Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön kerrostalossa oli sattunut 16.12.2006 vuotovahinko. Talon toisessa kerroksessa sijaitsevan huoneiston kylpyhuoneesta oli päässyt valumaan vettä muihin tiloihin ja edelleen rakenteita pitkin sen alapuolella olevaan huoneistoon.

 

Vakuutusyhtiölle saapuneen vahinkoilmoituksen mukaan kiinteistöhuoltoliikkeen edustaja oli käynyt vuodon lähteenä olleessa huoneistossa, jonka pesuhuoneen lattiakaivo oli tulvinut, koska kuuleman mukaan kaivon päällä oli ollut matto.

 

Asunto-osakeyhtiö haki korvausta vuotovahingosta kiinteistön täysarvovakuutuksestaan.

 

 

Vakuutusyhtiö viittasi päätöksessään vakuutusehtojen kohtaan 3.17, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vuotovahinkoa, jonka on aiheuttanut avoinna olevasta hanasta tai suihkulaitteesta virrannut neste, ellei hana tai suihkulaite ole mekaanisesti rikkoutunut. Koska kyseessä ei ollut hanan mekaanisen rikkoutumisen aiheuttama vuotovahinko, ei vahinkoa korvattu kiinteistövakuutuksesta.

 

Edellä mainitun päätöksen jälkeen isännöitsijä toimitti vakuutusyhtiölle vielä lisäselvityksen, jonka mukaan sen huoneiston asukas, josta vuoto oli peräisin, oli kertonut vahingon aiheutuneen hänen saamastaan sairauskohtauksesta, eikä lattiakaivon päällä olleesta matosta. Asukkaan mukaan vahinko oli aiheutunut hänen liukastuttuaan ja menetettyään tajuntansa suihkussa ollessaan.

 

Vakuutusyhtiö teki tämän jälkeen uuden päätöksen, jossa se päätyi edelleen siihen, että vahinko oli aiheutunut avoinna olevasta suihkulaitteesta virranneesta vedestä eikä kyseessä ollut suihkulaitteen mekaaninen rikkoutuminen.

 

 

Vakuutuksenottaja toteaa, että asukkaiden aiheuttamasta vahingosta ei voi syyttää kiinteistöä tai taloyhtiötä, jolla on täysarvovakuutus. Koska taloyhtiö ei voi varautua tällaisiin vahinkoihin muuten kuin omalla kiinteistövakuutuksella, on kyseinen vakuutusehto taloyhtiön kannalta kohtuuton. Taloyhtiö on myös tehnyt kaikki mahdolliset toimet rajatakseen sattuneen vahingon seuraukset mahdollisimman pieniksi. Asunto-osakeyhtiö vaatii muutosta korvauspäätökseen ja vahingon korvaamista kokonaisuudessaan.

 

 

Tässä tapauksessa vesi on virrannut tarkoitetusti avatusta ja toimivasta vesijohtoverkosta, joten kyseessä ei ole vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva vakuutustapahtuma. Ehtokohtaa 3.1 ei tee kohtuuttomaksi se, että korvattavan vuotovahingon edellytykseksi on asetettu käyttölaitteen tai liitosten rikkoutuminen. Ehtokohdan soveltaminen sanamuotonsa mukaan ei tässä tapauksessa johda kohtuuttomuuteen.

 

Oikeustoimilain mukaista kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema oikeustointa tehtäessä, sen jälkeen vallinneet olosuhteet ja muut seikat. Oikeustoimilain esitöiden mukaan sopimuksiin rauhassa perehtyneen, vastapuolesta riippumattoman ja vastuukykyisen henkilön tekemää sopimusta ei sovitella kuin todella merkittävän tasapainottomuuden yhteydessä. Ottaen huomioon sopimuskokonaisuus vakuutusehto ei ole kohtuuton. Vakuutussopimukseen sisältyy aina rajoitusehtoja, jotta mm. vakuutusmaksut pysyisivät kohtuullisina.

 

Asunto-osakeyhtiöllä on ammatti-isännöitsijä, ja vakuutuksenottajalla on ollut hallussaan kaikki olennainen tieto vakuutuksen sisällöstä. Kyseinen rajoitus­ehto ei ole myöskään epäselvä.

 

 

Kiinteistövakuutuksen ehtojen 3.1.7 –kohdan mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto. Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta kiinteästi asennetusta vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta tai näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai aineensäilytysastiasta.

 

Lisäksi vakuutuksesta korvataan huoneistoon asennetusta käyttölaitteesta aiheutunut äkillinen nestevuoto rakennuksen rakenteille. Edellytyksenä on kuitenkin, että käyttölaite on liitetty johtoverkkoon yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkumateriaalilla, hyväksytyllä liitännällä ja sulkuventtiilillä, ja että vuodon syynä on käyttölaitteen tai mainittujen liitosten rikkoutuminen.

 

Edelleen samassa ehtokohdassa on todettu, että vakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoa, jonka on aiheuttanut avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta tai suihkulaitteesta virrannut neste, ellei hana tai suihkulaite ole mekaanisesti rikkoutunut.

 

Tässä tapauksessa vahinko on aiheutunut rakenteisiin vuotaneesta suihkuvedestä. Kyseisen huoneiston asukkaan mukaan hän oli liukastunut ja menettänyt tajuntansa suihkussa ollessaan.

 

Asiassa on näin ollen riidatonta se, että vuodon syynä ei ole ollut vakuutusehdoissa mainittujen käyttölaitteen, hanan tai suihkulaitteen rikkoutuminen, vaan vahingon syynä on ollut asukkaan tajunnanmenetys.

 

Oikeustoimilain 36 §:n (956/1982) mukaan oikeustoimen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomion oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen valinneet olosuhteet sekä muut seikat.

 

Korkeimman oikeuden ennakkopäätösten KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan vakuutusturvan laajuus on yleensä sopimuksenvarainen asia, ja vakuutusmaksun määrä riippuu siitä, kuinka laajaksi vakuutuksen perusteella korvattavien tapahtumien piiri on sovittu. Sellaiseen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee ennakkopäätösten mukaan suhtautua varsin pidättyvästi. Vakuutuksenantajan vastuuta rajoittavaa vakuutusehtoa voidaan ennakkopäätösten perusteella vain poikkeuksellisesti pitää sillä tavoin kohtuuttomana, että sitä voitaisiin sovitella oikeustoimilain 36 §:n nojalla.

 

Mainittujen ennakkopäätösten perusteella ja ottaen huomioon vakuutussopimuksen sisällön kokonaisuudessaan sekä osapuolten aseman Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tässä tapauksessa ole ennakkopäätöksissä tarkoitettuja erityisiä syitä, joiden perusteella kyseessä olevaa rajoitusehtoa tulisi sovitella.

 

Näillä perusteilla lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen ja voimassa olevan oikeuden mukaisena.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Sario, Vaitomaa ja Uimonen sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Mikkola.