Tapahtumatiedot

Oikeusturvailmoituksen mukaan vakuutettu K.R. on hakenut oikeusturvaetua työsuhteensa päättämistä koskevaan riita-asiaan, jossa vastapuolena on ollut K.R:n työnantaja S Oy.

K.R. on katsonut, että S Oy on olennaisesti rikkonut työsopimuksesta johtuvan velvoitteensa maksaa palkkaa ja tästä syystä K.R:n näkemyksen mukaan käsillä on ollut työsuhteen purkuperuste. Työnantajalleen 11.9.2012 lähettämässään kirjeessä K.R. on vaatinut laiminlyötyjä palkkasaatavia maksettavaksi uhalla, että hän tulee purkamaan työsuhteensa työnantajan olennaisen rikkomuksen johdosta. Kirjeessään K.R. toteaa, että mikäli työsuhde tulee purettavaksi, tulee K.R. esittämään samalla vaatimuksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä työsopimuslain 12 luvun 2 nojalla maksettavasta korvauksesta sekä vaatimaan maksettavaksi odotusajan palkkaa, mikäli saatavat ovat maksamatta myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

K.R. on sittemmin 26.9.2012 päivätyssä kirjeessään katsonut, että koska työnantaja ei ole maksanut puuttuvia saatavia, niin työnantaja on olennaisesti rikkonut työsopimuksesta johtuvan velvoitteensa ja tästä syystä K.R. purkaa työsuhteensa kyseisellä kirjeellä päättymään välittömästi ja 27.9.2012.

K.R. haki oikeusturvaetua työsuhteen päättämistä koskevaan riita-asiaansa Y-yhdistyksen jäsenilleen ottamasta oikeusturvavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö toteaa korvauspäätöksessään, että oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-asiassa, joka koskee vakuutetun työ- tai virkasuhteen päättämistä (irtisanomista tai purkamista) sekä samassa yhteydessä esitettäviä ja käsiteltäviä päätettyyn työsuhteeseen perustavia muita vaatimuksia. Vakuutuksesta ei korvata kuluja asiassa, joka liittyy pelkkiin palkkaetuuksiin tai joka koskee vakuutetun itsensä päättämän työsuhteen riita-asiaa.

Vakuutusyhtiö toteaa, että asiassa käytettävissä olevien selvitysten mukaan vakuutettu K.R. on itse omasta aloitteestaan päättänyt työsuhteensa, vaikka riita-asia koskee tosiasiallisesti työnantajan puolelta tehtyä sopimusrikkomusta. Yhtiön näkemyksen mukaan kyseessä ei siten ole sovellettavien vakuutusehtojen mukaan korvattava vakuutustapahtuma, eikä näin ollen korvausta voida suorittaa. Yhtiö toteaa vielä, että mikäli tuomioistuin katsoo työnantajan päättäneen työsuhteen, niin yhtiö käsittelee tapauksen uudelleen.

Valitus

Vakuutettu K.R. oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessa todetaan ensinnäkin, että käsillä olevassa asiassa on kysymys työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sekä maksamattomista työsuhteeseen perustuvista saatavista. Valituksen mukaan tapaukseen ei myönnetty oikeusturvaetua siitä syystä, että K.R. on itse purkanut työsuhteen palkanmaksun laiminlyönnin perusteella ja että työsuhde olisi siten päätetty K.R:n aloitteesta. K.R:n näkemyksen mukaan tämä käsitys on kuitenkin virheellinen ja että vakuutuksen tulisi kattaa tällainen erimielisyys.

Valituksen mukaan K.R:n työsuhde on päätynyt purkuun siitä syystä, että työnantaja on laiminlyönyt palkanmaksuvelvoitteensa. Aloite työsuhteen purkamiseen on siten tullut työnantajalta eikä K.R:ltä niin kuin korvauspäätöksessä on esitetty.  Olennaista on, että työnantaja on laiminlyönyt palkanmaksuvelvoitteensa eikä huomautuksista huolimatta ole korjannut laiminlyöntiään. Näin ollen työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä ja tämän aloitteesta, joka on ollut palkanmaksun laiminlyönti.

Valituksessaan K.R. viittaa myös vakuutusyhtiön ilmoitukseen siitä, että se tulee käsittelemään asian uudelleen, mikäli tuomioistuin katsoo työnantajan päättäneen työsopimuksen. Valituksessa viitataan tältä osin vakuutussopimuslakiin, jonka mukaan vakuutuksen sisällön ja voimassaolon tulee määräytyä sen mukaan, mitä vakuutuksenottajalla on perusteltua aihetta käsittää vakuutusta ottaessaan. Valituksen mukaan K.R:llä oli vilpittömästi se käsitys, että hänellä oli vakuutusturva käytössään, mikäli hänen työsuhteensa päättämisestä tulee riitaa. Valituksessa todetaan, että mikäli vakuutus ei kata tällaista riitaa, tulisi vakuutusehdoissa yksiselitteisesti mainita, ettei vakuutus ole voimassa, vaikka työnantaja laiminlyö velvoitteensa ja vakuutuksenottaja on se, joka tekee muodollisen ratkaisun työsuhteen päättämisestä.

K.R:n käsityksen mukaan vakuutusyhtiö ei voi rajoittaa vakuutuksen voimassaoloa sellaisilla perusteilla, joita se ei ole ilmoittanut yksilöidysti vakuutuksenottajalle vakuutusta otettaessa. K.R:n mukaan tällainen menettely johtaa myös vakuutuksenottajan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Edellä mainituin perustein K.R. katsoo, että vakuutusyhtiö on antanut asiassa virheellisen korvauspäätöksen ja että yhtiön tulee myöntää riita asiaan oikeusturvaetu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja tapaukseen sovellettavat vakuutusehdot.

Vastineessa yhtiö toteaa ensinnäkin, että oikeusturvaetu voidaan vakuutusehtojen mukaan myöntää silloin, kun vakuutetun työsuhde on päätetty työnantajan taholta. Erikseen korvauspiirin ulkopuolelle on kuitenkin rajattu ne tilanteet, joissa vakuutettu on itse päättänyt työsuhteensa.

Vastineen mukaan nyt käsillä olevassa tapauksessa on selvää, että K.R. on itse tosiasiallisesti päättänyt työsuhteensa. K.R. on itse esittänyt, että aloite työsuhteen päättämiseen on tullut työnantajalta, mutta yhtiö katsoo kuitenkin, että työsuhteen päättämisen motiivilla ei ole nyt kyseessä olevan vakuutuksen käyttämisen kannalta merkitystä, vaan ratkaisevaa on se, että työsuhde on päätetty työntekijän toimesta. Vastineen mukaan pelkästään se seikka, että vakuutettu on katsonut aloitteen työsuhteen päättämiseen tulleen työnantajan puolelta, ei muodosta tämän vakuutuksen kannalta korvausperustetta. K.R:n näkemyksen mukaan työnantaja on ”savustanut” hänet ulos laiminlyömällä palkanmaksuvelvoitteen. Vakuutusyhtiö katsoo kuitenkin, että työntekijällä on tällaisessa tilanteessa käytettävissä myös muita oikeusturvakeinoja, joiden käyttäminen ei edellytä työsuhteen purkamista. Tässä tapauksessa K.R. on kuitenkin itse päättänyt purkaa työsuhteensa, eikä vakuutusehtojen mukaan tällaiseen tilanteeseen voida myöntää oikeusturvaetua. 

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa myös Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 183/12, jossa on otettu kantaa tilanteeseen, jossa työntekijällä on työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin perusteella ollut oikeus irtisanomisajan palkkaan tilanteessa, jossa työntekijä on itse päättänyt työsuhteensa. Lautakunta on katsonut ratkaisusuosituksessaan, ettei työntekijän oikeus irtisanomisajan palkkaan kumoa sitä seikkaa, että työntekijä on itse irtisanonut työsuhteensa ja että tällaiseen riitaan liittyviä kuluja ei vakuutusehtojen mukaan korvata nyt käsillä olevasta vakuutuksesta. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo vastineessaan, että vaikka työntekijällä olisi työsopimuslain mukaisesti oikeus korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä työnantajan tahallisen tai huolimattoman menettelyn johdosta, ei se kumoa sitä seikkaa, että työntekijä on itse tosiasiallisesti itse päättänyt työsuhteensa.

Vastineessaan yhtiö toteaa, että K.R. on valituksessaan vedonnut myös vakuutussopimuslain vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta koskeviin säännöksiin. Vastineen mukaan nyt puheena oleva vakuutus on kuitenkin ryhmävakuutus ja varsinaisena vakuutuksenottajana on silloin Y-yhdistys eikä K.R., joka on ollut yhdistyksen jäsenenä vakuutuksessa vakuutetun asemassa. Tältä osin yhtiö viittaa ryhmävakuutuksesta annettavia tietoja koskevaan vakuutussopimuslain 76 §:ään, jonka mukaan jos vakuutuksenantaja ei pidä vakuutetuista luetteloa, tiedot vakuutusturvan laajuudesta, vakuutusturvan olennaisista rajoituksista, vakuutussopimukseen perustuvista vakuutetun velvollisuuksista sekä siitä, millä tavalla vakuutuksen voimassaolo riippuu vakuutetun kuulumisesta ryhmävakuutussopimuksessa mainittuun, on annettava vakuutetuille olosuhteet huomioon ottaen sopivalla tavalla.

Vastineen mukaan Y-yhdistyksen internetsivuilla on kattava selvitys yhdistyksen jäsentensä turvaksi ottamasta oikeusturvavakuutuksesta. Sivuston kautta on saatavissa sekä vakuutusehdot että vakuutuksen tuoteseloste. Ehdot on myös mahdollista tilata postitse kotiinsa joko lomakkeella tai puhelimitse. Sivustolla selvitetään myös, mihin tarkoitukseen vakuutus on käytettävissä ja sivustolla on lisäksi selvitetty esimerkein, ettei vakuutus ole käytettävissä tilanteissa, jossa vakuutettu itse irtisanoo tai purkaa työsopimuksensa.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan on olosuhteisiin nähden sopivaa tiedon toimittamistapaa arvioitaessa otettava huomioon yhdistyksen jäsenmäärä ja se seikka, että yhdistykseen voi liittyä kyseisten internet-sivujen kautta. Näin ollen on vakuutusyhtiön mukaan edellä selostetuin kaltaista tiedonantomenettelyä pidettävä käsillä olevassa tapauksessa asianmukaisena. Vastineessaan yhtiö katsoo täyttäneensä vakuutussopimuslain 76 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa.

Näillä perusteilla vakuutusyhtiö pitää antamaansa korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainkohdat

Vakuutussopimuslain 76 §:n mukaan jos ryhmävakuutussopimuksessa on sovittu, että vakuutuksenantaja pitää luetteloa ryhmävakuutuksen piiriin kuuluvista vakuutetuista, vakuutuksenantajan on ryhmävakuutuksen voimaan tultua ja sen jälkeen kohtuullisin väliajoin lähetettävä vakuutetuille tiedot vakuutusturvan laajuudesta, vakuutusturvan olennaisista rajoituksista, vakuutussopimukseen perustuvista vakuutetun velvollisuuksista sekä siitä, millä tavalla vakuutuksen voimassaolo riippuu vakuutetun kuulumisesta ryhmävakuutussopimuksessa mainittuun ryhmään. Jos vakuutetuista ei pidetä luetteloa, edellä mainitut tiedot on annettava vakuutetuille olosuhteet huomioon ottaen sopivalla tavalla.

Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on jättänyt vakuutetulle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutuksen katsotaan olevan voimassa vakuutetun hyväksi sen sisältöisenä kuin hänellä oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Oikeusturvakeinoista annettavista tiedoista on voimassa, mitä 8 §:ssä säädetään

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-asiassa, joka koskee vakuutetun työ- tai virkasuhteen päättämistä (irtisanomista tai purkamista) sekä samassa yhteydessä esitettäviä ja käsiteltäviä päätettyyn työ- tai virkasuhteeseen perustuvia muita vaatimuksia.

Vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksenottaja on Y-yhdistys ry. Ehdon mukaan vakuutettuina ovat Y-yhdistys ry:n sääntöjen mukaiset jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet, jotka ovat olleet 8 edellistä kuukautta työttömyyskassan jäseninä jäljempänä kohdassa 5, määritellyn vakuutustapahtuman sattuessa.

Ehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Vakuutusehtojen kohdan 6 alakohdan 15) mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa on kysymys riita-asiasta, joka koskee työ- tai virkasuhdetta, jonka vakuutettu on itse päättänyt (irtisanominen tai purkaminen vakuutetun toimesta).

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on ensinnäkin riitaa siitä, onko nyt käsillä olevassa riita-asiassa kysymys vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla työsuhteen päättämisestä, kun riita-asia on koskenut työsuhteen purkamiseen päättyneeseen työsuhteeseen liittyviä irtisanomiskorvauksia ja maksamatta olevia palkkasaatavia. Toiseksi tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö täyttänyt tapauksessa vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa vakuutuksen olennaista rajoituksista ennen sopimuksen solmimista.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevien asiakirjojen mukaan tapauksessa on riidatonta se, että vakuutettu K.R. on asiamiehensä välityksellä kirjeitse 26.9.2012 purkanut työsopimuksensa siitä syystä, että hänen työnantajansa oli olennaisesti rikkonut työsopimuksesta johtuvan velvoitteensa maksaa palkkaa.

Vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään, ettei tapauksessa ole kysymys vakuutusehtojen kohdan 1 tarkoittamasta riita-asiasta, joka koskee vakuutetun työ- tai virkasuhteen päättämistä työnantajan aloitteesta, koska tapauksessa on selvää, että K.R. on itse nimenomaisesti purkanut työsopimuksensa. K.R:n näkemyksen mukaan tämä tulkinta on väärä, koska aloite työsuhteen päättämisestä on tullut työnantajalta, kun tämä on laiminlyönyt palkanmaksuvelvoitteensa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-asiassa, joka koskee vakuutetun työ- tai virkasuhteen päättämistä (irtisanomista tai purkamista) sekä samassa yhteydessä esitettäviä ja käsiteltäviä päätettyyn työ- tai virkasuhteeseen perustuvia muita vaatimuksia. Rajoitusehdon mukaan kuluja ei korvata, jos vakuutettu on itse päättänyt työ- tai virkasuhteensa.

Vakuutuslautakunta katsoo, että nyt käsillä olevassa tapauksessa vakuutettu K.R. on 26.9.2012 päivätyllä kirjeellään purkanut työsuhteensa päättyväksi välittömästi ja 27.9.2012 alkaen. Edellä mainitun rajoitusehtokohdan mukaan tällaisesta riita-asiasta aiheutuneet kulut ovat rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Näin ollen lautakunta katsoo vakuutusyhtiön päätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen.

Vakuutettu K.R. on myös katsonut, että vakuutusyhtiö on laiminlyönyt vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa, kun vakuutetulle ei ole ennen vakuutuksen ottamista informoitu vakuutusturvaa rajoittavista ehdoista.

Lautakunta toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa on kysymys ns. ryhmävakuutuksesta, josta annettavien tietojen sisällöstä säädetään vakuutussopimuslain 76 §:ssä. Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan Y-yhdistyksen internet sivuilla on mahdollisuus tutustua liiton jäsenyyteen liittyviin vakuutuksiin. Sivulla on mahdollisuus tutustua vakuutusehtoihin ja tuoteselosteeseen. Sivuilla on myös suoraan kerrottu, ettei vakuutus korvaa vakuutetun itse päättämiin työ- tai virkasuhteisiin liittyviä riita-asioita. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on täyttänyt sille vakuutussopimuslain 76 §:ssä asetetun tiedonantovelvollisuutensa oikeusturvavakuutuksen osalta.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella ja edellä selostetuin perustein Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Tämän ratkaisun antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Korpiola ja Rusanen sekä varajäsenet Hirviniemi ja Pesonen. Sihteerinä toimi Hanén.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA