetussa 6.7.2012 päivätyssä korvauspäätöksessä todetaan, että hoitokulut 18.2.2011 jälkeen eivät aiheudu tapaturmasta vaan siitä riippumattomista selän kudosmuutoksista ja niistä aiheutuneista vaivoista. Yhtiö katsoo, että hoitotietojen ja sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokkataulukon perusteella tapaturmasta 26.2.2010 ei ole jäänyt sellaista vähintään haittaluokan 2 suuruista lääketieteellistä pysyvää toiminnallista haittaa, joka oikeuttaisi haittaluokitustaulukon mukaiseen korvaukseen. Yhtiö toteaa, että hoitotietojen mukaan vakuutetun todetaan toipuneen alaselän ja ristiluun ruhjeesta. Lisäksi on todettu lannerangassa lievä protruusio eli välilevyn pullistuma, joka ei paina hermoa. Yhtiön käsityksen mukaan todetut löydökset eivät johdu tapaturmasta 26.2.2010.
Vakuutetun asia on käsitelty myös yhtiön sisäisessä muutoksenhakuelimessä vakuutetun oikaisupyynnön perusteella ja tästä annetussa 18.10.2012 päivätyssä korvauspäätöksessä katsotaan, että tapaturmassa 26.2.2010 aiheutuneen lannerangan nikamavälin L IV – L V ruhjevammasta aiheutuvia kuluja on korvattu riittävästi 18.2.2011 mennessä, jolloin ruhjevamman on todettu täysin parantuneen. Koska tapaturmassa aiheutunut lannerangan ruhjevamma on parantunut, eivät pitkittyneet selän oireet selity korvauspäätöksen mukaan kyseisellä vammalla. Vakuutetun selässä todetaan todetun myös lievä protruusio, joka ei aiheuta hermokompressiota. Tämä löydös, sikäli kun selän oireet siitä aiheutuvat, on korvauspäätöksen mukaan sellainen korvauspäätöksessä 6.7.2012 tarkoitettu kudosmuutos, joka ei johdu tapaturmasta 26.2.2010. Näin ollen on katsottu, ettei vakuutetun tapauksessa ole riittävästi osoitettu vakuutetun pitkittyneiden selkäoireiden olevan enää 18.2.2011 jälkeen korvausvastuun perustavassa syy-yhteydessä tapaturmaan 26.2.2010. Myöskään korvausta pysyvästä haitasta ei makseta, koska tapaturmasta 26.2.2010 ei ole osoitettu jääneen sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokituspäätöksen mukaista korvattavaa lääketieteellistä pysyvää haittaa. Sisäisen muutoksenhakuelimen näkemyksen mukaan korvauspäätös 6.7.2012 on oikea ja vakuutusehtojen mukainen.
Valitus
Vakuutettu vaatii korvattavaksi tapaturmasta aiheutuneita kuluja ja korvausta pysyvästä haitasta. Valituksessa kuvataan vammamekanismia ja kiinnitetään huomiota sen voimakkuuteen. Valituksen mukaan vakuutetun jalkojen säteilykivut alkoivat ja ovat jatkuneet vähenevissä määrin valituksen laatimishetkeen saakka, jolloin kipuja kuvataan tulevan enää satunnaisesti. Kaupungin vakuutuksesta kerrotaan korvatun hoitokuluja noin 8000 euron arvosta 18.2.2011 saakka, jonka jälkeen kaupunki on edelleen korvannut useita kymmeniä käyntejä fysioterapiassa.
Vakuutetun kuvataan olleen liikunnallisesti aktiivinen nuori ja selän aiheuttamat ongelmat ovat koko ajan vähentyneet. Myös selkärankareuman mahdollisuus on poissuljettu yliopistosairaalassa. Valituksessa on epäilty, että vakuutettu ei parane palveluskelpoiseksi noin vuodessa, vaikka paranemista koko ajan tapahtuukin.
Pysyväksi haitaksi on valituksessa arvioitu haittaluokituspäätöksen selkää koskevan kohdan perusteella haittaluokka 2 – 3, koska keskivaikeassa toiminnanvajavuudessa on liian suuria vaatimuksia. Vakuutetun vaikeudet liikkumisessa ja olemisessa rajoittuvat liikkumisen ja liikeratojen rajoitteisiin ja kiputiloihin staattisissa asennoissa. Vakuutettu ei voi nostaa tai kantaa painavia esineitä, ei voi kyykistellä turvallisesti ja ei voi hypätä. Liikeratojen niukkuus ei valituksen mukaan sinällään aiheuta haittaa, sillä siihen tottuu ja se ei esimerkiksi aiheuta kipuja.
Vakuutusyhtiön vastine
Vastineessaan 8.2.2013 vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutetun selkä on tutkittu hyvin kattavasti ja hänelle on tehty useampi MRI-tutkimus sekä röntgenkuvaus. Näistä lausunnoista ei yhtiön mukaan ilmene muita tapaturmaisia muutoksia kuin alkuvaiheessa todettu selän ruhjevamma, joka viimeistään sairauskertomuksessa 18.2.2011 on todettu parantuneeksi. Lisäksi yhtiö toteaa, että sairauden tai muun vian osuus voidaan päätellä tapaturmaisten muutosten puuttumisesta sekä oireiden kehittymisestä.
Yhtiö toteaa, että annetun vahinkokuvauksen perusteella tapaturman ei voida arvioida olleen voimakkuudeltaan huomattava eikä se sovi laadultaan ja voimakkuudeltaan aiheuttamaan tapaturmaista välilevytyrää ja pitkäkestoista iskiasoireilua. Nikamavälilevytyriä voi olla myös ilman selkä- ja iskiasoireita, joten selän oireettomuus ei sulje muun muassa rappeutuman mahdollisuutta pois. Nikamavälilevyvaurion syntymiseen ovat yhtiön käsityksen mukaan olennaisesti myötävaikuttaneet tapaturmavammasta riippumattomat sairausperäiset, rakenteelliset tai rappeumaperäiset muutokset. Todettujen protruusiomuutosten osalta on yhtiön mukaan ilmeistä, että ne aiheuttavat selkään paikallista kipuoiretta ja voivat ajoittain antaa ohimenevää ärsytystä alaraajaan menevään hermoon.
Yhtiö toteaa, että haitta katsotaan pysyväksi, kun vamman tai sairauden tila ei lääketieteellisen todennäköisyyden mukaan enää parane. Yhtiö kiinnittää huomiota siihen, että selän tilannetta ei voida katsoa pysyväksi, koska paranemista on tapahtunut ja tapahtuu lausuntopyynnön mukaan yhä. Lisäksi yhtiö toteaa, että lääketieteellisestä selvityksestä ei ilmene, että vakuutetulla olisi todettu edes lieviä neurologisia oireita tai löydöksiä.
Yhtiö katsoo, että tapaturmavamma 26.2.2010 ei aiheuta vakuutetulle pysyvää vikaa tai haittaa. Tapaturmavammana on todettu selän ruhjevamma, joka on viimeistään 18.2.2011 todettu parantuneeksi. Selässä todetut protruusiomuutokset eivät yhtiön mukaan ole yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavia vammoja.
Lääketieteellinen selvitys
Lautakunnalla on ollut käytettävissään E-lääkärinlausunnot 20.8.2010 ja 13.4.2012, sairauskertomustiedot 12.3.2010, 19.3.2010, 9.4.2010, 7.5.2010, 14.5.2010, 19.11.2010, 6.12.2010, 18.2.2011, 10.6.2011, lannerangan magneettikuvauslausunto 17.3.2010, lannerangan ja sakrumin alueen magneettikuvauslausunnot 12.5.2010 ja 1.10.2010, lannerangan magneettikuvien 17.3.2010 ja 12.5.2010 vertailulausunto 20.6.2011, fysioterapialausunnot 9.3.2010 ja 31.8.2010.
Ensimmäisen lääkärissäkäyntimerkinnän 12.3.2010 mukaan sacrum aristaa melkoisen voimakkaasti, natiiviröntgenkuvan perusteella vahva epäily poikittaisesta murtumasta.
Sairauskertomusmerkinnän 19.3.2010 mukaan sacrumissa S3:ssa on selvä kontuusio, jalkoihin säteilyä jonkin verran ollut.
Lääkärinlausunnon 13.4.2012 mukaan vakuutetun selän tilanne on edelleen varsin hankala, selkä on selkeästi jäykkä, taivutukset jäävät vajaiksi ja myöskin jäykkyyttä kaularangan alueella. Selkärankareuman mahdollisuus on suljettu pois. Tärinäarkuus ja selkä ei kestä pitkään istumista.
Asiantuntijalausunto
Lautakunnan pyynnöstä antamassaan lausunnossa LKT, DI, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, ortopedian ja traumatologian dosentti Aarne Kivioja, jolla on myös liikennelääketieteen erityispätevyys, on todennut, että vakuutettu on 26.2.2010 kaadettu koulun pihalla "kamppaamalla" jalat alta 3-4 kertaa, jolloin hän on kaatunut selälleen. Viimeisellä kaatumiskerralla selkä on kipeytynyt voimakkaasti. Vakuutettu on hakeutunut lääkärin hoitoon 4.3.2010, tämä merkintä puuttuu. Vakuututulla on todettu selän ruhjevamma ja lannerangan välilevyprotruusio.
Ensimmäisen käytettävissä olevan lääkärissäkäyntimerkinnän 12.3.2010 mukaan vakuutettu on kampattu koulussa ja lentänyt selälleen, aristi melkoisen voimakkaasti ristiluuta.
Lannerangan ja lantion magneettikuvauksessa 17.3.2010 nähtiin S3 ristinikamassa vasemmalla luuruhjeeseen sopiva muutos. Kliinikko epäili myös hiusmurtuman mahdollisuutta. Jalkoihin säteilyä oli jonkin verran ollut. Lannerangan ja ristiluun magneettikuvauksessa 12.5.2010 nähtiin lannerangan oikoryhti ja kahdessa alimmassa välissä vähäiset välilevypullotukset eli protruusiot. Vertailukuvia ei ollut ja luuruhjetta ristiluussa ei enää lausuttu.
Lannerangan ja ristiluun magneettikuvauksessa 1.10.2010 presakraalivälin protruusio oli oleellisesti ennallaan, hermojuuriin muutos ei ollut kontaktissa. Epäiltiin sakroiliittiä ja suositeltiin selkärankareuman poissulkua.
Sairauskertomustekstin 9.11.2010 mukaan eteentaivutuksessa kädet jäivät 11 cm päähän lattiasta, lihasvoimat olivat symmetriset ja ihotunnot symmetriset alaraajoissa. Tämän jälkeen on tehty magneettikuvaukset rinta- ja kaularangasta, joita referoidaan tekstissä 18.2.2011. Löydökset olivat täysin normaalit. Selän eteentaivutus kuvataan hyväksi 10.6.2011, samoin ojennus ja sivulle taivutukset olivat hyvät, normaalilaajuiset. Magneettilausunnossa 20.6.2011 on vertailtu aikaisempia kolmea kuvasarjaa.
Tilakuvauksen 13.4.2012 mukaan selkä oli selkeästi jäykkä, taivutukset jäivät vajaiksi ja oli myös jäykkyyttä kaularangan alueella, krooninen kipuselkäoireyhtymä oli uhkaamassa. Liikkeiden vajavuutta ei kuvata tarkemmin. Muutoksenhakutekstin 10.12.2012 isän kirjoittaman tilakuvauksen mukaan säteilykivut jalkoihin alkoivat tapahtuneesta ja ovat jatkuneet vähenevässä määrin noihin päiviin asti, kipua tulee enää satunnaisesti.
Henkilövahinkoilmoituksen mukaan vakuutettu on kampattu selälleen 26.2.2010 välitunnilla 3-4 kertaa, viimeisellä kertaa lensi maahan ja alaselkä vioittui. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei hoitokuluja korvata 18.2.2011 jälkeen eikä pysyvää vikaa ja haittaa ole jäänyt.
Toteamuksinaan dosentti Kivioja toteaa, että vakuutettu on tapahtumahetkellä ollut 15-vuotias nuorimies, joka on useamman kerran kaadettu maahan. Ilmoituksen mukaan reppu on ollut selässä jonkin verran yläselkää suojaamassa. Kaupungin vakuutusyhtiö on korvannut fysioterapiakuluja ilmeisen pitkään ja kaupunki ilman vakuutusyhtiötä 18.2.2011 jälkeenkin. Nyt vastapuolena oleva vakuutusyhtiö on yksityistapaturman perusteella korvannut kuluja noin vuoden verran tapahtuneesta.
Vammoina on todettu lantiossa ristiluun kolmannen nikaman luuruhje, joka on seurannassa parantunut kuvantamistutkimusten perusteella kahdessa kuukaudessa. Kiputila tapahtuneen jälkeen on jatkunut ilmeisen pitkään, mutta mitään hermovauriota ei ole voitu osoittaa kliinisesti tai kuvantamistutkimuksin, hermoratatutkimusta ei liene tehty.
Tavanomaisesti korvattavaa pysyvää haittaa eli vähintään haittaluokka 2 jää esimerkiksi kasaanpainuneista selkärangan nikamamurtumista. Korvattava pysyvä haitta syntyy myös hermorakenteisiin tai selkäytimeen kohdistuvasta pysyvästä vauriosta. Puheena olevassa tapauksessa ei ole niin vaikeaa vammaa osoitettu. Ristiluun epäilty hiusviivamurtuma on ajan kanssa parantunut ilman virheasentoa tai instabiliteettia.
Osa protruusioista on välilevyjen fysiologisia muutoksia. Prolapsia eli välilevyn esiinluiskahdusta ei ole todettu. Tässä tapauksessa todetut protruusiot ovat pysyneet seurannassa ennallaan eivätkä ole aiheuttaneet hermojuuripuristusta, joten niistä ei myöskään synny mitään pysyvää toiminnallista haittaa, joka on tämän lausunnon pääaihe. Vakuutusehdoissa mainitaan erikseen, että korvausta psyykkisistä seurauksista ei makseta.
Yhteenvetonaan dosentti Kivioja toteaa, että tapaturman 26.2.2010 jälkeen vakuutetulla on todettu lantiossa kolmannen ristinikaman luuruhje. Saadun lääketieteellisen selvityksen perusteella vammamekanismi on ollut riittävä aiheuttamaan em. löydöksen. Käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene, että jokin tapaturmasta 26.2.2010 riippumaton sairaus tai vika olisi myötävaikuttamassa oireistoon tai sen syynä. Vakuutetun hoidon ja tutkimusten tarve on ollut tapaturmasta johtuvaa 18.2.2011 saakka. Tapaturman 26.2.2010 aiheuttamista vammoista ei ole jäänyt vakuutetulle pysyvää korvattavaa haittaa. Selän oireiston aiheuttama kokonaishaittaluokka ei yllä tasolle 2. Lisäksi dosentti Kivioja toteaa, että vähäisen välilevyprotruusion arviointi vaatisi kuva-arvioinnin, mutta tuo seikka ei ole oleellinen tässä tapauksessa, kun arvioidaan mahdollista pysyvää haittaa.
Vakuutetun lisäkirjelmä
Vakuutettu on toimittanut lautakunnalle lisäkirjelmän, jonka liitteenä on ollut Puolustusvoimien 6.12.2013 päivätty päätös, jonka mukaan vakuutettu on vapautettu asevelvollisuuslain mukaisesta rauhan ajan palveluksesta terveydentilansa takia. Lisäkirjelmän mukaan vapautus on myönnetty selkävian takia. Vakuutetun selän tilanne ei ole lisäkirjelmän mukaan huonontunut, vaan pikkuhiljaa parantunut.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Sovellettavat vakuutusehdot
Henkilövakuutus
4 Tapaturma ja sen rajoitukset
4.1 Tapaturma
Tapaturma on äkillinen, ulkoinen ja ruumiin-vamman aiheuttava tapahtuma, joka sattuu vakuutetun tahtomatta.
Tapaturmasta aiheutuneeksi katsotaan myös vakuutetun erityisen ja yksittäisen voimanponnistuksen ja liikkeen välittömästi aiheuttama lihaksen tai jänteen venähdysvamma, johon on annettu lääkärinhoitoa 14 vuorokauden kuluessa vammautumisesta. Korvausta maksetaan enintään kuuden viikon ajalta venähdysvamman syntymisestä. Voimanponnistuksen ja liikkeen aiheuttaman venähdysvamman hoitokuluina ei korvata magneettitutkimusta eikä leikkaustoimenpiteitä.--
4.3 Tapaturmasta riippumattoman sairauden, vamman, vian tai rappeuman vaikutus
Tapaturmasta riippumatonta sairautta, vammaa, vikaa tai tuki- ja liikuntaelimistön rappeutumaa ei korvata, vaikka ne olisivat olleet oireettomia ennen tapaturmaa. Jos nämä tapaturmasta riippumattomat seikat ovat olennaisesti vaikuttaneet tapaturmasta aiheutuneen vamman syntyyn tai sen paranemisen pitkittymiseen, maksetaan haittakorvauksia vain siltä osin kuin pysyvän haitan on katsottava aiheutuneen tästä tapaturmasta.
Tapaturmavakuutus
3.3 Haittakorvaus
Oikeus haittakorvaukseen syntyy, kun vakuutetulle aiheutuu pysyvä haitta haittakorvauslajin voimassaoloaikana sattuneen tapaturman vuoksi ja pysyvä haitta on jatkunut kolme kuukautta.
Pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle ja joka ei lääketieteellisen todennäköisyyden mukaan parane. Haittaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu. Vammautuneen yksilölliset olosuhteet, kuten ammatti tai harrastukset, eivät vaikuta haitan määritykseen.
Haitan suuruus määritetään tapaturman sattuessa voimassa olleen sosiaali- ja terveysministeriön antaman tapaturmavakuutuslakiin perustuvan haittaluokituspäätöksen perusteella. Vammat on jaettu haittaluokkiin 1 – 20 siten, että haittaluokka 20 tarkoittaa suurinta haittaa ja haittaluokka 1 pienintä korvattavaa haittaa. Haittaluokan mukaista pienintä haittaa sovelletaan haittaluokituspäätöksen mukaisesti ainoastaan silmien ja sormien vammoihin.
Täydestä eli haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa.
Pysyvä haitta määritetään viimeistään kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta.
Jos haitta muuttuu vähintään kaksi haittaluokkaa ennen kuin kolme vuotta on kulunut korvauksen maksamisesta, muutetaan korvauksen määrää vastaavasti. Maksettua korvausta ei kuitenkaan peritä takaisin.
Korvausta ei makseta tapaturman psyykkisistä seurauksista.
Asian arviointi
Tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutetun selän oireiston syntymiseen ollut olennaisesti vaikuttamassa tapaturmasta 26.2.2010 riippumaton syy ja mikä on tapaturmasta 26.2.2010 mahdollisesti aiheutuneen pysyvän haitan haittaluokka.
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman, sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Jos hän tämän näyttää, on vakuutuksenantajan velvollisuutena sen jälkeen osoittaa vahingon tai sen seurausten aiheutuneen vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, jos vakuutuksenantaja haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.
Sen arvioiminen, onko yksityistapaturmavakuutukseen perustuvan korvausvaatimuksen perusteena oleva vamma syy-yhteydessä tapaturmaan, perustuu vallitsevaan lääketieteelliseen tietoon kyseiselle vammalle tyypillisestä ja riittävästä tapaturmamekanismista sekä erikseen kussakin yksittäistapauksessa vaurioituneista kudoksista tehtyihin havaintoihin. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna pelkästään ajallisen yhteyden perusteella, eli sen perusteella, että vammautuminen on käynyt ilmi tapaturman jälkeen.
Syy-yhteys vamman ja kuvatun tapaturmamekanismin välillä on oletettu lähtökohtaisesti vallitsevaksi silloin, kun tapaturmamekanismi on ollut energiamäärältään ja muilta ominaisuuksiltaan vammalle riittävä ja kun myös vamma on ollut sanotun tapaturmamekanismin tyypillinen seuraus. Yksin se seikka, että vakuutettu on vammautunut, ei kuitenkaan ole riittävä näyttö siitä, että vammautuminen on aiheutunut vakuutusehtojen perusteella korvaukseen oikeuttavan tapaturmamekanismin seurauksena.
Tässä tapauksessa vakuutetulla on todettu tapaturman 26.2.2010 seurauksena lantiossa ristiluun kolmannen nikaman luuruhje, joka on seurannassa parantunut kuvantamistutkimusten perusteella kahdessa kuukaudessa. Lautakunnan pyytämän asiantuntijalausunnon mukaan käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen perusteella vammamekanismi on ollut riittävä aiheuttamaan tämän löydöksen. Käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene, että jokin tapaturmasta 26.2.2010 riippumaton sairaus tai vika olisi myötävaikuttamassa oireistoon tai sen syynä. Lautakunnan pyytämän asiantuntijalausunnon mukaan vakuutetun selän ruhjevamma on aiheuttanut selän hoito- ja tutkimuskulut 18.2.2011 saakka. Asiantuntijalausunnossa esitetyn mukaisesti lautakunta katsoo, että selän ruhjevamma on tullut hoitokulujen osalta riittävästi korvatuksi 18.2.2011 mennessä eli noin vuoden kuluessa tapaturmasta, vaikka luuruhje on kuvantamistutkimusten mukaan parantunut jo noin kahdessa kuukaudessa.
Vakuutusehtojen mukaan pienin korvattava haittaluokka on haittaluokka 2. Kuten lautakunnan pyytämässä asiantuntijalausunnossa on todettu, tavanomaisesti korvattavaa pysyvää haittaa eli vähintään haittaluokka 2 jää esimerkiksi kasaanpainuneista selkärangan nikamamurtumista. Korvattava pysyvä haitta syntyy myös hermorakenteisiin tai selkäytimeen kohdistuvasta pysyvästä vauriosta. Viimeisimmässä käytettävissä olevassa tilakuvauksessa 13.4.2012 vakuutetun selän tilanteen todetaan edelleen olevan varsin hankala, selkä on selkeästi jäykkä, taivutukset jäävät vajaiksi ja jäykkyyttä on myös kaularangan alueella. Lautakunnalle maaliskuussa 2014 toimitetussa lisäkirjelmässä todetaan, että vakuutetun selän tilanne ei ole pahentunut vaan pikkuhiljaa parantunut.
Vakuutusehtojen mukaan pysyvä haitta määritetään viimeistään kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta eli vakuutetun tapauksessa 26.2.2013 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 29.12.2009/1649 mukaan haittaluokissa 0 – 3 on lieviä kivuliaita selän taivutusliikkeiden rajoituksia sekä lieviä neurologisia oireita ja löydöksiä. Käytettävissä olevien tietojen perusteella vakuutetulla ei ole todettu neurologisia oireita eikä löydöksiä. Selän taivutusliikkeiden tilanteesta pysyvän haitan arvioinnin takarajaan 26.2.2013 mennessä ei ole käytettävissä tarkkoja tietoja, mutta vakuutetun selän tilanteen on maaliskuussa 2014 kuvattu pikkuhiljaa paranevan. Hankkimansa asiantuntijalausunnon mukaisesti lautakunta katsoo, että vakuutetulle on jäänyt tapaturman 26.2.2010 seurauksena selän lievää pysyvää haittaa. Nyt käytettävissä olevin tiedoin vakuutetulle jäänyt selän pysyvä haitta ei kuitenkaan yllä alimpaan korvattavaan haittaluokkaan 2. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen, jäsenet Ahlroth, Kauppila ja Kummoinen sekä varajäsen Koskiniemi. Sihteerinä toimi Stormbom.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA