Haku

VKL 657/13

Tulosta

Asianumero: VKL 657/13 (2015)

Vakuutuslaji: Muu vahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 06.02.2015

Työkonevakuutus. Korvattava vahinko. Johtuiko vaihteistovika kulumisesta? Rajoitusehto. Näyttö.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan traktorissa havaittiin vaihteisto-ongelmia 2.4.2013. Korvausta vaihteiston korjauskuluista on haettu työkonevakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö oli 10.5.2013 ja 3.6.2013 päivätyissä korvauspäätöksissään lausunut, ettei sille ollut annettu mahdollisuutta tarkastaa vahinkoa ennen korjaustöiden aloittamista. Vahinkotarkastaja oli kuitenkin voinut jälkikäteen arvioida, että vahingon syynä oli vaihdelaatikon kuluminen. Tällainen vahinko ei ollut vakuutusehtojen perusteella korvattavissa.

Valitus

Vakuutuksenottaja on kertonut 19.11.2013 päivätyssä valituksessaan, että traktorilla oli ajettu 4311 tuntia, mikä vastasi noin 1,5 vuoden käyttöaikaa yhden työvuoron käytöllä. Kyse ei näin ollen ole voinut olla kulumisesta johtuneesta vahingosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kertonut 26.2.2014 päivätyssä vastineessaan, että vaihteistossa oli korjaajan mukaan kaksi erillistä vauriota, eikä tiedetä, kumpi vahingoista aiheutui ennen toista. Vakuutusyhtiö on katsonut, että todennäköisesti neulalaakeri oli pettänyt ensin, mikä oli johtanut hammaslevyvaurioon. Neulalaakerin kuluminen saattoi johtua öljyssä olleista epäpuhtauksista, materiaali- tai valmistusvirheestä tai siitä, että se oli mitoitettu suunnitteluvaiheessa väärin. Jos taas hammaslevyn halkeaminen oli tapahtunut ensin, vahinko oli kuumentumisjälkien perusteella aiheutunut pitkän ajan kuluessa. Tällöinkään kyse ei ollut äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamasta vahingosta.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiantuntijalausuntoa maatalous- ja metsätieteen tohtori Johannes Tiusaselta. Tiusanen on todennut lausunnossaan, ettei jälkeenpäin ole mahdollista varmuudella määrittää kumpi vahingoista, neulalaakerin rikkoutuminen vai hammaslevylaakerin halkeaminen, on tapahtunut ensin. Laakeri voi kestää rikkoutumatta hammaslevyn rikkoutumisen, mutta laakerin rikkouduttua on epätodennäköistä, että muu koneisto säilyisi ehjänä. Tiusasen mukaan on todennäköisempää, että laakerin hajoaminen on aiheuttanut vaihteiston muiden osien vaurioitumisen. Valokuvissa tukikehä näytti murtuneelta ja siitä puuttui laakeroivia neuloja. Irtonaiset osat aiheuttavat nopeasti vahinkoja koneistoon.

Normaalisti kuormitettu vierintälaakeri ei voi pyörähtää kierrostakaan kulumatta vaan kaikkiin liukuviin ja vieriviin osiin kohdistuu aina materiaalia työstävää voimaa. Toisaalta öljykalvoinen vierintälaakeri kulkee periaatteessa aina ohuen öljykalvon varassa, eivätkä akselin tai kehän ja kuulan taikka rullan metallit ole kosketuksissa toisiinsa vaan kuluminen aiheutuu öljyn virtauksesta. Laadukas öljykylpyinen laakeri on pitkäkestoinen koneen osa. Epänormaali kuluminen voi aiheutua metallin valmistusvirheestä ja tällöin akseli voi kulua soikeaksi tai laakerin neula voi kulua litteäksi vain muutamassa sadassa työtunnissa. Esitettyjen valokuvien perusteella tässä tapauksessa ei ole ollut kyse epätasaisesta kulumasta vaan neulat olivat virheettömän näköisiä. Niitä paikallaan pitävä kehikko oli sen sijaan murtunut äkillisesti ja päästänyt osan neuloista kokonaan pois paikoiltaan. Valokuvista ei voida myöskään päätellä, että osissa olisi kuumenemisesta johtuvia vahinkoja, jotka voisivat johtua väärän öljylaadun käyttämisestä.

Vahingon syynä on näin ollen ollut neuloja paikallaan pitävän kehikon äkillinen rikkoontuminen. Kehikkoon ei normaalisti kohdistu lainkaan voimaa, sillä se vain ohjaa kuormaa kantavien vierivien laakerinosien liikerataa. Laakeri saattaisi jatkaa normaalia toimintaa kehikon murtumisesta huolimatta, jos neulat vain pysyisivät oikeilla liikeradoillaan. Vasta neulojen katkeaminen on aiheuttanut lisävaurioita. Tämänkaltainen rikkoutuminen ilmenee käyttäjälle vasta pitkän ajan kuluttua ja ennen rikkoontumisen havaitsemista vaihteisto ehtii vahingoittua lisää.

Vakuutuslautakunnan ratkaisuositus

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 4.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Kohdan 4.2.2 (Vähitellen tapahtunut vahinko) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on välittömästi aiheutunut vakuutetulle omaisuudelle kulumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä eikä esineen tai sen osan toimintakyvyn lakkaamisesta.

Ehtokohdan 5.5.1 (Ilmoittaminen vahingosta vakuutuksenantajalle) mukaan vahingosta on viipymättä ilmoitettava vakuutuksenantajalle ja tehtävä kirjallinen vahinkoilmoitus. Vakuutuksenantajalle on varattava mahdollisuus vahingon arvioimiseen.

Ratkaisu

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on välittömästi aiheutunut vakuutetulle omaisuudelle kulumisesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksenhakijan tulee näyttää, että kyse on ollut vakuutusehtojen mukaisesta korvattavasta vakuutustapahtumasta. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee sen vastaavasti näyttää, että kyse on ollut rajoitusehdossa tarkoitetusta vahingosta.

Vakuutuslautakunnan pyytämässä asiantuntijalausunnossa maatalous- ja metsätieteen tohtori Johannes Tiusanen on arvioinut vahingon johtuvan laakerikehikon äkillisestä rikkoutumisesta. Vakuutuslautakunnalle on toimitettu kuvia vaurioituneista vaihteiston osista. Kuvien perusteella vaurioituneet osat ovat neulalaakeri ja hammaslevy, joka on haljennut ja kupruilla. Hammaslevyssä oli nähtävissä kuumentumisesta johtuvia jälkiä mutta neulalaakerissa ei kuvien perusteella ole merkkejä kulumisesta. Esitetyn selvityksen perusteella lautakunta katsoo, ettei vahinko ole johtunut kulumisesta vaan kehikon äkillisestä rikkoutumisesta ja suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen työkonevakuutuksesta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta