Vakuutusyhtiö katsoo jääneen näyttämättä, että lausunnonpyytäjän putoaminen olisi johtunut hotellin puolella olevasta tuottamuksesta. Vahinko on ollut luonteeltaan tapaturmainen, johon lausunnonpyytäjän vahva humalatila on osaltaan vaikuttanut. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei korvannut tapaturmaa ravintolan vastuu­vakuutuksen perusteella.

 

Lausuntopyyntö               

Vahinkoa kärsinyt on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa. Lausunnonpyytäjä kertoo, että ollessaan kahden muun henkilön kanssa tanssimassa korokkeella hän kulkeutui noin 2 x 2 metriä suuruisen korokkeen reunalle ja kun sinne tuli vielä kaksi muuta henkilöä, lausunnonpyytäjä astui vahingossa reunan yli. Hän tarttui kiinni ystäväänsä ja putosi yhdessä tämän kanssa yli metrin alempana olevalle lattialle.

Rakennustarkastajan mukaan koroketta ei ole tarkoitettu asiakastilaksi, nimenomaan koska siinä ei ole kaidetta. Koroketta käytettiin kuitenkin jatkuvasti tanssipaikkana.

Lausunnonpyytäjän mukaan vahinko sattui sopimattomasta tilasta johtuen, minkä vuoksi hän katsoo, että ravintola on korvausvelvollinen hänelle aiheutuneista vahingoista.

Vakuutusyhtiö vetoaa lausunnonpyytäjän humalatilaan ja siihen, että korokkeessa oli varoituskyltit. Lääkärintodistuksen mukaan lausunnonpyytäjä käyttäytyi humalatilastaan huolimatta asiallisesti ja ravintolassa oloon kuuluu myös humalassa oleminen. Jos asiakas on liian humalassa, henkilökunnan velvollisuus on poistaa hänet ravintolasta. Varoituskylttien osalta lausunnonpyytäjä viittaa hankkimiinsa todistajalausuntoihin, joiden mukaan varoituskylttejä ei ennen vahinkotapahtumaa ollut. Myös ravintolan esitanssijoihin kuulunut henkilö sanoi, ettei varoituskylttejä ollut ennen kuin ne noin kahden viikon kuluttua vahinkotapahtumasta sinne lisättiin. Nyt korokkeelle on rakennettu myös kaide.

 

Vakuutusyhtiö toteaa, että koroke. jolta lausunnonpyytäjä putosi, ei ole tarkoitettu asiakastilaksi. Ravintolan selvityksen mukaan korokkeen ulkoseinämissä on näkyvät kyltit, joiden mukaan lavalle nouseminen tapahtuu omalla vastuulla. Lausunnonpyytäjä ei heti tapaturman jälkeen itse ottanut yhteyttä ravintolan henkilökuntaan. Asiasta ilmoitti henkilökunnalle lausunnonpyytäjän ystävä, joka hotellinjohtajan lausunnon mukaan kertoi lausunnonpyytäjän kaatuneen toisen henkilön tönäistyä tätä. Lausunnonpyytäjän antamasta selvityksestä ja hänen lausuntopyynnöstäänkin on pääteltävissä, että hänen kaatumistaan edesauttoi kahden henkilön tuleminen muutoinkin ahtaaseen tilaan. Joka tapauksessa kiistatonta on, että lausunnonpyytäjä oli tapahtumahetkellä voimakkaasti alkoholin vaikutuksen alainen. Kokemusperäisesti voidaan todeta, että henkilön kyky säilyttää tasapainonsa on sangen rajoittunutta, mikäli hänen verensä alkoholipitoisuus on yli 2 promillea.

 

Vakuutusyhtiö katsoo saamansa selvityksen perusteella, että kaiteen puuttuminen lavalta ei ole ollut syynä lausunnonpyytäjän horjahtamiseen. Hänen kaatumisensa oli seurausta muiden lavalla olleiden asiakkaiden toiminnasta ja hänen voimakkaasta humalatilastaan. Tämän vuoksi vakuutuksenottaja ei ole korvausvastuussa aiheutuneesta tapaturmasta eikä korvausta tule maksaa vastuuvakuutuksesta.

 

 

Vakuutuksenottajana olevan yrityksen puolesta lautakunnalle on puhelimitse ilmoitettu, ettei sillä ole lisättävää asiaan.

 

 

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta lausunnonpyytäjä toteaa, että mitään näkyvää kieltoa korokkeelle menemisestä ei vahingon tapahtuma-aikana ollut. Lausunnonpyytäjä ja hänen ystävänsä olivat olleet korokkeella jo hyvän aikaa, joten henkilökunnan olisi pitänyt ehtiä poistaa heidät sieltä, jos koroke ei kerran ollut tarkoitettu asiakastilaksi. Aikaisempien ravintolakäyntien yhteydessä lausunnonpyytäjä on todennut, että korokkeella on jatkuvasti ollut asiakkaita tanssimassa.

 

Lausunnonpyytäjä toteaa, että ravintolassa nautitaan alkoholijuomia ja kun tarjoilu jatkui, humaltuminen on luonnollinen seuraus. Vahinko tapahtui korokkeen puutteellisen turvallisuuden vuoksi, joten lausunnonpyytäjä ei katso olevansa vahinkoon syyllinen humalastaan huolimatta. Horjahtamisen syy ei itse asiassa ole oleellinen, vaan se, että hän putosi yli metrin, jolloin vahinko pääsi tapahtumaan. Näin ei olisi tapahtunut, jos lausunnonpyytäjä olisi kaatunut seisaaltaan lattialle. Kaiteen puuttuminen siis johti siihen, että hän pääsi putoamaan korokkeelta. Jos tarvittava kaide olisi ollut, hän ei olisi päässyt horjahtaessaan putoamaan.

 

Lausunnonpyytäjä kertoo horjahtaneensa, kun korokkeelle tuli lisää väkeä kenenkään (edes kylttien) estämättä. Kukaan ei häntä tönäissyt, vaan hän horjahti tehdessään tilaa korokkeelle tuleville henkilöille. Ravintolasta hänet vietiin ambulanssilla poliklinikalle ilman, että henkilökunta tuli edes kysymään tapahtumasta, vaikka ainakin portieri varmasti huomasi ambulanssin tulon. Itse lausunnonpyytäjä ei tapahtuman satuttua ollut kykenevä menemään kertomaan asiasta henkilökunnalle. Hänen ystävänsä veivät hänet ulos odottamaan ambulanssia.

 

 

Vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutusyhtiö korvaa vakuutuksenottajan ilmoittamassa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetut, vakuutuskauden aikana vakuutusyhtiölle kirjallisesti ilmoitetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

 

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että palvelujen tarjoajalla on korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että sen liiketilat ovat turvalliset. Turvallisuusvelvoitteen tasoa arvioitaessa tulee huomioonottaa myös harjoitetun toiminnan laatu ja asiakaskunta.

 

Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että lausunnonpyytäjä on vappuna ollut viettämässä aikaa vakuutuksenottajayrityksen omistamassa ravintolassa. Klo 02.00 aikoihin aamuyöllä lausunnonpyytäjä oli ystäviensä kanssa tanssimassa ravintolasalissa olevalla korokkeella, joka lautakunnan käytettävissä olevien kuvien perusteella on rakennettu pick up   –mallisen auton lavaosasta. Lava on noin metrin korkeudella maasta ja siinä on matalat reunat. Vahinkohetkellä lavalla ei ollut kaiteita. Lausunnonpyytäjän ollessa tanssimassa lavalla sinne tuli lisää ihmisiä, jolloin lausunnonpyytäjä kertomansa mukaan väistyi syrjään, horjahti ja putosi alas lavalta loukaten itsensä. Lavan reunoilla on kuvien perusteella ainakin kahdella sivulla pienehkö kyltti, jossa lukee ”lavalle nouseminen omalla vastuulla”. Lausunnonpyytäjän mukaan nuo kyltit ovat ilmestyneet vasta vahinkotapahtuman jälkeen. Vakuutuksenottajan edustajan mukaan kyseinen lava on tarkoitettu ravintolan henkilökuntaan kuuluvien tanssijoiden esiintymispaikaksi ja varoituskyltit ovat olleet lavan reunoissa jo ennen vahinkotapahtumaa. Lausunnonpyytäjä oli vahingon sattuessa yli 2 promillen humalassa.

 

Ravintola on yritys, jonka toimenkuvaan kuuluu alkoholin tarjoileminen asiakkaille. Näin ollen ravintolan omistajan tulee ravintolatilojen rakenteista päätettäessä nimenomaan ottaa huomioon se, että liiketilassa liikkuu humalaisia asiakkaita. Tämän vuoksi ravintolatilassa ei tulisi olla sellaisia kaiteettomia korokkeita, joilta asiakkaat voivat helposti pudota alas tai asiakkaiden pääsy tällaisille korokkeille tulisi ainakin tehokkaasti estää. Asiakirjoista ilmenee, että asiakkaat ovat toistuvasti olleet tanssimassa kyseisellä korokkeella ja lausunnonpyytäjäkin oli ollut siellä pitemmän aikaa ilman, että henkilökunta puuttui asiaan. Kyltti, jossa ilmoitetaan lavalle nousemisen tapahtuvan omalla vastuulla, ei poista ravintolan omistajan vastuuta tämäntyyppisistä vahingoista.

 

Koska ravintolatilassa on ollut asiakaskunta huomioon ottaen ilmeistä vaaraa aiheuttava rakennelma eikä vakuutuksenottaja ole osoittanut ryhtyneensä asianmukaisiin toimenpiteisiin kyseisestä rakennelmasta aiheutuvan vaaran torjumiseksi, lautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja on vastuussa lausunnonpyytäjälle aiheutuneesta vahingosta. Koska lausunnonpyytäjän vahvan humalatilan voidaan osaltaan katsoa myötävaikuttaneen vahingon syntyyn, korvausta voidaan alentaa ¼:lla vahinkoa kärsineen oman myötävaikutuksen perusteella.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas, jäsenet Eskuri, Rusanen ja Savonen sekä varajäsen Uimonen. Sihteerinä toimi Haapasaari.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA