Haku

VKL 651/10

Tulosta

Asianumero: VKL 651/10 (2011)

Vakuutuslaji: Lisäeläkevakuutus

Ratkaisu annettu: 22.11.2011

Lisäeläkkeen määrä. Omia vakuutusmaksuosuuksia vastaava vanhuuseläke. Kysymys siitä, miltä ajalta työntekijän oma maksuosuus oli huomioitava eläkkeen laskennassa eläkekassan sääntöjen mukaan.

Tapahtumatiedot

Lausunnonpyytäjä (syntynyt 26.4.1947) on ollut 23 vuotta täytettyään eli 1.5.1970 lukien eri työsuhteiden perusteella työnantajiensa eläkekassan A- ja B osaston jäsen. Eläkekassan 1.7.1975 alkaen voimaan tulleiden sääntöjen mukaan kassan A-osastossa järjestetty lisäeläketurva oli 1.7.1975 alkaen rekisteröity TEL:n 11 §:n mukaiseksi lisäeduksi eläketurvakeskuksessa, joten siihen sovellettiin tuolloin TEL:n säännöksiä. Eläkekassan uusien 1.1.2001 alkaen voimassa olleiden sääntöjen mukaan kassan A-osaston lisäeläketurvaa kuitenkin muutettiin (lainsäädännön muuttumisen johdosta) niin, että A-osaston lisäeläketurva järjestettiin rekisteröimättömänä lisäeläkkeenä.

Lausunnonpyytäjälle oli myönnetty eläkekassasta työeläkelakien mukainen osatyökyvyttömyyseläke 1.7.2003 alkaen. Eläkekassa ilmoitti kuitenkin 28.11.2003 antamallaan päätöksellä, että lausunnonpyytäjälle sittemmin tapaturmavakuutuslain nojalla myönnetyn tapaturmaeläkkeen yhteensovittamisen johdosta lisäeläkettä ei jäänytkään maksettavaksi.

Lausunnonpyytäjä täytti eläkekassan 63 vuoden vanhuuseläkeiän 26.4.2010.

Eläkekassan päätös

Eläkekassa ilmoitti lisäeläketurvan mukaisen vanhuuseläkkeen myöntämisestä 1.5.2010 alkaen päätöksellään 10.9.2010. Eläkkeen määräksi kassa ilmoitti 5,20 euroa/kk. Takautuvalta neljän kuukauden ajalta eläkettä maksettiin kuukausieläkkeenä 20,80 euroa. Eläkkeen 1.9.2010 alkaen eläkekassa maksoi 1.022,74 euron kertasuorituksena viitaten vakuutuskassalain 90 §:ään, jonka mukaan eläkekassalla on oikeus maksaa eläke kertasuorituksena mikäli eläkkeen määrä on alle 15,90 euroa/kk vuoden 2010 tasossa.

Eläkepäätökseen liittyen 23.9.2010 lähettämässään kirjeessä eläkekassa totesi vielä, että ennen vuotta 2001 karttuneen rekisteröidyn lisäeläkkeen tiedot löytyvät lausunnonpyytäjälle vuonna 2003 annetuista työkyvyttömyyseläkepäätöksistä. Rekisteröity lisäeläke on sovitettu yhteen tapaturmavakuutuslain mukaisen korvauksen kanssa, eikä siitä siten ole jäänyt maksettavaa.

Vuoden 2001 alusta eläkekassan lisäeläke järjestettiin rekisteröimättömänä lisäeläkkeenä. Siihen liittyy omia maksuosuuksia vastaava vanhuuseläke, johon ei muiden eläkkeiden ja etuuksien määrä vaikuta. Tämä vanhuuseläke on jäänyt pieneksi, koska lausunnonpyytäjän lisäeläkkeeseen oikeuttava työskentely jäi tapaturmasta johtuen lyhyeksi. Pienet eläkkeet maksetaan kertasuorituksena, joka lasketaan kertomalla eläkkeen vuosimäärä eläkkeensaajan ikää vastaavalla Vakuutusvalvontaviraston (oikeammin Finanssivalvonnan) vahvistamalla kertoimella. Lisäeläkkeen vuosimäärä oli 62,40 euroa ja kerroin on 16,39 (vastaten lausunnonpyytäjän ikää syyskuun alussa eli 63 v 4 kk). Kertasuorituksen määrä on siten 16,39 x 62,40 = 1.022,74 euroa.

Lausuntopyyntö

Lausunnonpyytäjä pyytää 1.5.2010 alkaen saamastaan lisäeläkkeestä lautakunnan ratkaisusuositusta. Päätöksessä ei ole otettu huomioon hänen ennen 1.7.2003 maksamiaan eläkekassan lisäeläkevakuutusmaksuosuuksia, joita hänen on ollut suoritettava aina 2.3.1970 alkaen ja 1.7.2003 saakka. Eläkekassan sääntöjen 19 § kohdan 10 mukaan kassan jäsenellä on aina oikeus saada maksamiaan vakuutusosuuksia vastaava vanhuuseläke kassasta. Hänen kohdallaan ei ole näin menetelty.

Lausunnonpyytäjän mielestä päätöstä ei voi pitää myöskään kohtuullisena, koska hän kykeni 17.8.2001 sattuneen työtapaturman vuoksi työskentelemään sen jälkeen vain lyhennettyä työaikaa vuoden 2009 loppupuolelle. Kokonaiseläkkeen karttuminen jäi näin hyvin pieneksi.

Eläkekassan vastine

Lautakunnalle antamassaan vastineessa eläkekassa toteaa, että lisäeläke oli vuosina 1975 – 2000 järjestetty rekisteröitynä lisäeläkkeenä (eläkekassan säännöt 1.7.1975). Vuoden 2001 alusta se järjestettiin rekisteröimättömänä lisäeläkkeenä, johon liittyy omia vakuutusmaksuosuuksia vastaava vanhuuseläke (eläkekassan säännöt 1.1.2001).

Lausunnonpyytäjälle myönnettiin osatyökyvyttömyyseläke 1.7.2003 alkaen. Tapaturmavakuutuslain mukaisen eläkkeen kanssa tehdyn yhteensovituksen jälkeen ei perus- eikä lisäeläkettä jäänyt maksettavaksi.

Lausunnonpyytäjän täytettyä lisäeläketurvan mukaisen eläkeiän 63 v. hänelle myönnettiin omia maksuosuuksia vastaava vanhuuseläke 1.5.2010 alkaen. Lisäeläkepäätöksen mukana hänelle lähetettiin lyhyt selostus lisäeläketurvasta. Omia maksuja vastaavaa vanhuuseläkettä hänelle on karttunut vuoden 2001 alusta alkaen osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamiseen mennessä maksettujen työansioiden perusteella. Eläkekassa viittaa henkilörekisteriotteeseen lausunnonpyytäjän eläkekassan toimintapiirissä tapahtuneesta työskentelystä ja ansioista sekä otteeseen eläkekassan laskuperusteista omia maksuja vastaavan vanhuuseläkkeen osalta. Omia maksuja vastaava vanhuuseläke on karttunut vuosien 2001 – 2003 työansioista ja on siten jäänyt pieneksi. Rekisteröityyn lisäeläkkeeseen ei liittynyt tällaista omia maksuja vastaavaa eläkettä.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Asia koskee lausunnonpyytäjän oikeutta saada eläkekassan sääntöjen perusteella omaa vakuutusmaksuosuuttaan vastaava lisäeläke eläkekassan A-osastosta. Eläkekassa on maksanut mainitun lisäeläkkeen lausunnonpyytäjälle kertasuorituksena 15.9.2010. Erimielisyys asiassa johtuu siitä, että eläkekassa on laskenut ja maksanut eläkkeen vain vuoden 2001 alusta lukien karttuneena, josta lukien lisäeläke oli järjestetty nk. rekisteröimättömänä lisäeläkkeenä. Lausunnonpyytäjä on vaatinut oman maksuosuutensa huomioimista koko eläkekassan jäsenyysajaltaan eli 1.5.1970 lukien.

Lausunnonpyytäjälle 15.9.2010 maksettu eläkeosuus on perustunut eläkekassan 1.1.2001 lukien sovellettujen sääntöjen 19 §:n 10 momenttiin. Sääntöjen 19 §:ssä on annettu määräykset eläkekassan A-osastosta maksettavan lisäeläkkeen rajoittamisesta ja yhteensovituksesta muiden sääntökohdassa mainittujen eläkekassan toimintapiiriin kuuluneelle työntekijälle maksettavien eläkkeiden kanssa. Lisäeläkkeen rajoittamista ja yhteensovitusta koskevien määräysten estämättä 19 § 10 momentin mukaan kassan jäsenellä on kuitenkin aina oikeus saada maksamiaan vakuutusmaksuosuuksia vastaava vanhuuseläke kassasta. Omia maksuja vastaavan eläkkeen laskentatapa on tarkemmin määritelty Vakuutusvalvontaviraston eläkekassalle vahvistamissa laskuperusteissa.

Eläkekassa on antanut lautakunnalle myös edeltävät 1.7.1975 alkaen voimassa olleet sääntönsä niihin vuonna 1982 tehtyine muutoksineen. Myös näiden sääntöjen 7 §:ään on sinänsä sisältynyt määräys eläkekassan jäsenen omasta jäsenmaksuosuudesta, suuruudeltaan 2 % ennakonpidätyksenalaisesta ansiosta. Lautakunnan käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella ennen vuotta 2001 eläkekassan säännöissä ei kuitenkaan ole ollut määräystä kassan jäsenen oikeudesta omia maksuja vastaavaan vanhuuseläkeosuuteen, joka nykyisiä sääntöjä vastaavin tavoin olisi voitu jäsenelle suorittaa ilman yhteensovitusta.

Ennen vuotta 2001 kassan jäsenellä on ollut vain rekisteröityjä lisäeläkkeitä koskeneen TEL 11 §:n 3 momentin mukainen sääntöjen 24 §:ään perustunut oikeus saada lisäeläkkeestä vapaakirja työsuhteen päättyessä muusta syystä kuin eläketapahtuman vuoksi. Sanottujen eläkekassan aikaisempien sääntöjen 7 §:n mukaan kassan A-osaston jäsen- ja kannatusmaksu on tullut määrätä niin, että ne yhdessä kassan muiden tulojen kanssa peittävät tilivuoden aikana maksetut eläkkeet, avustus-, hoito- ja muut menot sekä sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien laskuperusteiden mukaisesti suoritetut siirrot vakuutusmaksu- ja korvausrahastoon. Näin ollen ei ole perusteltua tulkita eläkekassan nykyisten sääntöjen 19 §:n 10 momenttia, kun siinä ei ole muuta määrätty, siten että 19 §:n 10 momentin mukainen oikeus omia maksuja vastaavaan vanhuuseläkeosuuteen koskisi muita kuin mainitun sääntökohdan voimassaoloaikana kertyneitä maksuosuuksia.

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että eläkekassa on laskenut lausunnonpyytäjän lisäeläkkeen sääntöjensä mukaisesti.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Rissanen sekä jäsenet Kauppila, Korpiola, Lehti ja Rauhamaa.
Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia