Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja ajoi autolla 28.4.2013 klo 01.00 matkallaan mökille oikealle kääntyvässä mutkassa ulos tieltä. Tienmutkassa oli ollut irtohiekkaa ja tie oli ollut valaisematon. Tien pinta oli muutoin paljas ja kuiva. Vahinkoilmoituksessa hän ilmoitti ajaneensa ennen vaaratilannetta 51-60 km/h. Nopeusrajoitus tiellä oli 40 km/h.
Vakuutusyhtiö teetti ajoneuvon ajonopeudesta vahinkotilanteessa reskontruktiolaskelman. Laskelmassa huomioitiin kaarteessa ollut hiekka, jonka ilmoitettiin mahdollisesti olleen laukaisijana auton joutumisessa sivuluisuun. Lisäksi laskelmassa todettiin, ettei suistumisen täsmällistä kulkulinjaa ja auton asentoa suistumisen aikana voitu selvittää. Kuitenkin laskelmassa katsottiin voitavan selvittää suuruusluokaltaan auton nopeus suistumisen alussa. Laskelmassa katsottiin ajoneuvon nopeuden olleen kaarteen alussa vähintään 100 km/h. Vakuutusyhtiö katsoi vakuutuksenottajan myötävaikuttaneen vahingon syntymiseen törkeällä huolimattomuudella, sillä autoa oli todistettavasti ajettu vähintään 100 km/h eli huomattavalla ylinopeudella ja tämä oli syy-yhteydessä vahingon syntyyn. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei maksanut korvausta auton vahingoista kolarointivakuutuksesta lainkaan.
Asiakkaan valitus
Sekä vakuutuksenottaja että auton kyydissä ollut matkustaja ovat arvioineet auton nopeuden ennen vahinkoa olleen korkeintaan 75-80 km/h. Heti paikalle tulleet poliisit ovat myös arvioineet tapauksen liikenneturvallisuuden vaarantamisena. He eivät ole arvioineet ylistystä vakuutusyhtiön ilmoittaman suuruiseksi. Vahingossa ei ollut juuri lainkaan henkilövahinkoja, vaikka kyseessä on ollut 18 vuotta vanha auto. Tämä tukee alhaisempaa ajonopeutta kuin vakuutusyhtiö on väittänyt. Valituksessa kyseenalaistetaan reskontruktiolaskelman luotettavuus, kun laskelman on tehnyt kaupallinen palveluntuottaja. Muun muassa tapahtuma-aika on merkitty laskelmassa täysin väärin. Laskelman lähtötietona olevilla mitoilla on suuri merkitys. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa kukaan ei ole ottanut mittoja tai valokuvia onnettomuuspaikalta heti tapahtuman jälkeen. Lisäksi kyseessä on pelkkä matemaattinen malli. Muun muassa irtohiekan ja lumen sulamisvesien vaikutus puuttuu laskelmasta. Irtohiekkaa on ollut sekä kaarteessa että suoralla vielä enemmän. Tämä vaikuttaa auton hidastavuuteen. Tilanne on kuin auto olisi jarruttanut marmorikuulien päällä. Tapahtuma-aikaan oli pimeää sekä valaisematonta, jolloin soraa oli ollut mahdotonta havaita. Vakuutuksenottaja ei lyönyt jarruja pohjaan soran lähtiessä kuljettamaan autoa, vaan ensin vakuutuksenottaja yritti vastaohjata autoa ja vasta kun auto lähti suistumaan tieltä, hän aloitti jarrutuksen. Jarrutusmatka oli täten huomattavasti lyhyempi kuin laskelmassa. Auto ei törmännyt suoraan kiveen kuten laskelmassa on oletettu, vaan auton oikea etukulma osui kiveen. Tällöin autoon aiheutui suuremmat vahingot. Auton matkustaja on antanut lausunnon tapahtumien todellisesta kulusta.
Valituksessa on viitattu Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön ja todettu, että ratkaisukäytännön mukaan korvauksen täydellistä epäämistä on suositettu vain tilanteissa, joissa onnettomuus on aiheutettu selkeästi joko tahallaan tai olosuhteissa, jotka lähentelevät tahallisuutta. Kuljettajan piittaamattomuutta tai törkeää huolimattomuutta on useassa ratkaisussa osoitettu kuljettajan aikaisemmalla ajokäyttäytymisellä tai olosuhteiden osoittamalla piittaamattomalla asenteella. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa vakuutuksenottaja on ollut kotimatkalla vierailulta vanhempiensa luota eikä kyseessä ole ollut esimerkiksi kilpa-ajotilanne. Vakuutuksenottajalla on taustallaan moitteetonta ajoa kyseisellä ajoneuvolla jo viisi vuotta. Vakuutusyhtiön korvauspäätös on aiemman ratkaisukäytännön vastainen. Valituksessa vaaditaan täyttä korvausta ajoneuvon vahingoista sekä henkilövahingoista. Samoin pyydetään korvausta kolariauton kuljetuksesta sekä säilytyksestä aiheutuneista kuluista.
Vakuutusyhtiön vastine
Poliisi on todennut vahinkopaikan ja reskontruktiolaskelma on perustunut em. vahinkopaikkatietoihin. Vakuutuksenottajan auton nopeus on kaarteen alussa ollut vähintään 100 km/h. Vaikka laskelman on tehnyt kaupallinen palveluntuottaja, ei laskelmaa voi lähtökohtaisesti pitää epäluotettavana ja tilaajaa suosivana. Laskelmassa on huomioitu eri tekijöiden vaikutukset ja laskelman tulkinnassa vedotaan aina alimpaan näytettyyn nopeuteen. Laskelmassa on käytetty kuvia vahinkopaikalta, ajoneuvon vauriokuvia sekä rekisteritietoja, joten vakuutusyhtiö katsoo, että laskelmassa käytettävät olosuhteet on saatu riittävällä tarkkuudella dokumentoitua. Laskelmassa on otettu huomioon vakuutuksenottajan kertomus tiellä olleesta hiekasta. Hiekan vaikutus ajoneuvon liikkuvuuteen on huomioitu ns. kitkakertoimen toleranssissa. Hiekan on katsottu mahdollisesti vaikuttaneen siihen, että ajoneuvon hallinta on menetetty. Ajoneuvon nopeus on kuitenkin ennen auton hallinnan menetystä ollut vähintään 100 km/h.
Vakuutuslautakunnan käytännössä on katsottu, että merkittävä ylinopeus yksinään voi ilmentää törkeää tekotapaa vakuutussopimuslain tarkoittamalla tavalla. Asian rikosoikeudellinen arviointi voi poiketa asian vahingonkorvausoikeudellisesta arvioinnista. Törkeyden arvioinnissa huomiota kiinnitetään vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen mukaisessa vahinkojen arvioinnissa siihen, millaisen vakuutetun esineen vahingoittumisriskin vakuutuksenottaja on hyväksynyt menettelyllään olevan. Vahinkopaikalla on nopeusrajoitus ollut 40 km/h ja tämä on kuvastanut tien ylläpitäjän käsitystä siitä, millä nopeudella ajoneuvoa on turvallista kuljettaa. Tie on ollut mutkainen ja kapeahko sekä tien laidoilla on ollut metsää, joten näkyvyys eteenpäin on ollut huono. Vahinko on sattunut pimeässä. Kun autolla on ajettu 100 km/h pimeällä ja valaisemattomalla tiellä, on kuljettajan kyky ja mahdollisuus reagoida lähestyviin mutkiin huono ja tämän vuoksi ajoneuvon vaurioitumisriskin hyväksymistä on pidettävä törkeän huolimattomana. Korkealla nopeudella on katsottava olevan selkeä syy-yhteys hallinnan menettämiseen ja ulosajosta seuranneeseen ajoneuvon vaurioitumiseen. Vakuutuksenottaja on antanut merkittävästi virheellistä tietoa vahingon jälkeen nopeudestaan ja tieto on vakuutusyhtiön mukaan annettu vilpillisesti. Tästä virheellisestä tiedosta on myös aiheutunut vakuutusyhtiölle ylimääräisiä kustannuksia reskonstruktiolaskelman hankkimiskuluina. Vakuutuksenottajan menettelyä on pidettävä vakuutussopimuslain tarkoittamalla tavalla törkeän huolimattomana ja kaikki seikat huomioiden kokonaisuudessaan niin moittivana, että korvaus kolarointivakuutuksesta tulee evätä kokonaisuudessaan.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa seuraavat selvitykset:
- Vakuutusyhtiön hankkima reskontruktiolaskelma liitteineen.
- Poliisin rangaistusvaatimusilmoitus.
- Autossa vahinkoajankohtana matkustajana olleen henkilön kirjallinen kertomus ulosajotilanteesta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutuksenottaja aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella ja jos on, mikä on myötävaikutusalennuksen suuruus.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 30 §:n mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
Vakuutussopimuslain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.
Vakuutussopimuslain 72 §:n mukaan jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Autovakuutuksen ehtojen kohdan 3.1. mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut
1. ajoneuvon tieltä suistumisesta tai kaatumisesta…
Asian arviointi
Vakuutuksenottaja on ajanut autonsa ulos tieltä huhtikuun lopussa yöaikaan. Hän on menettänyt autonsa hallinnan tien kaarteessa, jossa on ollut hiekkaa. Tien nopeusrajoitus on ollut 40 km/h. Tämä nopeus on ollut tienpitäjän käsitys tien turvallisesta nopeudesta. Vakuutuksenottaja on ajanut ylinopeutta, mutta tarkkaa ylinopeuden suuruutta ei ole tiedossa. Vakuutusyhtiö on hankkinut auton ajonopeudesta kaarteen alussa reskontruktiolaskelman, jonka mukaan auton nopeus on ollut tuolloin vähintään 100 km/h. Laskelman mukaan auton suistumisen täsmällistä kulkulinjaa eikä auton asentoa suistumisen aikana ole voitu selvittää. Tästä huolimatta on voitu selvittää auton nopeus suistumisen alussa suuruusluokaltaan. Autossa matkustajana olleen henkilön mukaan auto lähti liukuun mutkan jälkeisellä suoralla ja auton kulkua yritettiin korjata ensin vastaohjauksella, minkä jälkeen kuljettaja painoi jarrut pohjaan.
Vakuutuslautakunta ei ole sidottu tapauksen rikosoikeudelliseen arviointiin ja vahingon aiheuttamisen moitittavuuden aste arvioidaan vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaisesti.
Tapauksessa on selvää, että vakuutuksenottaja on ajanut vahinkotilanteessa ylinopeutta. Tarkka ylinopeuden määrä ei ole tiedossa. Auton nopeus on pystytty selvittämään suuruusluokaltaan. Auton kulkulinjaa tai asentoa ei ole voitu selvittää. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa reskonstruktiolaskentaperusteissa on jonkin verran epävarmuustekijöitä ja tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että tällä laskennalla on pystytty selvittämään vain ajoneuvon nopeuden suuruusluokka. Onko auton nopeus ollut esimerkiksi 80 km/h tai 100 km/h, ei tällöin lautakunnan käsityksen voida selvittää. Vakuutuslautakunta katsoo tapauksessa selvitetyn, että auton nopeus on ennen luisuun lähtöä on ollut vähintään 80 km/h.
Tiellä ollut hiekka sekä pimeys ovat edes auttaneet vahingonsyntyä. Vakuutuslautakunta ei pidä vakuutuksenottajan antamaa tietoa ajonopeudestaan vilpillisenä. Vakuutuslautakunta katsoo vakuutuksenottajan kuitenkin aiheuttaneen vahingon törkeällä huolimattomuudella, kun hän ajanut pimeällä, kapeahkolla tiellä 40 km/h nopeusrajoitusalueella 80 km/h. Tämä voimakas ylinopeus on pimeällä tiellä myötävaikuttanut vahingon syntyyn ja sen määrään. Menettelyä ei ole kuitenkaan kokonaisuutena arvioiden pidettävä niin törkeänä, että korvaus tulisi kokonaan evätä.
Vakuutuslautakunta ei ota kantaa korvauslajeihin tai korvausmäärään, sillä vakuutusyhtiö ei ole aiemmin antanut ratkaisua näiltä osin.
Vakuutuslautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään liikennevakuutuksen henkilövahinkoasioita, vaan näiden asioiden käsittelyä varten on lakiin perustuva liikennevahinkolautakunta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenottajan vapaaehtoisesta autovakuutuksesta tulee korvata 1/3 ehtojen mukaisesti korvattavista vahingoista.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Snellman
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa