Tapahtumatiedot

E.H. (syntynyt 31.8.1935) on kuulunut 12.8.1968 - 25.8.1993 kestäneen työsuhteensa perusteella silloisen työnantajansa eläkesäätiön toimintapiiriin. Hänelle myönnettiin vuonna 1994 työeläkelakien mukainen työttömyyseläke.  E.H.:lla on ollut eläkesäätiöstä vapaakirjaoikeus vanhuuseläkeiässä maksettavaan lisäeläkkeeseen. Eläkesäätiö päätti 1.1.2001 lisäeläkevastuidensa siirtämisestä henkivakuutusyhtiölle. Työnantaja otti tätä varten työnantajan ja henkivakuutusyhtiön välillä 24.4.2001 tehdyllä sopimuksella henkivakuutusyhtiöstä eläkesäätiön sääntöjä vastaavan ryhmäeläkevakuutuksen.

E.H. tiedusteli lokakuussa 2009 sähköpostitse vakuutusyhtiöltä mahdollisuutta saada eläkesäätiön lisäeläkettä työeläkkeensä lisäksi. Vakuutusyhtiön ilmoittaman mukaan tällöin ilmeni, ettei E.H.:lle ollut eläkevastuun siirron yhteydessä vuonna 2001 vakuutettu henkivakuutusyhtiössä lisäeläkettä. Asiaa selviteltiin tämän jälkeen edelleen. Vakuutusyhtiö ilmoitti E.H.:lle 28.7.2011 eräiden eläkkeen laskentaan liittyneiden tietojen ohella, että se olisi yhteydessä E.H.:n työnantajaan eläkkeen vakuuttamisesta. Ilman työnantajan suostumusta eläkettä ei voitaisi vakuuttaa ja maksaa. Työnantajan tähän suostuessa eläkettä maksettaisiin vuodelta takautuvasti eli 1.6.2010 alkaen.

Vakuutusyhtiöstä ilmoitettiin E.H.:lle sähköpostilla 3.10.2011, että työnantajalta oli saatu lupa puuttuneen lisäeläkkeen vakuuttamiseksi. E.H.:ta pyydettiin täyttämään eläkehakemus, jonka E.H. allekirjoitti 4.10.2011.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö myönsi E.H.:lle lisäeläkkeen 1.6.2010 alkaen päätöksellä 10.10.2011. Eläkkeen määrä oli 24,65 euroa/kk ja 1.1.2011 alkaen indeksillä tarkistettuna 24,98 euroa/kk.

Valitus

E.H. vaatii lisäeläkkeen maksamista jo vuoden 1994 alusta korot mukaan lukien. Hänelle ei eläkkeelle lähtiessä kerrottu mitään siitä, että tällainen lisäeläke olisi mahdollista saada. Hän kuuli lisäeläkkeestä entisiltä työkavereiltaan vasta vuonna 2009 ja otti yhteyttä vakuutusyhtiöön. Eläkkeen saaminen vaati paljon työtä ja sähköposteja.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että E.H.:n valitus ei anna aihetta maksaa hänelle lisäeläkettä ajalta ennen 1.6.2010.

Vakuutusyhtiö toteaa E.H.:n työsuhteen työnantajaansa päättyneen elokuussa 1993 ja hän jäi työttömyyseläkkeelle. E.H. oli kuulunut työnantajan eläkesäätiön piiriin ja oli oikeutettu vanhuuseläkeiässä saamaan lisäeläkettä. Eläkesäätiö päätti lisäeläkevastuidensa siirtämisestä henkivakuutusyhtiölle 1.1.2001. Tähän liittyen työnantajan tuli vakuuttaa eläkesäätiön sääntöjen mukaiset lisäeläkkeet vakuutussopimuksella. Henkivakuutusyhtiö teki 1.1.2001 ryhmäeläkettä koskevan vakuutussopimuksen työnantajan kanssa. Tarkoituksena oli, että eläkesäätiön työnantajaosapuoli turvaa eläkesäätiön lisäeläkevastuut niihin oikeutetuille henkilöille.

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan E.H. ei ole ennen vuotta 2001 ollut lisäeläkeasiassaan yhteydessä eläkesäätiöön, eikä eläkesäätiöllä ole ollut nyt ilmi tulleiden tietojen mukaan muutoinkaan tietoa hänen lisäeläkeoikeudestaan. Ottamatta kantaa eläkesäätiön aikaisiin tapahtumiin vakuutusyhtiö toteaa, ettei E.H.:ta ollut ilmoitettu liitettäväksi eläkesäätiön purkamisen yhteydessä tehtyyn vakuutussopimukseen.

Syksyllä vuonna 2009 E.H. tiedusteli oikeuttaan eläkesäätiön lisäeläkkeeseen. Hän sai tuossa vaiheessa vakuutusyhtiöltä sähköpostilla tiedon, että häntä ei ole vakuutettu eläkesäätiön toimesta siinä yhteydessä, kun eläkesäätiö siirsi lisäeläkevastuunsa vakuutussopimuksella henkivakuutusyhtiölle. Asiaa alettiin kuitenkin selvittää. Tammikuussa 2011 E.H. pyysi myös Vakuutus- ja rahoitusneuvontaa selvittämään oikeuttaan saada eläkesäätiöstä lisäeläkettä.

Sittemmin E.H.:n 4.10.2011 tekemän eläkehakemuksen johdosta vakuutusyhtiö myönsi hänelle eläkepäätöksellään 10.10.2011 takautuvasti 1.6.2010 alkaen lisäeläkkeen, jonka määrästä ei yhtiön käsityksen mukaan ole enää erimielisyyttä.

Vakuutussopimuksen kohdan 19 mukaisesti vakuutussopimukseen sovelletaan (tässä tapauksessa 1.1.2007 voimaan tulleita) vakuutusehtoja, joiden kohdan 16 ja 17 mukaisesti etuuteen oikeutetun henkilön on haettava etuutta vakuutusyhtiöltä eikä sitä takautuvasti makseta ilman erityistä syytä pitemmältä kuin yhden vuoden ajalta.

Kun E.H. ensimmäisen kerran keväällä 2011 pyysi Vakuutus- ja rahoitusneuvontaa selvittämään hänen oikeuttaan lisäeläkkeeseen, muun ohessa eläkesäätiön säännöt, jotka olivat olleet voimassa E.H.:n jäädessä eläkkeelle, toimitettiin Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan. Vakuutusyhtiö viittaa sääntöjen kohtaan 21, jonka mukaan eläkettä pitää hakea kirjallisesti eläkesäätiöltä.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Ratkaistava kysymys

Asiassa on kysymys siitä, onko E.H.:lla oikeus saada entisen työnantajansa ottaman ryhmäeläkevakuutussopimuksen perusteella henkivakuutusyhtiöltä lisäeläkettä myös 1.6.2010 edeltävältä ajalta. E.H. on perustanut vaatimuksensa siihen, ettei hän ollut ennen vuotta 2009 saanut tietoa oikeudestaan lisäeläkkeeseen.

Asian arviointi

Lautakunnan käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella E.H.:n työsuhde työnantajaan on päättynyt 25.8.1993 ja hänelle on myönnetty työttömyyseläke vuonna 1994. Vakuutusyhtiön antaman tiedon mukaan E.H.:lla olisi ollut työsuhteen perusteella vapaakirjaoikeus työnantajansa eläkesäätiön A-osaston vanhuuseläkeiästä maksettavaan lisäeläkkeeseen. Asiakirjojen mukaan E.H.:n työnantaja on siirtänyt eläkesäätiön kautta järjestämänsä työntekijöiden lisäeläkkeet eläkesäätiön sääntöjen mukaisina 1.1.2001 alkaen henkivakuutusyhtiölle vakuutusyhtiön kanssa 24.4.2001 tekemällään ryhmäeläkevakuutussopimuksella.

Lautakunnalle annetuista asiakirjoista ilmenee, että E.H. on ensimmäisen kerran tiedustellut lisäeläkkeen maksamista henkivakuutusyhtiöltä lokakuussa 2009. Vakuutusyhtiön E.H.:lle ilmoittaman mukaan tuolloin ilmeni, ettei E.H. ollut sisältynyt 24.4.2001 tehdyllä ryhmäeläkevakuutussopimuksella vakuutettujen henkilöiden joukkoon.

Lautakunnalla ei ole mahdollisuutta tarkastaa vakuutusyhtiön kyseisellä ryhmäeläkevakuutuksella vakuutettuja työntekijöitä koskevia rekisteritietoja. Käytettävissään olevien asiakirjatietojen perusteella lautakunnalla ei kuitenkaan ole aihetta epäillä vakuutusyhtiön ilmoitusta siitä, että E.H.:n osalta lisäeläke on jäänyt 1.1.2001 alkaen voimassa olleella ryhmäeläkevakuutussopimuksella alun perin vakuuttamatta.

Lisäeläkkeessä on kysymys järjestelystä, jolla työnantaja on tarjonnut työntekijöilleen lakisääteistä vähimmäiseläketurvaa parempia eläke-etuja. Lisäeläkeoikeudesta sovitaan yleensä osana työntekijän työsuhteen ehtoja, joissa on määritelty, millä edellytyksillä työnantaja on sitoutunut lisäeläketurvaa kustantamaan. Näin ollen velvollisuus huolehtia E.H.:n lisäeläkkeen vakuuttamisesta 1.1.2001 lukien voimassa ollutta ryhmäeläkevakuutussopimusta tehtäessä on kuulunut E.H.:n työnantajalle. Lautakunnan saaman selvityksen mukaan vakuutusyhtiö ei ollut vakuutussopimusta tehtäessä saanut tietoa siitä, että myös E.H.:lla ollut eläkeoikeus olisi tullut sisällyttää vakuutuksen piiriin.

Velvollisuus huolehtia E.H.:n sisällyttämisestä ryhmäeläkevakuutukseen ei ole kuulunut vakuutusyhtiölle vaan E.H.:n työnantajalle. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole vastuussa siitä, että E.H. on ollut tietämätön lisäeläkeoikeudestaan. Asiakirjojen mukaan vakuutusyhtiö on saanut työnantajan luvan E.H.:n sisällyttämisestä vakuutukseen vasta lokakuussa 2011, jolloin vakuutusyhtiö on kehottanut E.H.:ta jättämään eläkehakemuksen, mikä on tapahtunutkin 4.10.2011.

Ryhmäeläkevakuutuksen ehtojen kohdan 17 mukaan eläkettä ei ilman erityistä syytä makseta takautuvasti pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkkeen hakemista. Kun vakuutusyhtiö on asiakirjojen mukaan maksanut E.H.:n lisäeläkkeen takautuvasti 1.6.2010 alkaen, lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole velvollisuutta maksaa E.H.:lle takautuvaa eläkettä tätä pidemmältä ajalta.

Ohjesääntönsä mukaan Vakuutuslautakunta on toimivaltainen käsittelemään vain vakuutuksenottajan, vakuutetun, vahingonkärsineen, edunsaajan tai asianomaisen vakuutusyhtiön lautakunnalle esittämiä vakuutussuhteeseen liittyviä lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevia erimielisyyksiä. Tämän vuoksi lautakunta ei voi tutkia asiaa siltä osin, kuin se koskee E.H.:n työnantajan mahdollisia 25.8.1993 päättyneeseen työsuhteeseen perustuneita velvollisuuksia.

Lopputulos

Lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole velvollinen maksamaan E.H.:lle ryhmäeläkevakuutukseen perustuvaa eläkettä 1.6.2010 edeltävältä ajalta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen, jäsenet Ahlroth, Kauppila ja Kummoinen sekä varajäsen Sibakov. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA