Tapahtumatiedot

E Oy:n asiamies oli hakenut 21.9.2012 päämiehelleen oikeusturvaetua riitaan, joka koski E Oy:n tarjoamaan juhlapalveluun liittynyttä velkomusta ja virhevastuuta. E Oy:n asiakas oli jättänyt maksamatta 3 095,07 euron laskusta 525,23 euroa korvauksena E Oy:n henkilökunnan aiheuttamiksi väittämistään vahingoista. Asiamiehen niin ikään 21.9.2012 päivätyn kirjallisen ilmoituksen mukaan riita oli päättynyt sovintoon. E Oy:lle 21.9.2012 mennessä aiheutuneet asiamieskulut olivat olleet 19.9.2012 päivätyn laskun mukaan 2 812 euroa.

Kieltäydyttyään ensin päätöksillään 5.11.2012 ja 31.12.2012 myöntämästä merkitykseltään vähäiseksi katsomaansa asiaan oikeusturvaetua, vakuutusyhtiö on sittemmin 1.2.2013 päivätyllä päätöksellään maksanut asiamiehen lopullisesta 10.10.2012 päivätystä 5 073,75 euron palkkiolaskusta 1 800 euron korvauksen. Vakuutusyhtiö on perustellut korvattavaksi hyväksymäänsä määrää sillä, että vakuutusehtojen mukaan korvattavia olivat asian hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset ja välttämättömät kulut. Kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa huomioitiin asian laajuus, vaikeus ja intressin määrä.

Vakuutusyhtiön tietojen mukaan E Oy:n käyttämä asiamies ei ollut Suomen Asianajajaliiton jäsen eikä yhtiö, jonka nimissä asiamies oli laskuttanut, ollut asianajo- tai lakiasiaintoimisto. Vakuutusyhtiön mukaan asiamiehen laskuttama tuntihinta 250 euroa oli yleiseen suomalaiseen hintatasoon verrattuna huomattavan korkea, sillä suurienkin asianajotoimistojen tuntilaskutus oli 180 - 230 euroa. Riita-asia ei ollut oikeudellisesti monimutkainen tai vaikea eikä veloitettua korkeaa hintaa ollut perusteltu. Vakuutusyhtiö on myös paljoksunut asian hoitamiseen käytettyä yhteensä 16,5 tunnin aikaa. Vakuutusyhtiö on katsonut asian hoitamisesta aiheutuneiksi kohtuullisiksi ja välttämättömiksi kuluiksi 150 euroa tunnilta ja kohtuulliseksi laskutettavaksi ajaksi 12 tuntia.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja E Oy on katsonut vakuutusyhtiön alentaneen asian selvittämiseen käytettyä aikaa ja asiamiehen veloittamaa tuntihintaa perusteettomasti. Eräässä toisessa asiassa vakuutusyhtiö oli maksanut korvauksen 200 euron tuntihinnan mukaan. Tässä tapauksessa tuntihintana oli ollut vakiintunut taksa, joka oli hyväksytty yleisessä korvauskäytännössä. Asiamies oli joutunut tekemään useita oikaisupyyntöjä korvauksen saamiseksi. Lisäksi asiakkaan ja avustajan välinen maksusuoritus oli pitänyt selvittää vakuutusyhtiölle ennen kulujen korvaamista, minkä vaatimuksen asianmukaisuutta E Oy oli myös tiedustellut.

E Oy on lausunut, että toimenpiteitä tuli arvioida oikeudenkäymiskaaren ja sitä koskevan hallituksen esityksen perusteella.  Hallituksen esityksessä on lausuttu oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n osalta, että pykälän mukaan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee täysin vastata oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneita kustannuksia. Edellytyksenä on, että kustannukset ovat olleet kohtuuden mukaan aiheellisia asianosaisen oikeuden valvomiseksi. Oikeudenkäynnin valmistelulla on tarkoitettu myös asianosaisten välisiä neuvotteluja oikeudenkäynnin ulkopuolella riitakysymyksen täsmentämiseksi tai oikeudenkäynnin tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi. Pykälää sovellettaessa on kussakin yksittäisessä tapauksessa harkittava, ovatko toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset kohtuuden mukaan olleet aiheellisia asianosaisen oikeuden valvomiseksi. Ratkaisevaa on, oliko asianosaisella toimenpiteen suorittamisen ajankohtana ollut syytä pitää sitä aiheellisena.

E Oy:n mukaan jokainen toimenpide oli ollut perusteltu. Vastapuoli oli uhannut asian viemisellä oikeuteen. Koska oikeuskäsittely ei ollut riskitön, valmistelu tuli tehdä niin hyvin, että halu oikeudenkäyntiin hävisi. Asia päättyikin sovintoon. Asian selvittely oli keskittynyt nimenomaan väitteiden selvittämiseen ja niiden paikkansa pitämättömiksi osoittamiseen. Korvattavina oikeudenkäyntikuluina on mainittu erikseen avustajan ja asiamiehen palkkio. Palkkio on määrättävä huomioon ottaen asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Tässä tapauksessa oli tehty perusteellista työtä niin, että riski oikeudenkäynnistä poistui. Toimenpiteet olivat olleet sillä hetkellä perusteltuja E Oy:n oikeuden valvomiseksi.

E Oy on vielä lautakunnalle toimittamissaan 28.10.2014 ja 17.5.2015 päivätyissä kirjelmissä muun muassa arvostellut vakuutusyhtiön menettelytapoja asian hoitamisessa ja uudistanut vaatimuksensa asiamieskulujensa täysimääräisestä korvaamisesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Erinäisten asian vireille tuloa vakuutusyhtiössä ja Vakuutuslautakunnassa koskevien huomautusten jälkeen vakuutusyhtiö on 13.2.2014 päivätyssä vastineessaan lausunut, että maksetusta 1 800 euron korvauksesta oli virheellisesti jäänyt vähentämättä vakuutusehtojen mukainen 15 prosentin tai vähintään 500 euron omavastuu. Sillä seikalla, että eräässä toisessa asiassa oli hyväksytty korkeampi tuntiveloitus, ei vakuutusyhtiön mukaan ollut merkitystä. Oikeusturvakorvauksista ei voinut muodostua korvauskäytäntöä siinä mielessä, että asiamiehen yhdessä asiassa hyväksytty lasku perustaisi saman asiamiehen toiselle asiakkaalle odotuksen myös hänen laskunsa korvaamisesta. E Oy:n asiamies ei ollut esittänyt tarkempia perusteluja toimenpiteilleen ja oli tuntitaksansa osalta viitannut vain omaan osaamiseensa ja ammattitaitoonsa.

Riita-asian intressi oli 525,23 euroa. Vakuutuksen omavastuu oli vähintään 500 euroa, joten E Oy oli saavuttanut asian sopiessaan sen sillensä jättämiseen verrattuna vain 25,23 euron edun. Sovintosopimuksella ei ollut vaadittu korvausta asian hoidosta aiheutuneista kuluista.

Kulujen kohtuullisuuden ja välttämättömyyden arvioinnista vakuutusyhtiö on lausunut, että laskun perusteella asian haltuunottoon oli käytetty kolme tuntia. Tämän jälkeen asiassa oli neuvoteltu kolmen silminnäkijän kanssa yhteensä kaksi ja puoli tuntia. Vastineen laatimiseen oli käytetty kolme ja puoli tuntia, jonka jälkeen oli vielä neuvoteltu päämiehen kanssa puoli tuntia. Asian selvittämiseen oli siis ennen ensimmäistäkään yhteydenottoa käytetty yhteensä yhdeksän tuntia, mitä vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ei voitu pitää kohtuullisena. Asia ei ollut monimutkainen, vaan se oli koskenut sitä, oliko E Oy:n asiakas ollut oikeutettu pidättymään osittain maksusuorituksestaan E Oy:n työntekijän aiheuttaman vahingon perusteella. Kyse oli ollut kuohuviinin kaatumisesta. Esimerkiksi sitä, miten laskussa mainittu "tilauksen läpikäynti" oli liittynyt asiaan, ei ollut tarkemmin perusteltu.

Neuvottelut kolmen silminnäkijän kanssa olivat kestäneet kaksi ja puoli tuntia, mitä ei ollut tarkemmin perusteltu. Asiamies oli antanut ymmärtää, että kyse oli ollut mahdollisten todistajien haastattelusta oikeudenkäyntiä varten. Vakuutusyhtiö ei ollut pitänyt ajankäyttöä tarpeellisena ottaen huomioon, että tietojen mukaan vastapuoleen ei vielä tuossa vaiheesta oltu yhteydessä eikä haastehakemuksen laatimista ollut harkittu. Myös oikeusturvailmoituksen laatiminen oli laskutettu tuntiperusteisesti. Aikaa oli käytetty puoli tuntia ja vakuutusyhtiö oli katsonut 125 euron veloituksen tältä osin kohtuuttomaksi. Kohtuullisena määränä oli lautakuntakäytännössä pidetty 50 euroa.

Varsinaiseen sopimukseen oli niin ikään käytetty huomattavasti aikaa. Neuvotteluihin vastapuolen sekä oman päämiehen kanssa oli käytetty 1,25 tuntia. Sovintoehdotuksia oli laskutuksen mukaan laadittu kolme tai sitten ehdotusta oli laadittu kolmessa osassa. Laskun mukaan ensin oli laadittu sovintoehdotusta puoli tuntia, perehdytty vastapuolen asiamiehen vastaukseen puoli tuntia, laadittu vastaehdotus 0,25 tuntia, kunnes oli laadittu sovintosopimusluonnos ja toimitettu se, kaksi tuntia. Näihin toimenpiteisiin oli siten käytetty yhteensä neljä ja puoli tuntia aikaa ja hinnaksi on tullut 1 250 euroa. Vakuutusyhtiön mielestä yli tuhannen euron veloitus sekä sopimuksen laatimiseen käytetty aika kokonaisuudessaan olivat kohtuuttomat huomioiden, että sopimus allekirjoituksia lukuun ottamatta mahtui yhdelle A4 liuskalle ja oli oikeudellisesti yksinkertainen. Näin ollen laskutettua kulua ei voitu pitää välttämättömänä ja kohtuullisena.

Sopimuksen solmiminen oli vielä tämän jälkeenkin edellyttänyt runsaasti työtä: ensin oli perehdytty puoli tuntia muutoksiin, joiden syy ei selvinnyt laskusta, neuvoteltu päämiehen kanssa ja muutettu sopimusta puoli tuntia, laadittu hyvityslasku ja vaihdettu joitakin sähköposteja yhteensä tunnin. Vielä oli neuvoteltu päämiehen kanssa, muutettu jälleen sopimusta ja lähetetty se, yhteensä tunnin. Ensimmäisen sovintoehdotuksen jälkeen sopimus oli siis vaatinut vielä kolmen tunnin lisätyön.

Korvattavien asiamieskulujen tuli perustua asian laatuun, haastavuuteen ja tehokkaaseen ajankäyttöön. Tässä tapauksessa asia ei ollut siinä määrin haasteellinen, oikeudellisesti tulkinnanvarainen tai muutoinkaan epäselvä, että 250 euron tuntilaskutus olisi ollut perusteltu. Vakuutusyhtiö on kummeksunut väitettä oikeudenkäyntiin valmistautumisesta huomioiden, että E Oy:n asiamies oli sähköpostissaan ilmoittanut tarkoituksena olleen nimenomaan saavuttaa sovinto. Ilmoitus sovinnon saavuttamisesta oli päivätty samalle päivälle kuin oikeusturvahakemus. Nimenomaisesti oli sovittu, että molemmat osapuolet vastasivat omista kuluistaan. E Oy:n osalta tämä oli tarkoittanut, että kannettavaksi tuli vähintään 500 euron omavastuu.

Vakuutusyhtiö onkin katsonut, että korvaus kohtuullisista ja välttämättömistä asian hoitamisesta aiheutuneista kuluista oli enintään jo maksetut 1 800 euroa. Enemmälti kuluja ei voitu pitää välttämättömistä toimenpiteistä aiheutuneina eikä kohtuullisinakaan. Asian laatuun ja tehtyyn työhön nähden veloitetut summat ja käytetty aika olivat kohtuuttomia. Mikäli lautakunta päätyisi suosittamaan korvauspäätöksen muuttamista, uudessa korvauksessa tultaisiin huomioimaan omavastuu ja vähentämään se. Elleivät kohtuullisina ja välttämättöminä pidettävät kulut tällöin ylittäisi 2 300 euroa, omavastuu huomioiden korvattavaa ei edelleenkään olisi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakirjojen mukaan vakuutuksenottajana olevalle E Oy:lle oli syntynyt riita erään asiakkaan kanssa E Oy:n tarjoamaan juhlapalveluun liittyneestä velkomuksesta ja virhevastuusta. Ratkaistavassa asiassa on kyse siitä, mitä oli pidettävä edellä mainitun riita-asian hoitamisesta E Oy:lle aiheutuneiden kohtuullisten ja välttämättömien asiamieskulujen määränä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kyseessä olevaan oikeusturvavakuutukseen sovellettavien 1.1.2011 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 40 mukaan vakuutusyhtiö sitoutuu näiden ehtojen ja sopimukseen sisältyvien muiden ehtojen mukaisesti korvaamaan vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- tai hakemusasiassa. Vakuutus koskee vakuutuskirjaan merkittyä toimintaa.

Vakuutusehtojen kohdan 40.2 mukaan vakuutettu voi käyttää vakuutusta käräjäoikeudessa tai välimiesmenettelyssä. Jos kyseessä on ilman oikeudenkäyntiä ratkaistava riita-asia, voidaan vakuutusta käyttää sellaisissa asioissa, jotka olisi vakuutuksen voimassaoloaikana voitu välittömästi ilman eri sopimusta saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Vakuutusehtojen kohdan 40.8.2 mukaan vakuutuksenottajalla on jokaisessa vakuutustapahtumassa vakuutuskirjaan merkitty omavastuu korvattavien kustannusten määrästä.

Vakuutusehtojen kohdan 40.8.3.1 mukaan vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen vuoksi ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista tai jos asia on ratkaistu sovinto-teitse, korvattavat kustannukset määrätään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut.

Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta määrättäessä otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutettu vähentämään tai hakemaan takaisin asianajolaskuun tai oikeudenkäyntikuluihin sisältyvän veron, korvauksesta vähennetään kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero.

Asian arviointi

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan vakuutusyhtiö on korvannut E Oy:ltä laskutetusta 5 073,75 euron asiamiespalkkiosta kohtuulliseksi harkitsemansa 1 800 euron osuuden. Vakuutusyhtiö on perustellut asiamieskulujen kohtuullistamista yhtäältä sillä, että se on pitänyt asiamiehen veloittamaa 250 euron tuntihintaa huomattavan korkeana yleiseen lakiasiainpalvelujen hintatasoon verrattuna, ja toisaalta katsonut asian hoitamisesta laskutetun ajan liialliseksi. E Oy on pitänyt saman asiamiehen laatimassa valituksessaan vakuutusyhtiön ratkaisua perusteettomana.

Lautakunta toteaa, että oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. Vakuutusehtojen kohdan 40.8.3.1 mukaan korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut on määrättävä oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Jos asia on ratkaistu sovintoteitse, korvattavat kustannukset määrätään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut. Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta määrättäessä otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu.

Vakuutusehdoissa viitatun oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Lainvalmisteluasiakirjojen mukaan pykälää sovellettaessa on kussakin yksittäisessä tapauksessa harkittava, ovatko vaaditut kustannukset kohtuuden mukaan olleet aiheellisia asianosaisen oikeuden valvomiseksi. Asiamiehen palkkio on määrättävä huomioon ottaen asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Huomiota on kiinnitettävä myös kysymyksessä olevan etuuden arvoon ja merkitykseen.

Lautakunta katsoo, että oikeudenkäymiskaaren säännökset, jotka edellyttävät korvattavilta oikeudenkäyntikuluilta kohtuullisuutta, ovat ilmausta yleisestä oikeusperiaatteesta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöllä on ollut oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen ja oikeudenkäymiskaaren säännöksen perusteella oikeus arvioida E Oy:n asiamiehen laskuttamien palkkioiden kohtuullisuus oikeusturvavakuutuksesta maksettavaa korvausta määrätessään.

Vakuutusyhtiö on 1.2.2013 päivätyllä korvauspäätöksellään kohtuullistanut asiamiehen veloittamaa 250 euron tuntihintaa 150 euroon vedoten siihen esittämäänsä tietoon, että suurienkin asianajotoimistojen tuntilaskutus vaihtelee 180 euron ja 230 euron välillä. Lautakunta katsoo, että aiheutuneiden asiamieskulujen kohtuullisuutta on arvioitava juuri kysymyksessä olevan asian olosuhteiden perusteella ja asia kokonaisuudessaan huomioon ottaen. Tämän vuoksi sillä E Oy:n asiamiehen esittämällä seikalla, että vakuutusyhtiö oli hyväksynyt erään toisen asian hoitamisen yhteydessä korkeamman tuntiveloituksen määrän kuin se nyt oli tehnyt, ei ole käsiteltävän asian ratkaisemisen kannalta merkitystä.

Tuntiveloituksen määrä riippuu aina toimistosta ja asiamiehestä. Kulloinkin noudatettava veloitus on avoin kilpailulle, joten asianajo- tai muille lakiasiainpalveluille ei voida asettaa enimmäis- tai vähimmäishintoja. Vaikka E Oy:n käyttämän asiamiehen tuntiveloitus onkin tässä tapauksessa ylittänyt vakuutusyhtiön keskimääräiseksi esittämän tason, ei asiamiehen käyttämää tuntiveloitusta yksin tällä yleisellä perusteella voida välttämättä pitää kohtuuttomana.

Oikeudenkäymiskaaren ilmaisemaa periaatetta ja vakuutusehtoja noudattaen asiamiehen laskutusta voidaan kuitenkin arvioida nyt kysymyksessä olleen riita-asian vaikeuden, laajuuden ja sen asiamieheltä vaatimien työn määrän ja laadun perusteella sekä huomioiden kysymyksessä olleen etuuden arvo ja merkitys päämiehelle eli E Oy:lle.

Asiasta käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että nyt puheena oleva velkomusta ja E Oy:n mahdollista vahingonkorvausvastuuta koskenut asia on ollut oikeudellisesti yksinkertainen. Asian hoitaminen ei ole edellyttänyt asiamieheltä erityistä oikeudellista osaamista tai vaativiksi taikka muutoin erityisen aikaa vieviksi arvioitavissa olleita oikeudellisia toimenpiteitä ja asiakirjojen laatimista. Asiamiehen laskun mukaan toimenpiteet olivat kohdistuneet merkittäviltä osin päämiehen ja tämän vastapuolen tahtotilan sekä tapahtumienkulun eli tosiseikkojen selvittämiseen asianosaisia ja silminnäkijöitä puhuttamalla sekä asiakirjoihin perehtymällä. Kysymyksessä olleet vaatimukset ovat olleet euromääräisesti vähäiset.

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että korvausratkaisu on pysynyt vakuutusyhtiölle tällaisissa tilanteissa kuuluvan harkintamarginaalin rajoissa, joten Vakuutuslautakunnalla ei ole perusteita suosittaa korvausmäärää korotettavaksi.

Siltä osin kuin E Oy on valituskirjelmissä käsitellyt eräitä korvausasian hoitamiseen vakuutusyhtiön kanssa liittyneitä seikkoja, lautakunta toteaa, että sen tehtäviin ei kuulu antaa ratkaisusuosituksia tämän tyyppisistä menettelytapakysymyksistä.

Lopputulos

Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Isokoski

Jäsenet:

Löppönen

Makkula

Nyyssölä

Pesonen

Sarpakunnas

Sjögren