Vahinkoilmoituksen mukaan myrsky oli kaatanut vakuutuksenottajan Covemar 600 -veneen venekerhon laiturissa ajalla 19.-27.8.2005. Veneen huomattiin olevan laiturissa ylösalaisin kiinnitysköydet paikallaan. Vene on itsetyhjentyvä, ja siinä on manuaalinen pilssipumppu. Vakuutuksenottaja oli jättänyt veneen laituriin 19.8. ja oli kuullut 27.8., että se oli uponnut. Satamakapteenin mukaan ilmoitettuna vahinkoaikana oli ollut kovia tuulia ja sateita.

 

 

Ehtojen mukaan veneen kaatumisesta tai uppoamisesta aiheutuneet vahingot eivät ole korvattavia, ellei tämä ole aiheutunut esim. vakuutusehdoissa määritellystä myrskystä tai rajuilmasta, jolloin veneen ollessa kiinni esim. laiturissa korvattavuus edellyttää keskituulen olevan yli 15 m/s.

 

Vahinkotarkastajan mukaan veneen avotilan tyhjennys ei ole toiminut kunnolla, jolloin vettä on kertynyt avotilaan ja edelleen avotilan seinämässä olevasta epätiiviistä huoltoluukusta pilssiin. Kun veneen perä painuu riittävästi pilssiin joutuneen veden painosta, vettä pääsee valumaan kaapeleiden läpivienneistä veneeseen, ja vene uppoaa.

 

Veneen uppoaminen johtuu siis itsetyhjennysjärjestelmän tukkeutumisesta eli teknisestä viasta. Vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoa.

 

 

Vakuutuksenottaja toteaa mm. huoltaneensa venettä, jotta itsetyhjennys toimisi ja tämänkaltaisilta vahingoilta vältyttäisiin. Lausunnonpyytäjä oli paikalla, kun vahinkotarkastaja pyysi korjaamon edustajaa laskemaan letkulla vettä veneen avotilaan. Tällöin vesi poistui itsestääntyhjentyvästä tilasta kuten ennenkin. Veneen avotilassa näkyvä vesi- tai lumiraja on veneen telakoin­tiajalta, koska vakuutuksenottaja ei pessyt veneen sisäseiniä kesän 2005 aikana. Tämä oli tarkoitus tehdä sisätelakoinnin yhteydessä syksyllä tai talvella.

 

Vahinkoajankohtana on ollut voimakkaita tuulia ja trombeja vahinkoseudulla, voimakkaita ukonilmoja ja sadetta. Veneen laituripaikka sijaitsee viimeisenä laiturin päässä, joten veneen avomeren puolella ei ole toista venettä suojana. Venekerhon edustajien mukaan tämä on tuuli- tai myrskyvahingoille tyypillinen paikka.

 

Tämän johdosta antamassaan selvityksessä vakuutusyhtiö toteaa, että vahinkotarkastajan lisäselvityksen mukaan vahingon jälkeen veneestä otetuissa kuvissa veneen pohjalla ja seinissä on nähtävissä pinttynyttä likaa (sammalta, ylivuotisia puunlehtiä ja kompostoitunutta multaa). Tämä lika on tukkinut ainoan itsetyhjentyvän putken suun, eikä itsetyhjennys siten ole toiminut. Likaraidan perusteella vesi on noussut noin 15 cm korkeuteen, josta se on päässyt valumaan luukun kautta pilssiin. Vahingon jälkeen tehdyssä testauksessa itsetyhjennys jälleen toimi, joten putki itsessään ei ollut rikkoutunut tms.

 

Vahinkotarkastaja toteaa vielä, että kyseinen vene on hyvän ja vahvan veneen maineessa; sen keula on korkea ja vene kestää hyvin aallokkoa. Kun ajatellaan veneen satamaa, niin ahterin puolelta ei voi nousta juuri minkäänlaista myrskyä tai aallokkoa, koska paikka on lahdenpohjukka. Veneen keula osoittaa pohjoiseen eli merelle päin, ja satamaa suojaa kuusi betonista aallonmurtajaa. Keulaltaan erinomaisena tämä vene kestäisi taatusti kovankin myrskyn (kyseisessä paikassa kyseeseen tulisi pohjoisen puoleinen myrsky). Vakuutuksenottajan vene on keskimmäisessä laiturissa, joten ulompi laituri on lisäsuojana.

 

Vahinkotarkastajan mielestä puhtaus olisi pelastanut tämän veneen uppoamiselta.

 

Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelun antamien tietojen mukaan keskituulen nopeus vahinkoajankohtana on ollut alle 15 m/s. Sademäärät ovat olleet vähäisiä paitsi 26.8., jolloin on satanut 18,3 mm. 27.8. sademäärä on ollut 2,0 mm.

 

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että vahinko johtui itsetyhjennysjärjestelmän toimimattomuudesta eli teknisestä viasta. Vahinkoa ei korvata.

 

 

Vakuutuksenottaja pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa.

 

 

Korvausta hakevalla on näyttötaakka siitä, että korvattava tapahtuma on sattunut. Myrskyä tai muuta korvattavaa tapahtumaa ei ole näytetty, vaan uppoaminen johtui teknisestä viasta. Vahinkoa ei korvata.

 

 

Tapaukseen sovellettavien venevakuutusehtojen kohdan 20.1 mukaan vakuutuksesta korvataan korvaussäännösten mukaan vahingot, jotka ovat aiheutuneet vakuutuksen kohteelle

-         karilleajosta

-         pohjakosketuksesta

-         yhteentörmäyksestä

-         myrskystä tai

-         jos kulussa ollut vene on joutunut säähän, jota sen koko ja ominaisuudet huomioon ottaen on pidettävä myrskynä

-         jos vene on ollut laiturissa, poijussa tai telakoituna ja keskituulen (10 min) nopeus on ollut yli 15 m/s

-         tahallisesta vahingonteosta tai varkaudesta

-         irtipäässeestä tulesta, räjähdyksestä tai salamaniskusta

 

Ehtojen kohdan 21.10 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat veneen uppoamisesta tai kaatumisesta, ellei vahinko ole aiheutunut kohdassa 20 mainitusta syystä.

 

Esitetyn selvityksen mukaan vakuutuksenottajan vene on uponnut laiturissa kiinnitettynä ollessaan. Ehtojen mukaan tämä vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava, ellei voida todeta, että vahingon syynä on jokin ehtokohdassa 20 mainittu tapahtuma.

 

Vakuutuksenottajan mielestä vahinko johtuu myrskystä. Kun vene on ollut laituriin kiinnitettynä, vahingon korvattavuus edellyttäisi sitä, että voidaan todeta 10 minuutin keskituulen nopeuden olleen vahinkoajankohtana yli 15 m/s. Voimassa olevan oikeuden mukaan korvausta hakevalla on näyttötaakka siitä, että vakuutuksesta korvattava tapahtuma on sattunut.

 

Vakuutusyhtiön Ilmatieteen laitokselta pyytämien tuulitietojen pohjalta Vakuutuslautakunta ei ole voinut todeta, että veneen vahingon syynä olisi ollut venevakuutusehdoissa määritelty myrsky. Esitetyn selvityksen perusteella vahingon todennäköiseksi syyksi jää veneessä olleen sammalen ym. aiheuttama veneen itsetyhjennysjärjestelmän toimimattomuus. 

 

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole velvollinen korvaamaan vakuutuksenottajan veneen kärsimää vahinkoa.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Routamo sekä jäsenet Laapotti, Sario, Tuomela ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.