Vakuutuksenottajan poliisille tekemän 12.10.2006 päivätyn tutkintailmoituksen mukaan hänen Omega Speedmaster –merkkinen rannekellonsa oli kadonnut tai anastettu Helsingin keskustan alueella Pohjois-Esplanadilla 10.10.2006 klo 18.00–19.30 välisenä aikana. Tutkintailmoituksen mukaan hän ei muistanut mitään erityislaatuista tapahtumaa, milloin joku olisi voinut viedä kellon. Kellossa oli hääpäiväkaiverrus ja sen arvo oli 1.850 euroa.

 

Vakuutuksenottaja ilmoitti 11.10.2006 tapahtumasta vakuutusyhtiölleen. Hänen vahinkoilmoituksensa mukaan kello oli viety hänen kädestään keskustassa klo 18.00–20.00 välisenä aikana. Tarkkaa aikaa hänellä ei ole tiedossa, mutta kellon puuttumisen hän huomasi, kun oli lähdössä pois kaupungista. Kello oli hänen kädessään, eikä kelloa saa kädestä irti ilman lukon avaamista. Lukitusmekanismi pitää avata käsin. Myöhemmässä lisäselvityksessään vakuutuksenottaja kertoi, että hän oli huomannut kellon katoamisen Pohjois-Esplanadilla kahvila Strindbergin edessä.

 

 

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta ei korvata omaisuuden katoamista tai unohtamista tai varkausvahinkoa, kun tapahtumapaikkaa tai –aikaa ei voida määritellä.

 

Annetusta tapahtumien kuvauksesta ei käynyt ilmi mitään sellaista äkillistä, normaalista poikkeavaa tapahtumaa, josta rannekellon menettäminen olisi voinut aiheutua. Se, että vakuutettu itse katsoo katoamisen johtuvan anastuksesta, ei ole riittävä selvitys siitä, että joku olisi anastanut rannekellon. Vakuutusyhtiön mielestä vahinko oli aiheutunut omaisuuden katoamisesta. Koska katoaminen ei kuulu vakuutuksen korvauspiiriin, vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa.

 

 

Vakuutuksenottajan mielestä vakuutusyhtiö on tehnyt päätöksensä väärin perustein ja vetoamalla ehtokohtiin, joilla ei ole suoranaista merkitystä asian kanssa.

 

Vahinkohetkellä kello oli kunnossa niin rannekkeen kuin rannemekanisminkin suhteen. Kello ei voi pudota kädestä itsekseen, koska siinä on lukon aukaisun jälkeen saranamekanismi, mikä pitää kellon kädessä. Kellon rannekkeen pituus on myös säädetty niin, ettei se mahdu ilman vetämistä pois kädestä. Hän ei itse ilmoituksessa mainittuna aikana ottanut kelloa pois kädestään. Kyseessä on varkaus. Joku on hänen huomaamattaan ottanut kellon hänen kädestään.

 

Vakuutuksenottajan mielestä vakuutusehtojen kohta 4.1 ei vastaa varkauskohtaan, vaan esineen vaurioitumiseen ja sen perusteella korvauksen hakemiseen. Siten sillä perusteella ei korvausta voida evätä. Myöskään vakuutusehtojen 4.5 –kohta ei tähän tapaukseen sovellu, koska vakuutuksenottaja on kertonut vakuutusyhtiölle missä ja milloin varkaus on tapahtunut. Kyseisessä rajoitusehdossa ei oteta kantaa siihen, kuinka tarkasti tapahtuma-aika pitää määritellä. Kyseessä ei ole unohtaminen tai katoaminen, koska ne mahdollisuudet on suljettu pois sillä, että teknisesti kello on toiminut moitteetta ja hän on ollut huolellinen kellon suhteen. Kellon katoaminen olisi vaatinut sen, että kello olisi pudonnut hänen kädestään. Se on kuitenkin ollut mahdotonta.

 

 

Vakuutuksenottajan kuvaamalla lukitusmekanismilla varustetun kellon varastaminen ei ole mahdollista ilman, että varkaustapahtumaa havaitsisi. Vakuutuksenottaja ei ole esittänyt mitään sellaista tapahtumaa, jonka yhteydessä kello olisi voitu varastaa. Myöskään mitään sellaista tapahtumaa ei ole esitetty, minkä yhteydessä kellon ranneke olisi rikkoutunut ja sen vuoksi joutunut kateisiin. Vahinkotapahtumasta ei ole annettu sellaisia riittäviä tietoja, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämisen kannalta. Saatujen selvitysten sekä yleisten sopimusehtojen 10.1 –kohdan perusteella vakuutusyhtiö ei voi maksaa korvausta vahingosta.

 

 

Vakuutusehtojen 5.1 –kohdan mukaan laajan turvan tasoisen vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvat vahingot, jotka ovat aiheutuneet vakuutuksen voimassaoloaikana äkillisestä ja odottamattomasta vahinkotapahtumasta. Tyypillisiä vahinkoja ovat palo-, sähköilmiö-, vuoto-, varkaus-, murto-, ilkivalta-, myrsky- ja rikkoutumisvahingot.

 

Vakuutusehtojen 5.4 –kohdassa on lueteltu korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot. Tämän ehtokohdan mukaan vakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoa, joka mm. johtuu katoamisesta tai unohtamisesta, tai varkaudesta, kun sen tapahtumapaikkaa tai –aikaa ei voida määritellä.

 

Vakuutuksen yleisten sopimusehtojen 10.1 –kohdan mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.

 

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

 

Lautakunta toteaa, että yleisten sopimusehtojen 10.1 –kohdassa ei korvauksen hakijalle voida asettaa laajempia velvollisuuksia kuin mitä on todettu vakuutussopimuslain 69 §:ssä. Tässä tapauksessa vakuutuksenottaja on toimittanut vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksensa ja asiasta on myös tehty tutkintailmoitus poliisille. Näin ollen vakuutuksenottaja ei ole laiminlyönyt vakuutussopimuslain 69 §:n mukaista selvitysvelvollisuuttaan. Asia erikseen on se, onko käytettävissä oleva selvitys riittävä osoittamaan, että kyseessä on varkausvahinko. Tämän osalta lautakunta toteaa, että vakuutuksenottaja on velvollinen osoittamaan todennäköiseksi, että kyseessä on korvattava vahinkotapahtuma.

 

Vakuutuksenottajan kotivakuutuksesta korvataan äkillisestä ja odottamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuvat vahingot. Vakuutusehtojen 5.4 –kohdassa on kuitenkin lautakunnan mielestä selkeästi esitetty ne vahingot, jotka jäävät korvauspiirin ulkopuolelle. Tällaisia vahinkoja ovat mm. katoamisesta tai unohtamisesta aiheutuvat vahingot sekä varkaudesta aiheutuvat vahingot, kun varkauden tapahtumapaikkaa tai –aikaa ei voida määritellä.

 

Tutkintailmoituksen mukaan vakuutuksenottaja ei ollut itsekään varma siitä, mitä hänen rannekellolleen oli tapahtunut. Hänen mielestään rannekellon lukitusmekanismi on ollut senlaatuinen, että kello ei ole voinut kadota hänen ranteestaan. Toisaalta juuri tämä mekanismi tekee lautakunnan mielestä epätodennäköiseksi, että kelloa olisi voitu anastaa vakuutuksenottajan ranteesta hänen sitä havaitsematta. Käytettävissään olleen selvityksen perusteella lautakunta ei myöskään voi pitää todennäköisenä, että kellon katoaminen olisi johtunut muusta äkillisestä ja odottamattomasta vahinkotapahtumasta, kuten esim. rannekkeen katkeamisesta siihen kohdistuneen ulkoisen voiman vuoksi.

 

Edellä mainitun perusteella lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja

Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Vaitomaa sekä varajäsen Maso. Sihteerinä toimi Mikkola.