Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottajan omistaman kiinteistön pakastevaraston ja -tunnelin rakenteiden havaittiin sortuneen 3.8.1994. Vahingon todettiin aiheutuneen tilan kattorakenteiden päälle ylemmistä kerroksista rakenteita pitkin valuneen ja jäätyneen veden painosta. Vesi oli peräisin varaston ilmastointilaitteen jäähdyttimestä, johon laitteiston ottoilman kosteus jäätyi. Laitteiston toimiessa normaalisti jää sulatettiin automaattisesti ja jäähdyttimeen kertyvä vesi johdettiin jäähdyttimen alla olevasta altaasta viemäriin. Laitteiston ilmanottoaukon pelti oli kuitenkin päässyt jostain syystä sulkeutumaan. Puhallinmoottorin lisääntyneen imuvaikutuksen vuoksi jäähdytinyksikön altaaseen kertynyt vesi olikin imeytynyt moottorikoteloon ja päässyt valumaan sieltä edelleen konehuoneen lattialle ja kiinteistön rakenteisiin. Korvausta sortumisvahingosta haettiin vuotovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön päätös
Yhtiö viittasi vuotovakuutuksen ehtojen kohtaan 3.1, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto. Edellytyksenä on, että aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan rakennuksen omasta kiinteästä vesijohto-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta taikka höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta, rakennukseen kiinteästi liitetystä käyttölaitteesta tai kiinteästi asennetusta säilytysastiasta. Ehtokohdan 3.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut kondenssivesi.
Yhtiön mukaan jäähdytysprosessissa lauhdepatterin pintaan muodostuu lämpötilaerojen takia jatkuvasti kosteutta, joka tiivistyy vedeksi. Tämä kondenssivesi johdetaan lauhdepatterin alla olevasta astiasta putkia pitkin viemäriin. Nyt kyseessä oleva vahinkotapahtuma syntyi siten, että putkikanavassa oleva sulkupelti oli jostain syystä sulkeutunut, jolloin ulkoilman pääsy ilmastointikoneeseen estyi. Tällöin laite imi ympäriltään ilmaa ja lauhdepatterin pintaan kertyvää, lämpötilaerojen synnyttämää kondenssivettä, joka roiskui kylmälaitetilan lattialle, josta se pääsi valumaan edelleen rakenteita pitkin alakerroksiin.
Vahingon aiheuttanut vesi on siis ollut lauhdepatteriin tiivistynyttä kondenssivettä, joka on roiskunut lattialle suoraan patterista. Näin ollen kyseessä on kondenssiveden aiheuttama vahinko, jota ei ehtojen mukaan korvata vuotovakuutuksesta.
Lisäksi yhtiö huomautti, ettei kyse ollut ehtojen kohdassa 3.1 määritellystä korvattavasta vahinkotapahtumasta, koska kyseinen kondenssivesi oli levinnyt roiskumalla laitteen osan eli lauhdepatterin ulkopinnasta. Näin ollen vahinkoa ei voitu korvata vuotovakuutuksesta. Yhtiö viittasi myös siihen, ettei vahinko ollut korvattava muidenkaan vakuutusosien perusteella.
Lausuntopyyntö
Vakuutusyhtiö pyytää lautakunnan lausuntoa siitä, onko kyseessä vuotovakuutusehtojen kohdassa 3.1 tarkoitettu korvattava vahinkotapahtuma. Asiassa vallitsee yksimielisyys siitä, että jäähdytyslaitetilan lattialle joutunut vesi on peräisin kylmäpatterin pintaan tiivistyneestä kosteudesta. Yleisessä kielenkäytössä kondensoitumisella, kondensaatiolla, tarkoitetaan kostean ilman tiivistymistä vesipisaroiksi kylmillä pinnoilla. Nykysuomen sanakirjan 7. painoksen sivulla 467 todetaan, että kondensaatio fys.tekn. kondensoituminen on tiivistymistä. Vahinkotapahtumasta käytettävissä olevien tietojen perusteella yhtiö katsoo vahingon johtuneen vuotovakuutusehtojen kohdassa 3.2 tarkoitetusta kondenssivedestä, minkä vuoksi vahinkoa ei voida korvata vakuutuksesta.
Vakuutuksenottajan käsityksen mukaan vahinko olisi korvattava myös siksi, että vesi on virrannut arvaamattomasti ja suoraan kiinteästi asennetusta aineen säilytysastiasta. Puhallinmoottorin alla oleva tila on yhtiön käsityksen mukaan osa puhallinmoottorin kotelointia, sen pohjaosaa. Kyseessä ei siten ole allas eikä se ole tarkoitettu keräämään vettä vaan se toimii puhaltimen sähkömoottorin suojakotelona.
Tässä tapauksessa ei ole tapahtunut ehtojen tarkoittamaa virtaamista putkesta tai käyttölaitteesta. Yhtiön mielestä on kyseenalaista, voitaisiinko ilmastointilaitteen koteloa pitää käyttölaitteena vesivuotojen osalta. "Käyttölaitteella" on ehdoissa tarkoitettu alinperin paineelliseen vesijohtoon kytkettyjä pesukoneita ja vastaavia laitteita. Ehdolla on tarkoitettu tuoda korvauspiiriin paitsi vesijohdosta suoraan tapahtuvat vuodot, myös vuodot, joissa jokin esimerkiksi pesukoneen muu osa pettää. Vuoto tapahtuu kuitenkin silti vesijohdosta. Nyt puheena olevassa tapauksessa olisi yhtiön mielestä liian etäällä vakuutuksen tarkoituksesta tulkita, että kondenssivesi voisi ilmastoinnin "käyttölaitteessa" muuttua muuksi vedeksi ja sitten "virrata" tuosta laitteesta aiheuttaen korvattavaa vahinkoa.
Tosiasiassa kondenssivesi on roiskunut suoraan jäähdytysputkiston pinnalta ilmastointilaitteen kotelon pohjalle ja edelleen johtunut rakenteita pitkin. Koska kotelointia ei ole tarkoitettu ehdoissa mainittujen "nesteen tai kaasun" pitävään säilytykseen, ei yhtiön mielestä koteloinnista edelleen rakenteisiin tapahtunut valuminen voi olla ehdoissa tarkoitettua virtaamista "käyttölaitteesta". Tilanne on sama kuin kondenssivesi roiskuisi suoraan lattialle, kun koteloinnin tarkoituksena ei ole estää veden valumista vaan toimia vain ilmastoinnin järjestämisessä. Yhtiö ei hyväksy sitä, että jos roiskuva kondenssivesi vain ehtii koskettaa jotakin laitetta ennen valumista edelleen, kyse olisi "käyttölaitteesta" virranneesta vedestä.
Vakuutuksenottajan vastine
Ilmastointilaitteen jäähdytysyksikkö (kiinteistöön kiinteästi asennettu yksikkö, mikä palvelee koko kiinteistöä) jäähdyttää ulkoilman +9 asteiseksi tuotantotiloihin puhallettavaksi ilmaksi, kun ulkoilman lämpö on suurempi kuin +9 astetta. Jäähdytysyksikkö on kylmäpatteri, jonka läpi lämmin ulkoilma johdetaan. Kylmäpatteri jäähdytetään koneellisesti. Jäähdytyksen yhteydessä ulkoilman kosteus tiivistyy kylmäpatterin pintaan ja jäätyy. Patteri sulatetaan automaattisesti. Sulatuksen yhteydessä vesi valuu alapuolella olevaan kiinteästi asennettuun vesialtaaseen, joka on viemäröity kiinteästi kiinteistön viemäriverkkoon.
Jäähdytyspatterin vieressä on puhallinyksikkö, joka imee ilman jäähdytyspatterin läpi ja puhaltaa sen kanavistoa pitkin tuotantotiloihin. Sulatuksen yhteydessä puhaltimen imun ansiosta saattaa patterista vesipisaroita joutua puhallinyksikköön, joka on varustettu myös vesialtaalla. Puhallinyksikön vesialtaaseen joutunut vähäinen vesi haihtuu puhallusilman mukana.
Vahinkotapahtumassa ulkoa tulevassa putkikanavassa oleva sulkupelti on äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä sulkeutunut. Puhallinyksikön toimiessa täydellä teholla ilma on tullut jäähdytyspatterille patterin alareunassa olevasta altaan muodostamasta aukosta. Tämä on aiheuttanut erittäin suuren ilmanvirtausnopeuden verrattuna patterin alareunan normaalitilaan. Ilmanvirtauksen kasvu on aiheuttanut sen, että vesi ei ole päässyt valumaan alapuolella olevaan altaaseen vaan on valunut puhallinmoottorin alla olevaan altaaseen. Kyseistä allasta ei ole mahdollista teknisesti kytkeä viemäriverkkoon. Näin ollen umpialtaaseen tullut normaalia suurempi vesimäärä on aiheuttanut altaan täyttymisen ja ylitulvimisen.
Vakuutuksenottaja katsoo, ettei kylmäpatterissa muodostunut vesi ole kondenssivettä vaan kondenssivesi on vettä, joka syntyy hallitsemattomissa olosuhteissa. Järjestelmässä patterin pintaan suunnitellusti syntyvä vesi valuu normaalioloissa alla olevaan valuma-altaaseen, mistä se sitten valuu viemäriverkkoon. Laitteisto on ollut käytössä vuodesta 1990 eikä ongelmia ole ollut. Vakuutuksenottaja viittaa vakuutuksen ehtoihin ja katsoo tapauksen täyttävän kaikki kriteerit. Ehtoja olisi sovellettava tulkintatapauksessa asiakkaan hyväksi. Tässä tapauksessa vakuutuksenottajan mielestä ei edes ole tulkintaongelmaa vaan ehtotekstien mukaan vahinko on selvästi vuotovahinko.
Vakuutuslautakunnan lausunto
Vuotovakuutuksen yleisten vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutusyhtiö sitoutuu näiden ehtojen sekä yleisten sopimusehtojen mukaisesti korvaamaan kohdassa 3 mainituista äkillisistä, ennalta-arvaamattomista vahinkotapahtumista vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset. Ehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto. Edellytyksenä on, että aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan
- rakennuksen omasta kiinteästä vesijohto-, jätevesiviemäri-tai lämpöjohtoverkostosta taikka höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta,
- rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta,
- rakennukseen kiinteästi liitetystä käyttölaitteesta tai
- kiinteästi asennetusta aineen säilytysastiasta.
Kohdan 3.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa vahinkoa, jonka on aiheuttanut kondenssivesi.
Asiakirjojen mukaan vahinko on aiheutunut vakuutuksenottajan kiinteistöön kiinteästi asennetusta ilmastointi- ja jäähdytyslaitteistosta kiinteistön rakenteisiin päässeestä vedestä. Vettä muodostuu laitteiston normaalissa toiminnassa kondensoitumalla kylmäpatteriin ilmastoinnin ottoilmasta. Laitteiston toimiessa vesi on johdettu kylmäpatterin alla olevasta altaasta suoraan viemäriverkkoon. Veden joutuminen rakenteisiin on aiheutunut ilmastointilaitteiston toimintahäiriöstä eli sen ilmanottoaukon luukun sulkeutumisesta, jolloin vesi on päässyt imeytymään keruualtaasta imuilman mukana laitteiston moottoritilaan ja valumaan sieltä edelleen rakenteisiin.
Lautakunta toteaa, että vakuutuksen vastuunrajoitusehdon 3.2 mukaan vuotovakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat kondenssivedestä. Lautakunnan käsityksen mukaan kondenssivedellä on yleensä ymmärrettävä rakenteiden tai laitteiden, esimerkiksi kiinteistön putkistojen, pinnoille tiivistyvää vettä. Tämä vesi voi edelleen valuessaan tai imeytyessään rakenteisiin aiheuttaa vaurioita. Kondenssiveden muodostuminen rakenteiden pinnoille johtuu yleensä virheellisistä tai puutteellisista rakenneratkaisuista tai laitteistoasennuksista kuten esimerkiksi puutteellisesta eristämisestä. Tämän perusteella kondenssivedestä aiheutuvat vahingot on rajoitettu vuotovakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle eikä kondenssiveden muodostumista ja sen aiheuttamia vahinkoja muutoinkaan voitaisi pitää vakuutusehtojen kohtien 1 ja 3.1 mukaisina korvattavina vuotovahinkoina.
Yleisen periaatteen mukaan vakuutussopimuksen vastuunrajoitusehtoja on tulkittava suppeasti. Lautakunta toteaa, että eräissä tapauksissa kondenssiveden muodostuminen voi myös liittyä olennaisena ja luonnollisena osana jonkin laitteen toimintaan, jolloin myös kondenssiveden käsittelystä, kuten tässä tapauksessa, on huolehdittu. Vuotovakuutuksesta korvattavia vahinkoja ovat nimenomaisesti ehdoissa mainituista kiinteistön putkistoista tai kiinteistä laitteista arvaamattomasti ja suoraan tapahtuneet vuodot. Sanotuista syistä lautakunta katsoo, ettei vakuutusehtojen kohdan 3.2 rajoitusta kondenssivedestä ole syytä tulkita niin laajasti, että esimerkiksi johdettaessa kondenssivettä ehtokohdan mukaisessa viemäriputkistossa viemärivuoto jäisi kondenssivettä koskevan rajoituksen vuoksi vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.
Tässä tapauksessa kondenssiveden joutuminen rakenteisiin on johtunut kiinteistön kiinteän ilmastointi- ja jäähdytyslaitteiston äkillisestä syystä aiheutuneesta toimintahäiriöstä eli ottoilmaluukun sulkeutumisesta. Tämän vuoksi jäähdytyselementissä kondensoitumalla muodostunut vesi on suunnitellusta poiketen imeytynyt moottoritilaan ja päässyt virtaamaan kiinteistön rakenteisiin. Vakuutusehdoissa ei ole supistettu vakuutuksen korvauspiiriä vain kiinteästi vesijohtoverkkoon liitettyjen käyttölaitteiden aiheuttamiin vuotovahinkoihin. Koska kyse on ollut rakennukseen kiinteästi liitetystä käyttölaitteesta arvaamattomasti ja suoraan virranneen veden aiheuttamasta vahingosta eikä vahinkoon edellä esitetyin perustein ole sovellettava kondenssivettä koskevaa rajoitusehtoa, lautakunta katsoo, että vahinko on korvattava vuotovakuutuksesta.
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Routamo sekä jäsenet Henriksson, af Hällström, Nyyssölä ja Vanhanen. Jäsen Aminoffin eriävä mielipide oheisella liitteellä. Sihteerinä toimi Isokoski.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Routamo
Sihteeri Isokoski
Jäsen Aminoffin eriävä mielipide:
Lautakunnan saaman asiakirjaselvityksen perusteella vahinko on tässä tapauksessa aiheutunut ilmastointilaitteeseen kondensoitumalla kerääntyneestä vedestä. Koska vakuutusehtojen kohdan 3.2 rajoituksen mukaan vakuutuksesta ei korvata kondenssivedestä aiheutuvia vahinkoja, vaikka se olisikin virrannut arvaamattomasti ja suoraan vakuutusehtojen kohdassa 3.1 mainitusta kiinteästä käyttölaitteesta tai astiasta, vahinko ei ole vuotovakuutuksesta korvattava. Tämän perusteella pidän vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.