Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja M Oy oli suorittamassa 5.6.2013 kerrostalon purkutyötä kaupungin keskustassa. Talon seinä oli määrä kaataa sisäänpäin. Seinää purettaessa tonnin painoiseksi arvioitu betonilohkare putosi kuitenkin ulospäin rakennuksen ulkoseinän vieressä olleen sähkönjakokaapin päälle. Energiayhtiölle kuulunut jakokaappi vaurioitui, mistä aiheutui sähkökatkos viereiseen liikekiinteistöön, jossa toimi muun muassa kioski ja apteekki.

M Oy on hakenut vastuuvakuutuksestaan korvausta vahinkoilmoituksen mukaan yhteensä 20.567,20 euron vahingoista. M Oy:n vakuutusyhtiön pyynnöstä 1.8.2013 esittämän selvityksen mukaan sähkönjakokaappia ei ollut suojattu, koska se oli rautaa ja sijaitsi purkukohteen ulkopuolella seinän vieressä noin
10 cm:n etäisyydellä seinästä.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on hylännyt M Oy:n korvaushakemuksen 27.8.2013 ja 27.9.2013 antamillaan päätöksillä vedoten toiminnan vastuuvakuutuksen vakuutusehtojen kohtaan 5.3. Kohdan mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri.

Vakuutusyhtiö on viitannut sähkönjakokaapin sijaintiin ja vakuutusehtojen kohdan 5.3 rajoitukseen suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisesta omaisuudesta. Ehto tarkoittaa sitä, että työn välittämässä vaikutuspiirissä oleva omaisuus oli suojattava, ja jos suojaaminen ei ollut mahdollista, tuli työ suorittaa siten, ettei kyseiselle omaisuudelle aiheutunut vahinkoa. Vakuutusyhtiö on katsonut sähkönjakokaapin olleen työn välittömässä vaikutuspiirissä ja siten M Oy:n suojausvelvoitteen alaisena. Sen vuoksi se ei ole korvannut sähkönjakokaapille aiheutuneita vahinkoja. Myöskään kaapin rikkoutumisesta aiheutuneita seurannaisvahinkoja, kuten sähkökatkosta ja lääkkeiden pilaantumista, ei korvattu.

Valitus

M Oy on pyytänyt asiassa ratkaisusuositusta viitaten muistioon ja piirustuksiin jakokaapin sijainnista. Ennen purku-urakkaa sähkökatselmukset oli käyty läpi ja kaikki mahdolliset vahingot otettu huomioon. Purku-urakka käydään tarkkaan läpi purattajan, rakennuttajan, vesi- ja sähkölaitoksien ja muiden tahojen kanssa ja urakasta tehdään purkusuunnitelma. Tässä tapauksessa sähkökaapin vahingoittumista ei ollut katsottu mahdolliseksi.

M Oy on huomauttanut, ettei vakuutusehdoissa sanottu etäisyyttä, mihin saakka kolmannelle osapuolelle aiheutuvat vahingot korvataan. Nyt urakassa purettiin kerrostalo, joka oli kiinni toisessa kerrostalossa, joten vakuutusyhtiön kannan mukaan koko toinen kerrostalo olisi pitänyt jotenkin suojata eikä vakuutus kattaisi sille aiheutuvaa vahinkoa. M Oy on lausunut toimintansa olevan hyvin tarkkaa. Kaikki mahdolliset vahingot otettiin ennalta huomioon.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vedonnut vastuuvakuutuksen ehtokohtaan 5.3 ja katsoo, ettei kyse ole korvattavasta vahingosta. Ehtokohta tulee sovellettavaksi silloin, kun kyseessä ei ole vakuutuksenottajan työn kohteena oleva omaisuus, vaan työsuorituksen lähiympäristö. Suojausvelvoitteen alaisena olevaa aluetta ei ole määritelty metrimäärällä, vaan alueen suuruus riippuu työsuorituksen sisällöstä.

Vakuutuksenottajan työnä on ollut kerrostalon purkaminen. Sähkökaappi on sijainnut noin 10 cm:n päässä purettavasta seinästä. Työsuorituksen sisältö huomioon ottaen yhtiö on katsonut vahingon aiheutuneen sellaiselle työn lähiympäristössä sijainneelle omaisuudelle, joka oli ollut ehtokohdan 5.3 edellyttämällä tavalla vakuutuksenottajan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena.

Lisäksi vahinkotapahtuman osalta tuli huomioida, että suurin osa vaadituista vahingonkorvauksista oli muodostunut toisessa kiinteistössä toimineiden kioskin ja apteekin esittämistä vaatimuksista, jotka koostuivat sähkökatkoksesta aiheutuneiden tuotteiden pilaantumisesta ja menetetyistä myyntituloista. Sähkönjakokaapin omistaja ja siten ensisijainen vahingonkärsinyt oli kuitenkin energiayhtiö. Kioskille ja apteekille aiheutuneet vahingot olivat välillisiä vahinkoja, jotka olivat aiheutuneet muille kuin ensisijaiselle vahingonkärsineelle. Suurin osa näistä vahingoista oli lisäksi puhdasta varallisuusvahinkoa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat vakuutusehdot

Asiaan sovellettavien 1.8.2010 alkaen voimassa olleiden toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 4 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu äkillinen ja ennalta arvaamaton henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutusehtojen korvausrajoitusten kohdan 5.3 (Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun

valmistettavana, asennettavana, korjattavana, taikka muulla tavoin käsiteltävänä,
säilytettävänä,
suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai
muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana.

Asian arviointi

1) Rajoitusehdon sovellettavuus

Asiassa on ennen muuta kyse vastuuvakuutuksen korvausrajoitusten kohdan 5.3 sovellettavuudesta 5.6.2013 sattuneeseen vahinkoon.

Lautakunnalle toimitetun asiakirjaselvityksen mukaan vakuutuksenottaja M Oy oli urakkasopimuksen perusteella koneellisesti purkanut betonirakenteista kerrostaloa. Työn aikana seinästä irronnut betonilohkare rikkoi purettavan rakennuksen seinän vieressä olleen energiayhtiölle kuuluneen sähkönjakokaapin, mistä aiheutui sähkökatkos viereiseen liikekiinteistöön.

M Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 5.3 mukaan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta koskeva korvausrajoitus tulee sovellettavaksi silloin, kun vakuutuksenottajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että myös muu kuin välittömästi työsuorituksen kohteena oleva omaisuus ei vahingoitu. Sekä työsuorituksen kohteena että sen välittömässä läheisyydessä oleva omaisuus on yleisesti normaalia suuremman vahingonvaaran kohteena, minkä vuoksi tämä yritystoiminalle ominainen riski on tarkoituksenmukaista rajata vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Se, millainen ja kuinka kaukana varsinaisesta työn kohteesta oleva omaisuus voi kuulua rajoituksen piiriin, riippuu työsuorituksen laadusta ja sen ympäristöön aiheuttamista vaikutuksista.

Tässä tapauksessa selvityksistä ilmenee, että vaurioitunut sähkönjakokaappi on sijainnut aivan purettavan rakennuksen ulkoseinän vieressä vain 10 cm:n etäisyydellä seinästä. Tämän vuoksi on ollut ilmeistä, että betonirakenteiden purkutyössä mahdollisesti irtoavat kappaleet voivat osua kaappiin. Vaikka M Oy:n esittämän mukaan sähkönjakokaappi oli rakenteensa puolesta arvioitu sellaiseksi, ettei se edellyttänyt erityistä suojaamista, lautakunta katsoo, että M Oy:n oli tullut purkutyöstä normaalistikin aiheutuvan vahingonvaaran ja jakokaapin sijainnin vuoksi erityisesti huolehtia siitä, ettei sähkönjakokaappi vahingoitu purkutyön aikana.

Sillä seikalla, että purkusuunnitelmaa laadittaessa oli mahdollisesti erehdytty sähkönjakokaapin suojaamistarpeesta, ei ole merkitystä puheena olevan rajoitusehdon soveltamisen kannalta. Lautakunta katsoo, että sähkönjakokaappi on ollut M Oy:n vahingontorjuntavelvoitteen alaisena vakuutusehtojen kohdan 5.3 rajoituksessa mainitulla tavalla. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön kyseiseen rajoitusehtoon perustuvaa kielteistä päätöstä asianmukaisena itse sähkönjakokaapille aiheutuneen vahingon ja sen vaatimien korjaustoimenpiteiden osalta.

Sitä vastoin lautakunta katsoo, että sähkökatkoksesta viereisessä liikekiinteistössä toimineille kioskille ja apteekille aiheutuneiden vahinkojen korvattavuuteen vakuutusehtojen kohdan 5.3 rajoitus ei sovellu, sillä näiltä osin kyse ei ole ollut vahingoista sellaiselle omaisuudelle, joka olisi ollut rajoitusehdossa mainituin tavoin vakuutuksenottajan suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena. Asiassa on kuitenkin erikseen arvioitava, mikä merkitys sanottujen vahinkojen luonteella on ollut vakuutuksenottajan vahingonkorvausvelvollisuuden syntymiseen ja vahinkojen korvattavuuteen.

2) Sähkökatkoksen aiheuttamien vahinkojen korvattavuudesta

Vahingonkorvauslain korvattavaa vahinkoa koskevan 5 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Saman lain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että sähkökatkoksen viereisessä liikekiinteistössä toimineille kioskille ja apteekille aiheuttamassa tuotteiden pilaantumisessa ja myyntitulojen menetyksessä on ensinnäkin ollut kyse muille kuin sähkönjakokaapin omistajalle aiheutuneista vahingoista, jotka välillisinä vahinkoina eivät ole korvattavia. Toiseksi vakuutusyhtiö on katsonut, että vahingoissa on osin ollut kyse vakuutuksenottajan aiheuttamaan esinevahinkoon liittymättömästä niin sanotusta puhtaasta varallisuusvahingosta, joihin korvausvelvollisuus ei myöskään ulotu.

Vakuutusyhtiön lautakunnalle antamasta vastineesta ilmenee, että se on tarkoittanut välillisellä vahingolla muille tahoille kuin vaurioituneen sähkönjakokaapin omistaneelle energiayhtiölle välittömästi aiheutuneita vahinkoja. Oikeuskirjallisuudessa on todettu (muun muassa teoksessa Ståhlberg - Karhu, Suomen vahingonkorvausoikeus, 6. p., 2013, s. 320) vahingonkorvauslain lähtökohtana olleen tällaisen muulle kuin esineeseen kohdistuneen oikeuden haltijalle aiheutuneen vahingon korvaaminen vain poikkeustapauksissa.

Korkein oikeus on kuitenkin lausunut niin ikään sähkönjakelun keskeytymistä koskeneen ennakkopäätöksen KKO:1994:94 perusteluissa, ettei ole perusteltua sitoa korvausoikeutta poikkeuksetta siihen sattumanvaraiseen seikkaan, oliko vahingonkärsijällä ollut sähköjohtoihin todellinen esineoikeus vai ei. Korvausvelvollisuuden laajempi syntyminen oli mahdollista lähinnä silloin, kun vahingoittuneet johdot olivat sijainniltaan ja tarkoitukseltaan liittyneet niin läheisesti sähkökatkosta kärsivään toimintaan, että johtojen käyttäminen rinnastui käyttöoikeuteen. Sähkökatkoksiin mahdollisesti liittyvien epätavallisen suurten ja arvaamattomien tappioiden vuoksi mahdolliset poikkeukset korvausvelvollisuuden syntymisessä tuli kuitenkin pitää ahtaissa rajoissa. Ennakkopäätöksessä ei katsottu korvausvelvollisuutta syntyneen, kun sähkökatkoksen aiheuttanut vahinko oli sattunut etäällä vahingonkärsijöiden tuotantolaitosten sijaintipaikasta.

Ennakkopäätöksessä KKO:2003:124 Korkein oikeus on edellä mainittujen perusteiden lisäksi vielä lausunut, että vahinkoa kärsineet olivat saaneet sähköä voimajohtolinjan kautta sähköntoimitusta koskeneen sopimuksen perusteella ja vahingot olivat johtuneet sähkön saannin häiriintymisestä eivätkä välittömästi vastaajan teosta. Vahinkoa kärsineillä ei ollut johtoihin käyttö- tai siihen rinnastettavaa oikeutta, vaan ne olivat olleet samassa asemassa kuin sähkön käyttäjät yleensä. Varsinkin tuotannollisiin tai vastaaviin tarkoituksiin sähköä käyttäviltä voitiin edellyttää sähkökatkoihin varautumista.

Lautakunta toteaa, että edellä mainituissa ennakkopäätöksissä on ollut kyse tilanteista, joissa sähkönjakelun keskeytyminen oli aiheuttanut vahinkoja etäällä itse vahinkoa aiheuttaneen menettelyn tapahtumapaikasta. Tältä osin tilanne on ollut nyt käsiteltävänä olevassa asiassa toinen. Lautakunnan käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella vaurioitunut sähkönjakokaappi on palvellut nimenomaan kyseistä vahinkopaikan välittömässä läheisyydessä kaupungin keskusta-alueella ollutta kiinteistöä, jossa vahinkoa kärsineet yritykset ovat toimineet. Sähkönjakelun keskeytymisessä ei siten ole ollut kyse edellä selostetuissa ennakkopäätöksissä kuvatuista vahingonaiheuttajan toimimismahdollisuuksiin nähden etäisistä ja epätavallisen suurista taikka arvaamattomista tappioista.

Sanotut seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa vakuutuksenottajan korvausvelvollisuuden syntymisen kannalta ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä vain sille seikalle, että vaurioitunut sähkönjakokaappi oli ollut yksin energiayhtiön omistama. Siltä osin kuin sähkönsyötön keskeytyminen oli aiheuttanut liikekiinteistössä toimineiden kioskin ja apteekin myymien tuotteiden pilaantumisen sekä muita mahdollisia suoria laitteistovahinkoja, lautakunnan käsityksen mukaan on ollut kysymys mainituille liikeyrityksille aiheutuneista välittömistä esinevahingoista, jotka ovat myös olleet vakuutuksenottajan varottavissa. Lautakunta katsoo, että tältä osin kysymyksessä on ollut vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko.

Sitä vastoin lautakunta katsoo, ettei asiassa ole selvitetty, että korvattavaksi vaadittu liikkeiden myyntitulojen menetys olisi ollut kokonaisuudessaan seurausta edellä mainituista sähkökatkoksen liikkeille aiheuttamista esinevahingoista. Lautakunnan käsityksen mukaan myyntilojen menettäminen on osaksi johtunut vain siitä, että sähkön saannin katkettua liikkeet oli jouduttu sulkemaan sähkökatkon ajaksi. Tältä osin kysymys on ollut taloudellisesta vahingosta, joka ei ole ollut yhteydessä liikeyrityksille aiheutettuun henkilö- tai esinevahinkoon ja joka on rajoitettu vakuutusehtojen kohdassa 5.17 vastuuvakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä tältä osin asianmukaisena.

Lopputulos

Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa esitettävän selvityksen mukaan ja vakuutusehtojen asettamissa rajoissa vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta sähkökatkoksesta viereisessä liikekiinteistössä toimineille kioskille ja apteekille aiheutuneet vahingot siltä osin kuin kysymys on ollut pilaantuneista myyntituotteista tai liikkeiden laitteistojen vahingoittumisesta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren. Jäsenten Löppönen, Makkula ja Nyyssölä eriävä mielipide on liitteenä. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Raulos, puheenjohtaja
Isokoski, sihteeri

Jäsenten Löppönen, Makkula ja Nyyssölä eriävä mielipide:

Vahingonkorvauslain mukaan vahingonkorvaus käsittää vain poikkeustapauksissa hyvityksen sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Yrityksille aiheutunut myyntitulojen menetys on kiistattomassa yhteydessä sähkönjakokaapin rikkoutumiseen eli esinevahinkoon. Lautakunnan saaman selvityksen perusteella sähkönjakokaappi on nimenomaisesti palvellut vahinkopaikan välittömässä läheisyydessä ollutta kiinteistöä, jossa vahinkoa kärsineet yritykset ovat toimineet. Tämän vuoksi myös myyntitulojen menetys on korvattavaa vahinkoa.