Tapahtumatiedot

Puhelimitse 10.9.2012 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottaja A:n ja puolisonsa B:n vuonna 1983 rakennetussa asuinrakennuksessa havaittiin 6.9.2012, että eteisessä oli vuotanut vettä seinää pitkin. Katon nurkkapelti oli irronnut.

Korvausta vahingosta haettiin laajasta kotivakuutuksesta.

Asian käsittely vakuutusyhtiössä

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 21.9.2012. Yhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutus korvaa suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen ollessa voimassa. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheutunut vesikaton vuodosta, ellei vuotoa ole aiheuttanut vesikattoa vaurioittanut myrskytuuli tai muu äkillinen ja ennalta arvaamaton ulkoinen syy. Vahinkokohteessa tehdyn kosteuskartoitusraportin mukaan vahingon aiheuttaja oli ollut rakennuksen kuistin ja katolappeen välisen jiirin puutteellinen tiiviys. Yhtiö totesi, että kyseessä oli vähitellen aiheutunut vahinko, joka ei kuulu vakuutuksesta korvattavaksi.

A ja B reklamoivat asiassa vakuutusyhtiön sisäiselle muutoksenhakuelimelle katsoen, että vahingon syynä oli 13.−15.8.2012 maalausta varten tehty katon pesu. Katto oli pesty painepesurilla, jolloin veden oli täytynyt tulla jiirin pohjalla olevan kattohuovan laidan yli. Vahinko tuli ilmi, kun eteisen seinästä kuului veden lorinaa. Kädellä tunnusteltaessa vettä oli päässyt eteisen lattian alle, mikä osoittaa, että vettä oli tullut kerralla enemmän. Muutoksenhakuelin katsoi lausunnossaan 7.11.2012, että reklamaatiossa esitetty mahdollinen vahingon syy ei ollut todennäköinen, kun vahinko oli havaittu noin kuukausi kattopesun jälkeen sadepäivänä. Lisäksi kosteuskartoitusraportin mukaan kuistin ja kattolappeen välisen jiirin tiivistys oli puutteellinen ja kattolevyistä puuttui pari kiinnitysnaulaa, minkä vuoksi jiirin kohdalta vesi valui kuistin kattokannaketta pitkin yläpohjan eristetilaan. Kuistin ja kattolappeen puutteellisesta tiiviydestä johtuen kosteus oli vähitellen, pitkällä aikavälillä päässyt valumaan kattorakenteisiin aiheuttaen vuodon, joka sittemmin havaittiin eteisen seinällä. Yhtiön sisäinen muutoksenhakuelin ei suosittanut muutosta korvauspäätökseen. A ja B reklamoivat päätöksestä vielä tämänkin jälkeen, mutta ratkaisu ei muuttunut.

Valitus Valituksessaan Vakuutuslautakunnalle A katsoo edelleen, että vahinko on aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä. A ja B ovat asuneet talossaan yli 30 vuotta ja katto naulauksineen on tarkastettu joka kevät. Keväällä 2012 kuistin katolta puuttui kaksi naulaa, joiden jättämät noin 3 millimetrin reiät A paikkasi bitumilla, myös jiirissä olevan huovan. Jyrkällä katolla olevista, läpimitaltaan noin 3 millimetrin rei’istä vesi ei tule välikatolle, vaan menee räystäskouruun ja syöksytorven kautta maahan. Myös muualta katolta häviää silloin tällöin nauloja, jotka A on uusinut, eikä näistä naulanrei’istä ole aiheutunut vuotoja. Nyt aiheutunut vahinko on niin laaja, ettei se ole voinut aiheutua niin pienestä vesimäärästä, joka naulanrei’istä pääsisi valumaan. Jiirin rakenne on normaali, eikä siellä kuuluisikaan olla tiivistettä. A ihmettelee myös väitettä katon nurkkapellin irtoamisesta, koska katossa ei ole peltiä laisinkaan, vaan räystäskourut ja syöksytorvet. Aikaväli katon pesun ja vahingon havaitsemisen välillä ei tarkoita, etteikö vahinko olisi voinut aiheutua A:n esittämällä tavalla. Joko pesusta tai rankasta ukkoskuurosta aiheutunut kova paine on työntänyt veden kourussa olevan huovan laidan yli ja mennyt johonkin taskuun (aluskate) ja sitten solahtanut alas.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että vakuutuksesta korvataan ehtojensa mukaan ainoastaan äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkotapahtumia. Äkillisyydellä tarkoitetaan, että vahinkoon johtanut tapahtuma on ajallisesti rajattavissa ja se on myös suhteellisen lyhyt. Ennalta arvaamattomuudella tarkoitetaan, että vahinkoon johtanut tapahtuma on yleiseltä kannalta tarkasteltuna odottamaton ja ennakoimaton. Vahinkoa kärsineen oma yllättyminen tapahtumasta ei ole ratkaisevaa, vaan arviointi tapahtuu objektiivisin perustein. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Näyttötaakka korvattavan vahingon syntymisestä kuuluu korvauksenhakijalle. Nyt käsillä olevassa tapauksessa ei korvauksen hakija ole yksilöinyt mitään sellaista tapahtumaa, joka täyttäisi äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden kriteerit ja olisi aiheuttanut vahingon. Pelkkä korvauksen hakijan oma jälkikäteispäätelmä vahingon syystä ei riitä näytöksi vahinkotapahtumasta. Viitaten kosteuskartoitusraporttiin vakuutusyhtiö katso, että vahinko on aiheutunut kuistin ja kattolappeen välisen jiirin puutteellisesta tiivistyksestä. A ei ole esittänyt selvitystä siitä, mihin vesi olisi ollut patoutuneena katon painepesun ja vahingon havaitsemisen välisenä aikana. Kyseessä on ollut vähitellen aiheutunut, pitkäaikainen vuoto.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen ollessa voimassa. (…)

Vakuutusehtojen kohdan 2 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan irtaimiston ja rakennuksen vakuutuksesta ei korvata mm. (2.1) vahinkoa, joka on aiheutunut esineelle itselleen kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, hajusta, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ja (2.15) vahinkoa, joka on aiheutunut vesikaton vuodosta, ellei vuotoa ole aiheuttanut vesikattoa vaurioittanut myrskytuuli tai muu äkillinen ja ennalta arvaamaton ulkoinen syy.

Ratkaisusuositus

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä kuuluu vakuutuskorvausta hakevalle. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö tämän jälkeen haluaa vedota vakuutussopimuksen rajoitusehtoon, tulee vakuutusyhtiön näyttää rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.

Vakuutuslautakunnan käytössä on 11.9.2012 päivätty kosteuskartoitusraportti. Raportin mukaan rakennuksen kosteusvaurion syynä on ollut kuistin ja kattolappeen välisen jiirin puutteellinen tiiviys. Kuistin ja kattolappeen välisen jiirin viereisistä kattolevyistä puuttuu pari kiinnitysnaulaa. Jiirin kohdalta valuva vesi valuu kuistin kattokannaketta pitkin yläpohjan eristetilaan kastellen yläpohjan eristeitä. Eteiseen sijoitetun sähköpääkeskuksen ylhäällä oleva putkiläpivienti on tiivistetty pakkausteipillä. Vettä on valunut sähköputkea pitkin. Eteisen seinää ja alapohjan eristetilaa on kastunut.

A:n kotivakuutukseen sovellettavien ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vesikaton vuodosta johtuvia vahinkoja vain, jos vuodon on aiheuttanut myrskytuuli tai muu äkillinen ja ennalta arvaamaton ulkoinen syy. Vakuutuslautakunta pitää uskottavana kosteuskartoitusraportissa esitettyä vahingon syytä, joka on kuistin ja kattolappeen välisen jiirin puutteellinen tiiviys. Asiassa on siten kyse siitä, onko A osoittanut, että tämä puutteellinen tiiviys on ollut seurausta myrskystä tai muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A ole yksilöidysti väittänyt eikä selvityksistä muutenkaan ilmene, että vahinkopaikkakunnalla olisi ennen vahinkoa vallinnut myrskyksi luokiteltava säätila. A on viitannut ukkoskuuroon vahingon mahdollisena syynä, mutta ei ole yksilöinyt, koska tämä ukkoskuuro olisi ollut. A on esittänyt vahingon toiseksi mahdolliseksi syyksi vajaat neljä viikkoa ennen vahingon havaitsemista tehdyn painepesun, jonka seurauksena vesi olisi päässyt kourussa olevan huovan laidan yli, mennyt johonkin ”taskuun” ja sitten vahinkopäivänä soljunut rakenteisiin. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei esitetyistä selvityksistä ilmene, mihin vesi olisi katon painepesun jälkeen patoutunut. Lautakunta ei muutenkaan pidä todennäköisenä, että vahinko olisi tapahtunut tällä A:n esittämällä tavalla, kun vahinko on havaittu lähes neljä viikkoa katon pesun jälkeen. Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa on jäänyt näyttämättä, että vesikaton vuoto olisi seurausta vakuutusehtojen mukaisesta korvattavasta vahinkotapahtumasta. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita asiassa lisäkorvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Laine.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA