Tapahtumatiedot

Kauppakeskuksessa sijaitsevan kahvilan seinällä oleva led-näytön vioittuminen havaittiin toukokuussa 2012, jolloin osa moduuleista ei enää toiminut. Näyttö oli ostettu elokuussa 2010. Korvausta on haettu yritysvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on todennut 16.10.2012 päivätyssä päätöksessään, että vikaantumiseen oli esitetty erilaisia syitä, kuten kauppakeskuksessa tehty lattiaremontti, ilmanvaihdon/jäähdytyksen häiriintyminen led-näytössä, liitosten löystyminen ja liitostekniikan ongelmat yleensä. Vakuutusyhtiön mukaan kyse oli vahingosta, josta esineen tai palvelun toimittaja tai joku muu oli vastuussa lain, sopimuksen, takuun tai vastaavan sitoumuksen perusteella. Vakuutusehtojen mukaan tällaista vahinkoa ei korvattu. Kyse ei ollut laajasta rikkovakuutuksesta korvattavasta vahingosta.

Valitus

Vakuutuksenottaja on todennut, että sekä valmistajan että myyjän mukaan vika johtui muista syistä kuin valmistusviasta. Myyjän ja valmistajan lausuntoa tukivat Suomen johtavien led-asiantuntijoiden lausunnot.

Vakuutusyhtiön vastine

Led-näytön vikaantumisen seurauksena moduuleja oli pimentynyt. Ongelmat oli havaittu toukokuussa 2012, ja laitteiden toimittaja oli yrittänyt korjata vikaantumisia takuukorjauksina. Korjausten yhteydessä huomattiin, että korjaaminen onnistuisi vain tekemällä kaikki juotokset uudelleen. Vakuutusyhtiön mukaan moduulit eivät voineet vikaantua eivätkä liitokset löystyä muusta syystä kuin valmistusvirheestä. Asiakas ei ollut näyttänyt mitään ulkoista tekijää rikkoutumiselle. Mahdollinen ulkoinen tekijä ei kuitenkaan voisi aiheuttaa kaikkien liitosten samanaikaista löystymistä. Myöskään sitä, että vahingon syynä olisi ollut korvausilman estäminen, ei ollut näytetty. Vakuutusyhtiö on katsonut, että laitteen vikaantuminen oli aiheutunut takuuaikana laitteen suunnitteluun tai valmistukseen liittyvän syyn vuoksi. Asiakas ei ollut myöskään näyttänyt, että vastuussa oleva myyjä tai valmistaja ei kykenisi täyttämään sitoumustaan.

Vakuutuksenottajan lausuma 26.3.2013

Vakuutuksenottajan mukaan vakuutusyhtiö oli esittänyt väitteen valmistus- tai suunnitteluvirheestä tuotetta näkemättä. Vakuutusyhtiö ei ollut tutustunut rikkoutuneeseen näyttöön. Vakuutusyhtiön väitteet perustuivat Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen vuonna 2007 tekemään tutkimukseen. Oli huomioitava, että nyt kyseessä oleva näyttö oli ollut ainoastaan sisätiloissa.

Selvitykset

Selvityksiä on hankittu näytöt valmistaneelta yhtiöltä. Laitteiden kahden vuoden takuu alkoi 12.8.2010. Takuuaikana vakuutuksenottajayritys reklamoi valmistajalle näyttöön ilmaantuneista mustista aukoista. Näytöstä otetun kuvan mukaan tehdas analysoi mahdolliset viat ja lähetti 10 uutta moduulia, jotka vakuutuksen­ottajayritys asensi vioittuneiden tilalle. Näyttö ei kuitenkaan korjaantunut, vaan mustia aukkoja ilmaantui muihinkin kohtiin. Tämän vuoksi valmistaja teki elokuussa 2012 takuuaikaisen huolto- ja korjaustoimen. Kolmen työpäivän aikana kaksi led-näyttöasiantuntijaa Kiinasta yrittivät korjata näytön. Näytön moduulit olivat pahasti vioittuneet ja epästabiileja eikä näyttöä saatu enää toimimaan moitteettomasti. Vioittuneet moduulit lähetettiin tehtaalle analysoitaviksi.

Yhtiön edustajan antaman lausunnon mukaan kauppakeskuksen työntekijöiden mukaan näyttö toimi moitteettomasti ennen rakennustöiden aloittamista. Näytön toimintaongelmat alkoivat rakennustöiden myötä. Yhtiön selvitykset viittasivat siihen, että ilmanvaihtoon tulleen ongelman vuoksi näyttö ylikuumentui. Tehtaan analyysin mukaan moduulit olivat pahasti ylikuumentuneet ja ainoa mahdollinen syy oli ulkoinen tapahtuma. Tämä tapahtuma voi olla näyttöön kohdistuneet voimakkaat iskut/tärähdykset tai todennäköisemmin korvausilman estäminen. Näin ollen näytön korjaaminen ei kuulunut takuuoikeuteen.

Vioittuneiden moduulien korjaaminen oli mahdotonta, koska kaikki juotokset jouduttaisiin tekemään uudestaan sekä tarkistamaan kaikki moduulien elektroniikkakomponentit toimivuuden varmistamiseksi. Koko näytön moduulien vaihtaminen tulisi näin ollen maksamaan 24 000 dollaria ja tähän summaan tulisi mukaan myös rahti- ja vaihto- sekä asennuskustannukset. Jos uudet kabinetit vaihdettaisiin siten, että ne sisältäisivät nykytekniikan mukaiset moduulit ja elektroniikan, tulisi hinnaksi 3 100 dollaria kultakin kabinetilta eli yhteensä 18 600 dollaria.

Tehtaan lausunnon mukaan analysoitavaksi lähetetyissä moduuleissa ei ollut havaittu laadullisia ongelmia, vaan rikkoutumisen syy oli jäänyt epäselväksi.

Lausuntoa on pyydetty Suomen suurimmalta led-näyttöjä vuokraavalta ja hallinnoivalta yritykseltä, joka vastaa myös muiden alan toimijoiden tekniikan huollosta ja korjauksesta. Yrityksen edustaja on kertonut, että yrityksellä oli 12 vuoden kokemus led-näyttöjen käytöstä kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Lausunnon mukaan rikkoutuminen ei voinut johtua teknisestä viasta taulussa. Kuvista näkyi, että rikkoutuneita moduuleita oli kaikkialla taulussa, jolloin esimerkiksi yksittäinen virtalähde ei ole voinut rikkoa niitä. Samoin mikään kaapeli- tai ohjainongelma ei riko moduuleita. Ongelman syy oli lausunnon mukaan ilmiselvästi ulkoinen.

Vakuutuksenottaja on toimittanut kuvia vastaavista led-näytöistä ympäri maailmaa ja ilmoittanut, että vastaavanlaiset taulut ovat toimineet vuosia ulkotiloissa, sateessa ja auringossa, helteellä ja pakkasella.

Vakuutusyhtiö on vastineessaan viitannut Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen tutkimukseen nro 623, jonka aiheena on korroosio ja ilmastolliset vaikutukset elektroniikassa. Vakuutusyhtiö on poiminut tutkimuksesta kohdat, jotka viittasivat kyseisessä näyttötaulussa olleisiin vikoihin. Poimitut luvut koskivat korroosion ilmenemistä ja merkitystä, riskialttiiden kohteiden tunnistamista tuotteessa, materiaalien ja komponenttien omia päästöjä ja ulkoisia liitoksia ja käyttökytkimiä.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

5.5.1 Rikkovakuutuksesta korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman sisäisen tai ulkoisen tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttama rikkoutuminen tai vahingoittuminen (laaja rikkoturva).

5.7.2 Sopimuksen tai sitoumuksen perusteella korvattavat vahingot

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa:

- Josta esineen tai palvelun toimittaja tai joku muu on vastuussa, lain, sopimuksen, takuun tai vastaavan sitoumuksen perusteella. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin vahinko siltä osin, kuin vakuutuksenottaja osoittaa, ettei vastuussa oleva kykene täyttämään sitoumustaan

- Kun vakuutettu on tavaran valmistaja tai myyjä, ja vahinko kuuluu alalla käytettävän takuun piiriin .

5.7.3 Suunnittelu-, valmistus- ja työvirheet sekä prosessivahingot

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

- Virheellisesti suunnitellulle, valmistetulle, rakennetulle, asennetulle, korjatulle tai virheellisestä materiaalista valmistetulle omaisuudelle (esineelle tai rakennusosalle), kun tällainen virheellisyys on vaikuttanut vahingon syntyyn tai sen laajuuteen (määrään). Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tällaisen vahingon seurauksena muulle vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Ratkaisu

Asiassa on kyse siitä, onko korvauksenhakija näyttänyt, että kyseessä on vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma. Toisaalta kyse on myös siitä, onko vakuutusyhtiö näyttänyt, että kyseessä on rajoitusehdon mukainen tilanne. Vakuutusyhtiön mukaan kyseessä on takuun piiriin kuuluva suunnittelu- tai valmistusvirhe.

Koska tässä tapauksessa kyse on laajasta rikkovakuutuksesta, korvattavaksi tulee ulkoisen tekijän lisäksi sisäisen tapahtuman aiheuttama rikkoutuminen. Jotta vakuutusyhtiö voisi vapautua korvausvastuusta, sen tulisi osoittaa, että vahingon syntyyn tai sen laajuuteen on vaikuttanut se, että kyseessä on virheellisesti suunniteltu tai valmistettu esine tai rakennusosa. Tällöin näyttövelvollisuuteen kuuluu osoittaa se, että kyseessä on virheellisesti suunniteltu tai valmistettu laite ja että tämä virheellisyys on ehtojen mukaisesti vaikuttanut vahingon syntymiseen.

Tässä tapauksessa rikkoutunut näyttö on ollut noin kaksi vuotta vanha, joten se on lautakunnan käsityksen mukaan rikkoutunut ennen suunnitellun käyttöikänsä päättymistä. Tarkkaa selvitystä siitä, mistä vikaantuminen on johtunut, ei ole.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole osoittanut, että vakuutuksen kohteessa olisi jokin valmistus- tai suunnitteluvirhe. Se, että yhtiö on vedonnut Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen tutkimukseen, joka koskee muun muassa korroosiota ja riskialttiiden kohteiden tunnistamista tuotteessa, ei riitä näyttämään, että tässä tapauksessa kyse olisi virheestä tuotteessa. Se, että vahinko tapahtuu takuuaikana, ei vielä osoita, että kyseessä olisi takuun piiriin kuuluva virhe tuotteessa.

Valmistaja ja vuokrausta ja huoltoa harjoittava yritys ovat kokemuksensa perusteella pitäneet ulkoista syytä vahingon aiheuttajana. Jonkinlainen valmistusvika voi olla mahdollinen vahingon syy, mutta sellaisesta ei ole näyttöä. Vian syyn jäädessä avoimeksi näyttöä valmistusviasta tai muusta sellaisesta vakuutusyhtiön vastuun poistavasta seikasta ei ole. Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että koska kyseessä on laaja rikkovakuutus, korvauksenhakijan ei tarvitse näyttää, että vahinko on johtunut ulkoisen tekijän vaikutuksesta. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja on osoittanut, että kyseessä on äkillisen ja ennalta arvaamattoman sisäisen tai ulkoisen tapahtuman aiheuttama rikkoutuminen.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi kieltäytyä korvauksen suorittamisesta valmistusvikaa koskevan rajoitusehdon perusteella. Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen laajasta rikkovakuutuksesta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, jäsenet Löppönen, Makkula, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren sekä varajäsen Mitts. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA