Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottaja huomasi herätessään aamulla 1.8.2003, että parketti oli yön aikana noussut irti olohuoneen ja eteisen alueelta noin kahden neliömetrin alalta. Parkettiasentaja kävi tutkimassa lattian ja totesi parketin irronneen lähes joka puolelta.

Vahinkotarkastuksesta laaditussa muistiossa on todettu mm., että parketti­asen­taja oli todennut koko parketin alueella ns. kopokohtia, joten koko parkettialue pitää purkaa. Jalkalistoja oli irrotettu muutamasta kohdasta, ja niissä kohdissa parketti oli joiltain osiltaan seinässä kiinni.

 

 

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata erilaisista vähitellen tapahtuvista ilmiöistä johtuvaa vahinkoa, ellei tämä vahinko välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

 

Yhtiö katsoo, että tässä tapauksessa kyseessä ei ole äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vaan vähitellen tapahtuneesta ilmiöstä aiheutunut parketin irtoaminen. Yhtiö ei maksa korvausta parketin vahingosta.

 

 

Vakuutuksenottaja toteaa, että hänen omakotitalonsa on rakennettu vuonna 1989, eikä taloon asennetun pyökkimosaiikkiparketin kanssa ole ollut aiemmin mitään ongelmia näiden 14 vuoden aikana. Vakuutuksenottaja ajatteli kustantaa tämän remontin itse, mutta parkettia purettaessa kävikin ilmi, että se täytyisi uusia kokonaan.

 

Sääolosuhteet heinäkuun lopulla olivat poikkeukselliset. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta tulostetun materiaalin perusteella tuohon aikaan vallitsi korkea lämpötila ja erittäin suuri ilmankosteus varsinkin öisin (90–98 %). Helteen takia vakuutuksenottaja joutui pitämään ikkunat auki ympäri vuorokauden. Tällöin ilmankosteus myös sisällä nousi hyvin korkeaksi, mikä vakuutuksenottajan mielestä aiheutti tämän äkillisen parketin turpoamisen.

Parkettiasentaja mittasi pohjabetonin kosteuden ja totesi sen kuivaksi. Vakuutusyhtiön edustaja kävi katsomassa tilannetta ja halusi hankkia asiantuntijalausunnon. Niinpä rakennusinsinööri H.P. kävi tutustumassa tilanteeseen ja totesi pohjabetonin kuivaksi. Pyökkiparketin kosteus oli aivan sama kuin pyökkisen pöydän pinnalta mitattu kosteus. Myös H.P:n mielestä syy parketin irtoamiseen oli poikkeuksellisen suuri ilmankosteus heinäkuun lopulla. Lattiassa ei ole nähtävissä mitään tummumista, joka viittaisi pitkäaikaiseen kosteusvaurioon.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan kyseessä ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vakuutuksenottajan mielestä tapahtuma ei voinut olla mitenkään ennalta arvattavissa. Lisäksi se oli äkillinen, yön aikana tapahtunut vahinko, joka aiheutui poikkeuksellisen suuresta ilmankosteudesta. Yöllinen kosteus nosti äkillisesti parketin kosteuden liian suureksi.

Vakuutuksenottaja ihmettelee vielä, minkä takia heille saapui kirjallinen kielteinen korvauspäätös ennen kuin vakuutusyhtiö oli itsekään saanut puolueettoman asiantuntijan lausuntoa kirjallisena.

 

 

Rakennusinsinööri H.P:n lausunnon mukaan parketin irtoaminen johtuu todennäköisesti vaurion syntymishetkellä vallinneesta harvinaisen suuresta ja pitkäaikaisesta ilmankosteudesta. Lattiasta mahdollisesti jo valmiiksi irti olleet parkettipalikat ovat turvonneet ja irronneet kokonaan paikoiltaan.

Lausuntopyynnön mukaan kyseessä olisi äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama vahinko sillä perusteella, että parketti on irronnut heinäkuun lopun poikkeuksellisten sääolojen vuoksi. Lausunnonpyytäjän viittaamassa Ilmatieteen laitoksen artikkelissa käsitellään heinäkuun 2003 hellejaksoa, jota kuvaillaan poikkeukselliseksi lämpötilojen osalta. Lisäksi eräinä öinä ilman suhteellinen kosteus oli hyvin suuri. Vastaavia hyvin kostean ilman ja korkean lämpötilan yhdistelmiä on artikkelin mukaan keskikesällä paikoin harvemmin kuin 2–3 kertaa sadassa vuodessa.

Ilmatieteen laitokselta on myös tilattu selvitys ilman kosteudesta vahinkopaikkakunnalla 24.7. – 1.8.2003. Tämän lausunnon mukaan ilman suhteellinen kosteus vaihteli öisin välillä 79 – 98 %. Päivisin suhteellinen kosteus oli 43 – 59 %, elokuun ensimmäisenä päivänä kuitenkin 32 %. Lausunnon mukaan nämä arvot eivät suuresti poikenneet keskiarvolukemista. Lausunnossa käsitellään lisäksi lämmön vaikutusta kosteuteen eli todetaan ilman sisältävän sitä enemmän kosteutta mitä lämpimämpää se on. Lausunnon mukaan tämä absoluuttinen kosteus heinäkuun loppupäivien osalta oli hetkittäin ennätyskorkea.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottaja ei ole näyttänyt riittävästi pyökkimosaiikkiparketin irronneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman vuoksi. Pelkkää parketin irtoamista sinänsä ei tässä tapauksessa yhtiön mukaan voida pitää näyttönä korvattavasta vakuutustapahtumasta.

 

Vakuutuksenottajan mielestä parketti on irronnut poikkeuksellisten sääolojen vuoksi. Vakuutusyhtiön mielestä ilmastomme vaihteleva ja ankara luonne on yleisesti tiedetty tosiasia. Ilmastomme on ns. väli-ilmasto, eli alueella on sekä meri- että mannerilmaston piirteitä. Tällainen ilmasto järjestää yhtiön mukaan aika ajoin myös ns. sääennätyksiä. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta ei löydy kosteusennätyksiä. Mahdollisesti sellaisia ei ole tilastoitu ainakaan kovin pitkältä ajalta.

Vakuutuksenottajan parketin irtoamisajankohtana läheisessä kaupungissa ei ole todettu Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa ennätyksellisiä helteitä. Heinäkuun ilman suhteellinen kosteus ei myöskään poikennut suuresti keskiarvoluvuista. Jos kosteutta tarkastellaan absoluuttisena kosteutena, tältäkään osin kyseessä ei ole sääennätys. Ilmatieteen laitoksen vahinkopaikkakunnan ilman kosteudesta antamassa lausunnossa sääilmiöitä on ilmeisesti tarkasteltu 20 vuoden tarkastelujaksolla. Sääennätyksiä ja ennalta arvaamattomuutta pitää yhtiön mielestä arvioida huomattavasti yli 20 vuoden mittaisella tarkastelujaksolla. Kokonaisuutena vakuutusyhtiö katsoo, että kesän 2003 heinäkuun sääolosuhteet mahtuvat ilmastomme luonnollisen vaihtelun piiriin. Näissä oloissa oikein asennettu laadukas parketti ei saa irrota.

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan parketin irtoaminen johtuu todennäköisesti parketin liimauksen pettämisestä aineen väsymisen tai vastaavan vähitellen tapahtuvan ilmiön vuoksi. Asennuksessa sattuneiden virheiden takia liimaus on lopulta pettänyt. Vahinkotarkastuksesta laaditusta muistiosta on todettavissa, että jalkalistoja irrotettaessa havaittiin parketin olevan muutamasta kohdasta seinässä kiinni. Rakennustöiden yleisten laatuvaatimusten (RYL–81) mukaan parketti erotetaan ympäröivistä ja läpäisevistä rakennusosista noin 10 mm:n levyisellä liikuntasaumalla. Vakuutusyhtiö katsoo, että parkettia ei ole ainakaan liikuntasauman osalta rakennettu hyvän rakennustavan mukaisesti vaan kyseessä on rakennusvirhe, joka on syy-yhteydessä parketin irtoamiseen.

Muutkin tekijät ovat saattaneet vaikuttaa parketin irtoamiseen. Itse parketille ja muille materiaaleille sekä käytettäville työtavoille on annettu tarkat ohjeet ja määräykset. Epäonnistuminen parkettiasennuksen joissain vaiheissa voi kostautua esimerkiksi myöhempänä irtoamisena.

Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että parkettiasennusta koskeva ohjeistus pyrkii nimenomaan huomioimaan luonnonmateriaalin vaatimukset esimerkiksi kosteutta ajatellen. Täyttä puuta olevat mosaiikkiparkettisauvat elävät kosteuden vaihdellessa ja voivat kosteina kausina turvota voimakkaasti. Kun parketti on oikein asennettu, se kestää tällaisen puun elämisen irtoamatta alustastaan. Nyt tapahtunut parketin irtoamisvahinko on vakuutusyhtiön tiedossa olevien vahinkojen valossa täysin poikkeuksellinen. Tämä tukee sitä käsitystä, ettei asennuksessa ole kaikilta osin onnistuttu tai itse parkettimateriaalissa on ollut jotain laatuvaatimuksista poikkeavaa.

 

 

Vakuutuksenottaja toteaa, että Ilmatieteen laitoksen antamassa lausunnossa vahinkopaikkakunnalla todettuja absoluuttisia kosteusarvoja on pidetty poikkeuksellisina. Käytettävissä olevan 20 vuoden ajalta olevan aineiston perusteella vahinkopaikkakunnalla mitattiin heinäkuun loppupäivinä hetkittäin ennätyskorkeita kosteuspitoisuuksia.

 

Vakuutusyhtiö on esittänyt pelkkiä olettamuksia parketin irtoamisen syistä. Parketin on käynyt tarkastamassa vakuutusyhtiön nimeämä rakennusinsinööri H.P. ja puolueeton parkettiasentaja. Heidän tutkimustensa mukaan ei ole mitään asennus- tai materiaalivirhettä, joka olisi vaikuttanut parketin irtoamiseen. Liikkumisvaraa seinään nähden on yleisesti jätetty hyvin pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta. Tarkastajan mukaan tällä ei ole merkitystä, koska kyseessä on pohjaan liimattava mosaiikkiparketti. Lisäksi palat eivät ole irronneet eivätkä liikkuneet seinien vieriltä, mikä myös osoittaa, ettei tällä ole voinut olla merkitystä. Myöskään liimaus ei tarkastajan mukaan ollut pettänyt, vaan laatta on lähtenyt irti betonista. Pohjakosteutta ei todettu.

Vakuutuksenottaja katsoo vielä, että parketin käyttäytymisen kannalta nimenomaan ilman absoluuttisilla kosteusarvoilla on merkitystä eli sillä, kuinka paljon ilma on pystynyt sitomaan vettä.

Vakuutusyhtiöllä ei ollut asiaan lisättävää.

 

 

Vakuutuslautakunta pyysi DI Seppo Petrowilta asiantuntijalausuntoa parketin irtoamisen syistä. Lausuntonaan DI Petrow toteaa seuraavaa:

 

 

Kyseessä on vuonna 1989 rakennettu omakotitalo, jonka asuintilojen mosaiik­kiparketti (materiaalina pyökki) on irronnut laajoilta alueilta alustastaan. Parketin alustana on maanvarainen teräsbetonilaatta. Irtoaminen on havaittu heinä-elokuun vaihteessa vuonna 2003, jolloin parketti kohosi alustastaan 2 - 3 m²:n alueelta suurimmillaan 7 cm. Myöhemmin suoritetussa tarkastuksessa parketin todettiin olevan irti alustastaan myös muualta.

 

 

Asuinrakennusten sisäilman suhteellinen kosteus on riippuvainen ulkoilman suhteellisesta kosteudesta edellyttäen, että rakennuksessa on joko painovoimainen tai koneellinen ilmanvaihto. Sisäilman kosteus vaihtelee siten, että talvella suhteellinen kosteus on matalimmillaan ja kesää kohti tultaessa kosteus nousee ja se on korkeimmillaan loppukesästä. Ilman suhteellinen nousee, jos sen lämpötila laskee ja päinvastoin. Ilman absoluuttisella kosteudella tarkoitetaan vesimäärää ilman tilavuusyksikköä kohti tarkasteltavissa olosuhteissa, laatuna on g/m³. Ilmassa oleva absoluuttinen kosteus on yleensä sitä suurempi, mitä korkeampi ilman lämpötila on.

 

Huokoisissa materiaaleissa kuten puu, tiili, betoni tapahtuu muodonmuutoksia lämpötilan- ja kosteudenmuutoksista. Huokoiset materiaalit pyrkivät saavuttamaan ympäristön kosteutta vastaavan tasapainokosteuden. Tasapainokosteus riippuu ympäröivän ilman suhteellisesta kosteudesta ja tapahtuu määrätyllä viiveellä ympäristön kosteuden muuttuessa. Suhteellisen kosteuden muuttuessa huokoiset materiaalit pyrkivät paisumaan ja kosteuden laskiessa materiaali pyrkii kutistumaan. Sisäilman suhteellinen kosteus voi vaihdella vuorokauden aikana varsin paljon, mutta tässä ajassa puu ei ehdi saavuttamaan kyseisen hetken tasapainokosteutta, vaan seuraa pidemmän aikajakson keskimääräistä kosteutta. Puussa puun syitä vastaan kohtisuora kutistuminen on moninkertainen verrattuna syiden suuntaiseen kutistumiseen. Eri puulajeilla kutistuminen poikkeaa jossain määrin. Mosaiikkiparketissa parkettisauvojen väliset saumat pystyvät yleensä ottamaan vastaan lämpö- ja kosteusliikkeistä tapahtuvat muodonmuutokset.

 

Puun kutistuminen/paisuminen ei ole riippuvainen absoluuttisesta kosteudesta, vaan ilman suhteellisesta kosteudesta ja sen muutoksista.

 

Mosaiikkiparketin irtoaminen voi tapahtua seuraavista syistä:

·        liimaus on epäonnistunut

·        alustan lujuus ei ole riittävä

·        alustan ja parketin välillä on muodonmuutosero, jonka seurauksena liiman tai alustan lujuus ylittyy

 

Liimaus voi epäonnistua monista syistä ja kyseessä on käytännössä aina työvirhe. Alustan käsittely, liimausolosuhteet tai liimaustapa voivat olla sellaiset, että parketin tartunta alustaan on jäänyt puutteelliseksi. Näissä tapauksissa parketin irtoaminen voi tapahtua myös vähitellen vuosien kuluessa. Asiakirjojen mukaan irronneessa parketissa on ollut betonia, mikä tarkoittaa, että liimauksessa ei ole ollut todennäköisesti virheitä.

 

Parketin irtoaminen voi johtua kiinnitysalustan heikosta lujuudesta työvirheen seurauksena. Alustan lujuus voi jäädä heikoksi esim. siksi, että betonipinta on hierretty liian aikaisin tai betonilaatan jälkihoito (kosteus, riittävä lämpötila) on laiminlyöty. On todennäköistä, että kiinnitysalustan lujuus on ollut tavanomaista heikompi, koska irronneissa parketeissa on ollut kiinni alustan betonia.

 

Alustan ja parketin välille voi muodostua muodonmuutosero kosteustilan muuttumisen seurauksena ja myös lämpötilan muuttuessa. Asuinrakennuksissa sisätiloissa lämpötilan muutos ei ole todennäköinen syy muodonmuutoseroon.

 

Parketin asennusvaiheessa alustan kosteus voi olla liian suuri ja alustan kuivumisen seurauksena parkettiin syntyy jännitystila, jonka seurauksena parketti irtoaa alustastaan. Tilannetta pahentaa se, että samanaikaisesti asennusvaiheessa parketti on ollut kuivaa eikä ole saavuttanut ympäristön mukaista tasapainokosteutta. Näissä tapauksissa parketin irtoaminen voi tapahtua vuosien kuluttua asennuksesta, johtuen kosteusmuutosten aiheuttamista rasituksista ja tartunnan heikkenemisestä. Koska parketissa on jatkuva jännitystila (tason suuntainen puristus), laukaisevana tekijänä voi olla poikkeuksellisen suuri, kauan jatkunut korkea kosteus. Parketin irtoamishetkellä Suomen olosuhteissa kosteus on normaalisti suuri ja asiakirjojen mukaan kosteus on ollut tavanomaista korkeampi.

 

Parketin irtoamisen syy on todennäköisesti liian suuret muodonmuutokset alustan ja parketin välillä pitkäaikaisesta kuivumisesta ja kosteudenvaihteluista johtuen. Mahdollisesti myös kiinnitysalustan lujuus ei ole ollut riittävä. Parketin irtoamisen syy on rakennusvirhe ja/tai materiaalin heikkeneminen pitkän aikajakson kuluessa.

 

Parketti on todennäköisesti ollut irti alustastaan jo huomattavasti ennen vahingon havaitsemista.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 21.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

 

Ehtojen kohdan 21.2.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka irtaimistolle tai rakennukselle itselleen aiheutuu valmistus- tai aineviasta, työ- tai käyttövirheestä.

Ehtojen kohdan 21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu sen rikkoutuessa suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi.

Ehtojen kohdan 21.2.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka irtaimistolle tai rakennukselle itselleen aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Tässä tapauksessa on riitaa siitä, johtuuko vakuutuksenottajan parketin irtoaminen jostain äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinkoa ei tee ehtojen mukaan korvattavaksi pelkästään se, että tässä tapauksessa parketti on noussut irti lattiasta lyhyen ajan eli yhden yön kuluessa. Ratkaisevaa on se, mikä on tämän vahingon syy.

Rakennusinsinööri H.P:n antaman lausunnon mukaan vakuutuksenottajan parketin irtoaminen johtuu todennäköisesti vaurion syntyhetkellä vallinneesta harvinaisen suuresta ja pitkäaikaisesta ilman kosteudesta.

 

DI Petrow on lausunnossaan pitänyt parketin irtoamisen todennäköisenä syynä liian suuria muodonmuutoksia alustan ja parketin välillä. Nämä johtuvat pitkäaikaisesta materiaalien kuivumisesta ja kosteudenvaihteluista. Parketin kiinnitysalustan lujuus on mahdollisesti ollut riittämätön. Parketin irtoamiseen on vaikuttanut materiaalien heikkeneminen pitkän ajan kuluessa. Petrowin mukaan tapahtuma-aikaan vallinnut pitkään jatkunut kosteus ja siitä johtuva parketin turpoaminen on voinut olla parketin irtoamisen laukaiseva tekijä.

 

Vakuutuslautakunnan käytössä oleva selvitys puhuu sen puolesta, että tässä tapauksessa on kyseessä rajoitus­ehdoissa tarkoitettu vähitellen tapahtuvista ilmiöistä ja parketin kiinnitys­alus­tan osalta mahdollisesti rakennusvirheestä johtuva vahinko. Selvitys ei tue sitä ajatusta, että vahinko johtuisi yksinomaan tai pääasiassakaan Ilmatieteen laitoksen lausunnossa kuvatusta, ajoittain ennätyksellisen korkeasta ilmankosteudesta.

 

Käytettävissään olevan selvityksen pohjalta lautakunta katsoo, ettei parketin irtoaminen ole tässä tapauksessa johtunut mistään äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vaan se on aiheutunut vähitellen tapahtuvista ilmiöistä ja mahdollisesti rakennusvirheestä. Lautakunta katsoo, että vakuutuksen rajoitusehtojen perusteella vakuutusyhtiö ei ole tässä tapauksessa velvollinen korvaamaan parketin kärsimää vahinkoa.