LVI-urakoitsija on asentanut vuonna 2008 R Oy:n kiinteistöön kaksi perusvesipumppua. Toisen pumpun kiinnitys on irronnut ja pumppujen toiminta on lakannut. Tämän seurauksena pohjavesi on noussut, mistä taas on aiheutunut viemäriputkien nouseminen ja kahden viemäriputken liitoksen aukeaminen. Viemäriputkista on päässyt jätevettä sekoittumaan pohjaveden kanssa rakennuksen alapohjaan. Vahinko on havaittu 5.10.2010. Korvauksia vahingoista on haettu LVI-urakoitsijan toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Putkiurakka oli valmistunut vuonna 2008. Vahinko on todettu 5.10.2010. Vakuutusehtojen rajoitusehto 201.2 edellyttää korvattavuudelta, että vahinko on todettu kuuden kuukauden sisällä vahingon aiheuttaneesta viasta tai puutteesta. Vakuutusyhtiö katsoi, että peruste vakuutusehtojen mukaiselle korvausvelvollisuudelle puuttui eikä suorittanut korvausta.

Lausuntopyyntö

Lausuntopyynnössä pyydetään, että vakuutusyhtiön päätöstä muutetaan siten, että vahinko korvataan LVI-urakoitsijan vastuuvakuutuksesta. Vastuuvakuutuksen rajoitusehtoa 201.2 ei tule noudattaa kosteus- ja vesivahinkoehtokohdan osalta.

LVI-urakoitsijan päätoimiala on LVI-asennus. Lausunnonpyytäjäyritys on siirtänyt vakuutuksensa vuoden 2009 lopussa toisesta vakuutusyhtiöstä nykyiseen vakuutusyhtiöön. Siirto tapahtui nykyisen vakuutusyhtiön edustajan markkinoinnin perusteella. LVI-urakoitsijayrityksen toimitusjohtaja on pitänyt lähtökohtana vaihdolle sitä, että vakuutusehdoissa ei ole olennaisia eroja aiempiin vakuutuksiin verrattuna. Uuden vakuutusyhtiön edustaja ei ole ilmoittanut LVI-urakoitsijayrityksen edustajalle merkittävistä eroista, ja tämän seurauksena LVI-urakoitsijayritys on päätynyt siirtämään vakuutukset nykyiseen yhtiöön, koska vakuutusmaksut ovat olleet pienemmät. Toiminnan vastuuvakuutus on putkiasennustoiminnassa keskeinen, koska vedestä aiheutuvat vahingot ovat usein merkittäviä. Lisäksi on tyypillistä, etkä vesivahinko ilmenee vasta pidemmän ajan kuluttua suoritetusta asennustyöstä. LVI-urakoitsijayritys ei olisi ottanut vastuuvakuutusta, mikäli se olisi tiennyt kyseisestä rajoitusehdosta, joka tekee koko vakuutuksen lähes tarpeettomaksi.

Putkiurakoitsijan toimialasta johtuen vakuutettu on voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että vastuuvakuutus korvaa myös vedestä ja kosteudesta johtuvat vahingot. Vastuuvakuutuksella ei olisi muuten mitään merkitystä toiminnan kannalta. Näin ollen koko kyseinen vedestä ja kosteudesta aiheutuvien vahinkojen laaja rajoitusehto on yllättävä ja ankara, joka olisi tullut ehdottomasti selvittää vakuutuksenottajalle ennen sopimuksen tekoa. Vakuutusyhtiön kielteisen päätöksen perustelu on liittynyt kuuden kuukauden ehtoon. Tältä osin on erityisesti kysymyksessä vakuutetun toiminnan kannalta kiistatta yllättävä ja ankara ehto, jota on myös pidettävä epäselvänä. Tarkoittaako ehto sitä, että vakuutus käytännössä lakkaa koskemasta kyseistä työsuoritusta sen jälkeen, kun kuusi kuukautta on kulunut työsuorituksen luovuttamisesta, vai tarkoittaako ehto sitä, että vahinko tulisi havaita kuuden kuluttua esimerkiksi vahingon aiheuttaneen ongelman ilmenemisestä eli tässä tapauksessa kiinnityksen irtoamisesta. Mikäli ehtoa ylipäätänsä tulee soveltaa, pitää sitä tulkita vakuutetun eduksi eli vakuutus on voimassa kuusi kuukautta sen jälkeen, kun pumppujen kiinnitykset ovat irronneet ja vahinkoa on alkanut syntyä pumppujen pyöriessä tyhjää. Mikäli laskenta olisi alkanut kuuden kuukauden kuluttua urakan valmistumisesta, olisi tämä seikka tullut mainita selvästi vakuutusehdoissa.

Kiistatonta on, että pumput ovat toimineet pitkän aikaa niiden asennuksen jälkeen. Myös pumppujen toimintaa tarkkaileva hälytysjärjestelmä on toiminut asennushetkellä. Nyt pumppujen toiminnan häiriöstä ei hälytystä tullut, koska hälyttimien johdot olivat hapettuneet. Hälytys oli toiminut aiemmin vuonna 2009. Lausunnonpyytäjän näkemyksen mukaan vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, ettei kiinnityksen irtoaminen olisi tapahtunut alle kuusi kuukautta vahingon toteamisesta.

Toisaalta on keskeistä suorittaa arvio siitä, onko vakuutuksen rajoitusehto voimassa tämän kuuden kuukauden ehdon osalta. Kysymys olisi ehdosta, joka käytännössä poistaa mahdollisuuden vastuuvakuutuksen käyttämiseen LVI-asennustoiminnassa, koska vesivahinkojen havaitseminen näin lyhyessä ajassa voi olla hankalaa. Lisäksi havainnointiin liittyy usein viivettä sen johdosta, että yksittäisen rakennuskohteen käyttöönotto voi tapahtua vasta useiden kuukausien tai jopa vuoden kuluttua LVI-töiden päättämisestä. Huomioiden tausta, millä LVI-urakoitsija on siirtänyt vakuutuksensa vanhasta yhtiöstä nykyiseen yhtiöön, on myös tarkasteltava edellisen yhtiön vakuutusehtoja. Vanhassa vakuutuksessa ei ollut minkäänlaista ajallista rajoitusta vahingon toteamiseen liittyen. Kaikki edellä mainitut seikat huomioon ottaen nykyisen vakuutusyhtiön edustajan olisi ehdottomasti tullut kiinnittää LVI-urakoitsijan edustajan huomio tähän poikkeukselliseen, yllättävään ja kyseisen toimialan kannalta ankaraan ehtoon, jotta se olisi tullut LVI-urakoitsijayritystä sitovaksi. Tapauksessa viitataan myös hovioikeuden ja Vakuutuslautakunnan käytäntöön asiassa.

Yhteenvetona on lausuntopyynnössä todettu, että vettä ja kosteutta koskeva rajoitusehto ei sido sitä. Joka tapauksessa kuuden kuukauden rajoitusehto ei sido sitä ja toissijaisesti vakuutusehtoa tulee tulkita siten, että vahingon aiheuttanut vika tai puute on kiinnityksen irtoaminen, mikä on tapahtunut kuuden kuukauden sisällä vahingon toteamisesta ja näin ollen nykyinen vakuutusyhtiö on korvausvastuussa vahingosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusehdoissa on suljettu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle kosteus-, vesi- ja tulvavahingot. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin vahinko, jonka syynä on rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute edellyttäen, että vahinko on todettu kuuden kuukauden sisällä vahingon aiheuttaneesta viasta tai puutteesta. Jotta vahinko olisi siis korvattava, tulee kaikkien edellytysten täyttyä.

Kyseessä olevassa tapauksessa vahinko on yksiselitteisesti aiheutunut kosteudesta tai vedestä tai viemärivesien aiheuttamasta tulvimisesta, sillä kysymys on viemäriputkesta virranneesta vedestä. Pumppujen asennus on tehty vuonna 2008. Vahingon aiheuttanut vika tai puute on syntynyt, kun pumppu on asennettu virheellisesti ja se on tämän virheellisen asennuksen johdosta myöhemmin päässyt irtoamaan kiinnityksestään ja lakannut toimimasta. Vahingon aiheuttanut vika tai puute on siis pumppujen virheellinen kiinnitys vuonna 2008. Vahinko on ilmennyt vasta loppuvuodesta 2010 eli vahinko on todettu vasta kahden vuoden kuluttua asennuksesta. Vahinko olisi tullut todeta kuuden kuukauden kuluessa virheellisestä asennustyöstä, jotta se olisi korvattava. Lisäksi tapauksessa ei ole kyse myöskään rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti syntyneestä viasta tai puutteesta, sillä vakuutuksenottajan vahinkoilmoituksessa ilmoittaman mukaan vettä on virrannut rakennuksen ryömintätilaan useiden kuukausien ajan. Vakuutuslautakunnan käytännössä tällaisissa tapauksissa vahingon korvaaminen on edellyttänyt vian syntymistä sekä äkillisesti että odottamatta.

Kyseisessä tapauksessa ei ole siis mahdollista, että molemmat edellytykset täyttyisivät, koska asennustyö on tehty kaksi vuotta ennen vahingon ilmenemistä. Lisäksi vahinkokin on syntynyt useiden kuukausien aikana. Ei ole mitenkään selvää edes se, että vahinko olisi syntynyt kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun pumppu on irronnut kiinnityksestä. Pumpun ja siihen liittyvän hälyttimen toiminta on tarkastettu edellisen kerran syksyllä 2009 eli vuotta ennen vahingon havaitsemista. Edelleen on todettu, että vaikka vahingon aiheuttaneena vikana tai puutteena pidettäisiin pumppujen toiminnan loppumista, ei tällöinkään vahinko olisi korvattava. Ei ole osoitettu, että tämäkään tapahtuma olisi sattunut alle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun vahinko havaittiin. Vakuutuksenottajan ilmoituksen mukaan vettä on valunut viemäriputkista ryömintätilaan pitkän aikaa, koska vettä on ollut ainakin 1000 kuutiota ja syvimmillään metrin.

Lausuntopyynnössä ehtoa pidetään yllättävänä ja ankarana ja on vedottu siihen, että vakuutus on ollut tarkoitus siirtää samanlaisena kuin mitä se oli edellisessä yhtiössä.

Nykyisen vakuutusyhtiön myyntipäällikkö on tehnyt kirjallinen tarjouksen 28.12.2009 ja tässä yhteydessä on annettu ehdot ja pyydetty myös tutustumaan niihin. Tarjouksenkin mukaan asiakkaan on tullut tutustua ehtoihin. Myyntipäällikkö on ilmoituksensa mukaan vielä nimenomaisesti kehottanut asiakasta lukemaan ehdot läpi siitä huolimatta, että asiakkaalla on ollut kiire vakuutusten siirtämisen kanssa. Näissä ehdoissa on todettu hyvin selkeästi, että vedestä aiheutuneita vahinkoja ei korvata. Vakuutusyhtiön vastineessa on todettu vielä, että kyseessä oleva ehto on hieman eri sanamuotoisena kaikkien vakuutusyhtiöiden vastuuvakuutuksissa. Kysymys on alan yleisestä rajoitusehdosta, joka ei tällöin voi olla yllättävä ja ankara. Kysymys ei siis ole yksittäisen vakuutusyhtiön muiden vakuutusyhtiöiden ehdoista poikkeavasta ehdosta, vaan toiminnan vastuuvakuutuksen tavallisesta yleisesti käytössä olevasta ehdosta. Myös vakuutuksenottajan aikaisemman vakuutusyhtiön ehdoissa on ollut samanlainen ehto hieman eri sanamuodossa. Ei ole uskottavaa, että vakuutuksenottaja olisi voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että vesivahinkojen osalta ei olisi mitään rajoituksia ja erityisesti tässä tilanteessa, kun yhtiön edustajan mukaan ehdot on annettu vakuutuksenottajalle tarjouksen yhteydessä.

Pitää paikkansa, että aiemman vakuutusyhtiön ehdossa ei ole ollut kuuden kuukauden rajoitusehtoa. Muuten nykyisessä yhtiössä on samanlainen kosteusvahingot poissulkeva ehto. Aiemman yhtiön ehto voi jopa jossain tilanteessa olla ankarampi, koska aiemman yhtiön ehto edellyttää, että vahinko syntyy äkillisesti. Tällöin jopa esimerkiksi kuukausi asennuksen jälkeen alkanut veden vuotaminen ei ole välttämättä enää äkillistä, jos vettä vuotaisi esimerkiksi tihkumalla neljä kuukautta. Kyseessä olevassa tapauksessa aiemman yhtiön ehto toimisi samalla tavalla kuin nykyisen vakuutusyhtiön ehto. Aiemman yhtiön ehdon mukaan vahingon tulee olla äkillinen ja syntyä äkillisesti. Nyt ei näin ole tapahtunut, vaan pohjaveden nousu ja veden tulviminen rakennuksen alle on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Tällainen vahinko ei ole nykyisen vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan korvattava, joten vakuutuksenottajan asema on yhtiön vaihdoksesta huolimatta pysynyt samana.

Vahingon syyksi on ilmoitettujen pumppujen toimimattomuuden johdosta tapahtunut pohjaveden korkeuden nousu ja tämä on nostanut viemäreitä ja lopulta aiheuttanut viemärien liitosten aukeamisen. Vakuutusehdoissa on suljettu korvauspiirin ulkopuolelle myös pohjavesivahinko, eli vahinko, jonka syynä on pohjaveden korkeuden muuttuminen. Pohjaveden korkeuden muuttuminen on myös seikka, joka tapahtuu hitaasti. Näin ollen mikään seikka tässä vahingossa ei ole tapahtunut äkillisesti eikä vahinko nykyisen vakuutusyhtiön ehtojen mukaan korvattava.

Lausunnonpyytäjän lisävastine

Lienee riidatonta, ettei muilla vakuutusyhtiöillä ole käytössään kuuden kuukauden rajoitusehtoa.

Lisäksi nykyinen vakuutusyhtiö on vedonnut pitkälti siihen, että vettä ja kosteutta koskeva rajoitusehto olisi yleisesti käytössä ja että sitä muissakin yhtiöissä sovellettaisiin vakuutetun toimialasta riippumatta samalla tavalla. Tämä väite on virheellinen.

LVI-urakoitsijayrityksen asiamies on selvittänyt asiaa aiemmasta vakuutusyhtiöstä. Yhtiön edustajan kanta on vastannut urakoitsijayrityksen käsityksiä vastuuvakuutuksen kattavuudesta. Asiasta on liitetty oheen sähköpostimateriaalia. Toisin sanoen aiempi vakuutusyhtiö ottaa huomioon yksittäisen vakuutetun toimialan ehtoja soveltaessaan. Aiemman yhtiön lakimies on vahvistanut korvauskäytännön allekirjoittaneelle sekä puhelimitse että sähköpostilla. Aiemman yhtiön lakimies on pitänyt ehdon suoraa soveltamista LVI-alan toimijoihin mahdottomana, koska lähes kaikki tällä alalla syntyneet vastuuvahingot ovat veden tai kosteuden aiheuttamia. Näin ollen nykyisen vakuutusyhtiön vastineessa esittämä kanta, että kosteus- ja vesivahingot korvataan vain hyvin poikkeuksellisesti, on vähintään ihmeellinen. Asia on vähintään epäselvänä, jolloin tilannetta tulee tulkita vakuutetun eduksi kokonaisuudessaan.

Vakuutusyhtiön lisävastine

Vakuutusyhtiö on lisävastineessaan todennut, että aiemman vakuutusyhtiön vastuuvakuutuksen sanamuodon mukaan edellytetään vahingon syntymistä äkillisesti, mistä tässä tapauksessa ei ole kysymys, vaan vahinko on aiheutunut hitaasti ja pitkän ajan kuluessa. Myös Vakuutuslautakunnan aiemmissa lausunnoissa VKL 334/01 ja VKL 636/02 ilmenee, että tällaiset vahingot eivät ole korvattavia.

Jos aiemman vakuutusyhtiön korvauskäytäntö on kuitenkin erilainen, kuin mitä ehdon sanamuoto edellyttää, tällöin nykyisen vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kysymys ei voi olla siitä, että vakuutus olisi siirretty uuteen yhtiöön erilaisena kuin mitä se on aiemmassa vakuutusyhtiössä ollut. Yksittäisen yhtiön vakuutusehtojen sanamuodosta poikkeava tulkinta ja samalla myös Vakuutuslautakunnan valitsemasta linjasta poikkeava tulkinta ei voi olla sellainen seikka, joka vakuutusten siirron yhteydessä olisi mahdollista ottaa huomioon jos tulkinnasta tulisi erityisesti mainita. Aiemman vakuutusyhtiön ehdoissa on myös maininta pohjaveden korkeuden muuttumisesta eli tämän vuoksi toinen kyseessä olevista vahingoista ei ole korvattava aiemmankaan vakuutusyhtiön vakuutuksesta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunta on pyytänyt vakuutusyhtiötä toimittamaan vakuutuksen tehneen henkilön vastineen asiakkaan esittämiin väitteisiin vakuutuksen siirtotilanteesta ja siitä, mitä kirjallista materiaalia tuolloin on annettu. On myös pyydetty kopio vakuutushakemuksesta tai muu printti kaikesta kirjallisesta vakuutuksentekomateriaalista sekä yleiset sopimusehdot.

Vakuutusyhtiö on lähettänyt vakuutuksen tehneen henkilön kertomuksen tarjouksenteosta ja myyntitilanteesta. Lisäksi vakuutusyhtiö on lähettänyt tarjouksen ja sen yhteydessä annetut vakuutusehdot sekä yleiset sopimusehdot.

Vakuutuksen tehnyt henkilö on antamassaan selvityksessä todennut, että vuoden 2009 lopussa kyseessä oleva yritys halusi siirtää heille pikaisella aikataululla vakuutuksensa niin, että ne alkaisivat 1.1.2010. Palaverissa 28.12.2009 on annettu tarjous sekä ehdot, jotka on kehotettu lukemaan. Aiemman vakuutusyhtiön vakuutuskirjaa ei nykyisen vakuutusyhtiön edustaja ole saanut tarjouksen tueksi. Aiemman vakuutuksen laajuudesta tai ehdoista ei myöskään ole ollut puhetta tarjouksen tekemisen yhteydessä. Tarjous on tehty nykyisen yhtiön ehdoilla, kuten normaalistikin tehdään. Varsinainen sopimus vakuutusten siirrosta allekirjoitettiin vuoden viimeisenä työpäivänä 30.12.2009.

Vakuutusyhtiön edustaja ei pysty vertaamaan heidän yhtiönsä ja aiemman yhtiön ehtoja, koska hän ei tunne aiemman yhtiön ehtoja. Asiakkaalta on saatu toimialatiedot, palkkasummat ja vakuutusmäärät suullisesti ja niiden perusteella on tehty tarjous. Lisäksi on sovittu turvalaajuudet ja omavastuut. Tarjousta ei ole verrattu missään vaiheessa aiemman vakuutusyhtiön vastaavaan tuotteeseen johtuen siitä, että tätä materiaalia ei vakuutusyhtiön edustajalla ollut käytettävissään eikä asiakas tässä vaiheessa sitä edellyttänyt, koska halusi siirtää vakuutukset nykyiseen yhtiöön ilmeisesti hinnan vuoksi.

Vakuutuslautakunnan lausunto

1) Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus

Vakuutusehdot ja lainkohdat

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 201.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Rajoitusehtokohdan 201.2 kohdan ”Kosteus ja tulvavahingot” mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

• kosteudesta tai vedestä
• sadeveden, sulamisveden tai viemärivesien aiheuttamasta tulvimisesta joko suoraan tai viemärien, kaivojen, kourujen, ojien taikka vastaavien täyttymisen seurauksena.

Vakuutusturva korvaa kuitenkin Yhdysvaltoja ja Kanadaa lukuun ottamatta vahingon, jonka syynä on rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute edellyttäen, että vahinko on todettu kuuden kuukauden sisällä vahingon aiheuttaneesta viasta tai puutteesta.

Saman rajoitusehtokohdan ”Pohjavesivahinko” mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, jonka syynä on pohjaveden korkeuden muuttuminen.

Vastuuvakuutukseen liittyvissä yleisissä sopimusehdoissa ei ole määritelty eikä myöskään vakuutuskirjassa ole määritelty vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuudesta mitään.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 16 mukaan vakuutussopimukseen sovelletaan Suomen lakia, ellei vakuutusehdoissa tai vakuutuskirjassa toisin määrätä.

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Tietoja ei tarvitse antaa, jos vakuutuksen hakija ei halua tietoja tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta.

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Ratkaisuositus

LVI-urakoitsija, lausunnonpyytäjäyritys, on vaihtanut yrityksen vakuutukset entisestä vakuutusyhtiöstä nykyiseen vakuutusyhtiöön. Tässä yhteydessä on myös toiminnan vastuuvakuutus vaihtunut uudeksi toiminnan vastuuvakuutukseksi.

 Vakuutuksesta neuvoteltaessa nopealla aikataululla joulukuun lopulla 2009 on tehty tarjous yrityksen kokonaisvakuutuspaketista, johon toiminnan vastuuvakuutus on kuulunut. Tarjouksessa on lueteltu eri vakuutuslajit ja käyty aina hiukan vakuutusturvaa läpi. Vastuuvakuutuksen osalta on tuotu esiin mm. vakuutetut toimialat, palkkasummat, voimassaoloalue, erityisehdot ja suojeluohjeet sekä omavastuun suuruus. Lisäksi on ilmoitettu noudatettavat vakuutusehdot. Vakuutusyhtiön edustaja ilmoittaa kehottaneensa vakuutuksenottajayritystä lukemaan vakuutusehdot. Hän ei ilmoita puhuneensa mitään rajoitusehdoista saati vastuuvakuutuksen rajoitusehdoista tai kiinnittäneensä muutoinkaan huomiota näihin rajoitusehtoihin. Kirjallisestikaan ei rajoitusehtoihin ole kiinnitetty huomiota.

Vastuuvakuutuksessa rajoitusehdoilla on erityisen keskeinen merkitys. Kun kyseessä on LVI-urakointeja tekevä yritys, on kosteus- ja tulvavahinkoja rajoittava ehtokohta erittäin tärkeä.

Kyseessä olevassa yhtiössä ehtokohta on hieman toisin muotoiltu, kuin aiemmassa vakuutusyhtiössä. Ensinnäkin on poissuljettu sekä kosteudesta että vedestä aiheutuneet vahingot. Toiseksi myös viemärien tulviminen on rajattu korvattavista vahingoista. Edellisessä vakuutusyhtiössä ei näin ole ollut. Lisäksi on asetettu ehto vahingon toteamisesta kuuden kuukauden kuluessa vahingon aiheuttaneesta viasta tai puutteesta. Tällaista ehtoa ei ole ollut aiemmassa vastuuvakuutuksessa.

Hallituksen esityksessä (114/1993) vakuutussopimuslaiksi on todettu, että vakuutuksen antajan on vakuutuksen valitsemiseksi ennen sopimuksen päättämistä annettava vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot vakuutuksenantajan vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Hallituksen esityksessä on todettu, ettei pelkkien vakioehtojen luovuttaminen ole riittävää. Riittävänä on sen sijaan pidetty kirjallista materiaalia, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkein tuodaan esiin momentissa edellytetyt tiedot.

Kyseessä olevassa tapauksessa on annettu vain vakuutusehdot. Rajoitusehdoista ei ole puhuttu tai niihin ei ole viitattu mitenkään. LVI-urakoitsijalle on kosteutta ja tulvimista koskeva rajoitusehto erityisen merkittävä. Koska tässä rajoitusehdossa on merkittäviä eroja monen muun yhtiön rajoitusehtoon verrattuna ja myös aiempaan vastuuvakuutukseen verrattuna, olisi tästä rajoittavasta ehdosta tullut mainita LVI-alan urakoitsijalle vakuutusta tehtäessä. Koska näin ei ole tehty, vakuutusyhtiö ei ole täyttänyt tiedonantovelvollisuuttaan vakuutusta tehtäessä tältä osin.

LVI-urakoitsija on ilmoittanut luulleensa vastuuvakuutuksen siirtyneen entisenlaisena. Tätä käsitystä voidaan pitää uskottavana, koska kyseessä olevan vakuutusyhtiön vastuuvakuutuksen ehdoissa ja sen rajoittavista ehdoista ei ole puhuttu mitään. Vakuutuslautakunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että LVI-urakoitsijan vastuuvakuutuksessa on ollut rajoitusehto, mutta se on ollut sensisältöinen, kuin vastuuvakuutus on ollut aiemmassa vastuuvakuutusyhtiössä.

2) Vakuutuslautakunnan korvausratkaisu tältä osin

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 2.1.7 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu pohjaveden korkeuden muuttumisesta.

Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 2.1.16 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• kosteudesta
• sadeveden tai sulamisveden aiheuttamasta tulvimisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen vahinko, jonka syynä on satunnainen tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutuksenottajan korvausvastuun perustavasta syystä äkillisesti tai odottamattomasti syntynyt vika tai puute. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen, jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin taikka muutoin toistuviin tapahtumiin. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata tulvimisesta aiheutunutta vahinkoa, jos syynä on vesi- tai viemäriputken suunnittelu-, mitoitus- tai rakennusvirhe.

Ratkaisusuositus

LVI-urakoitsijayrityksen asentamista perusvesipumpuista on toinen pumppu huonon kiinnityksen eli vakuutuksenottajan työntekijän huolimattoman menettelyn vuoksi irronnut ja pumppujen toiminta on loppunut. Tämän seurauksena pohjaveden pinta on noussut, mistä on seurannut  viemäriputken nousemisen vuoksi kahden viemäriputken liitoksen  aukeneminen  ja viemäriveden valuminen perustusten alle. Vahinko on täten saanut alkunsa perusvesipumpun irtoamisesta. Tämä on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Tapahtuman seurauksena on vahinko aiheutunut. Kyseessä on ollut yksittäiseen virheeseen perustunut vahinko. Kun pohjavesi on noussut riittävän ylös, on viemärin liitokset auenneet ja viemärivesi on virrannut äkillisesti alapohjan alle rakennuksen ryömintätilaan. Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko on edellä kerrotun vuoksi aiheutunut äkillisesti ehtojen edellyttämällä tavalla.

Kun vahinko on näin aiheutunut pumpun irtoamisen seurauksena, ei vahingon voida myöskään katsoa aiheutuneen rajoitusehtojen tarkoittamalla tavalla pohjaveden korkeuden muuttumisen seurauksena, eikä tähän rajoitusehtokohtaan voida vedota.

Vakuutuslautakunta katsoo täten kaiken saamansa selvityksen perusteella, että vahinko on korvattava LVI-urakoitsijan vastuuvakuutuksesta.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Kallioinen, Löppönen, Nyyssölä ja Piipari sekä varajäsenet Taivalmaa ja Vuori. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA