Haku

VKL 645/12

Tulosta

Asianumero: VKL 645/12 (2014)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 21.02.2014

Lakipykälät: 5, 9

Vakuutusehtojen tulkinta. Vakuutuksen kattavuus. Rajoitusehto. Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus. Oliko vakuutusyhtiö myynyt kohteelle väärän vakuutuksen?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja HM Ky on ottanut vakuutuksen vuonna 2003 rakentamaansa omakotitaloon, joka oli valmistuessaan tarkoitus luovuttaa K.O:lle ja J.O:lle. Vuonna 2012 K.O. Ja J.O. Ovat esittäneet HM Ky:lle reklamaation talossa havaitusta, rakennusvirheen aiheuttamasta kosteusvauriosta. K.O. ja J.O. vaativat korvausta kosteusvaurion korjaamisesta HM Ky:ltä.

HM haki korvausta vahingosta rakennukselle rakennusaikana otetusta vastuuvakuutuksesta.

Asian käsittely vakuutusyhtiössä

Vakuutusyhtiö toteaa päätöksessään, että kyseiselle rakennuskohteelle on tehty vakuutus sen rakentamista aloitettaessa 12.9.2003. Vakuutus on irtisanottu päättyväksi kohteen valmistumisen ja sen myymisen jälkeen 29.2.2004.

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinko, joka on aiheutunut rakennukselle sen rikkouduttua suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheen johdosta. Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä vakuutuksen voimassaoloaikana toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on Suomen voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa ja todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana. Ehtojen kohdassa 4.2.3 todetaan niin ikään, ettei vastuuvakuutuksesta korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa on tai oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun valmistettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä. Ehtokohdan 4.2.9 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka vakuutettu aiheuttaa työtehtävässä toisen palveluksessa taikka itsenäisessä ammatti- elinkeino tai ansiotoiminnassa.

Edellä mainittuihin ehtokohtiin viitaten vakuutusyhtiö toteaa, ettei rakennusvirheestä johtuneesta vahingosta voida suorittaa korvausta kohteelle otetusta vahingosta.

Valitus

HM Ky oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan HM Ky katsoo, että sille on vakuutusta otettaessa myönnetty vakuutus, joka on ollut yksityishenkilölle tarkoitettu. HM Ky on aikanaan vakuutusta otettaessa pyytänyt vakuutusyhtiön edustajaa tekemään kohteelle sellaisen vakuutuksen, joka kattaa kaikki rakennustyöstä joko rakennusaikana tai sen jälkeen kohteelle aiheutuvat vahingot. HM Ky kertoo luottaneensa yhtiön virkailijaan oikeanlaisen vakuutuksen räätälöimisessä.

HM Ky:n edustaja ei muistinsa mukaan ollut saanut vakuutusta tehtäessä mitään sellaista hakemuspaperia, johon olisi voinut sopimusta solmittaessa tutustua. Papereissa oli kuitenkin maininta vastuuvakuutuksesta, mikä antoi aiheen olettaa, että kaikki asiat olivat kunnossa. Valituksen mukaan yhtiön edustaja oli vielä todennut, ett vakuutus korvaa kaiken.

Edellä mainituin perustein HM Ky vaatii edelleen korvattavaksi vahingonkorvausneuvotteluissa 12.9.2012 sovitun 10.000 euroa ja sen lisäksi 1.000 euroa HM Ky:lle aiheutuneista erinäisistä asiantuntija- ja neuvottelukuluista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö kiistää HM Ky:n väitteen siitä, että kohteelle olisi myyty vääränlainen vakuutus. Vastineen mukaan kotivakuutuksen myöntämistä yritykselle ei ole millään tavoin rajattu pois, vaan vakuutuksen kohde on myöntämisessä määräävä tekijä. Nyt käsillä olevassa tapauksessa kohde on ollut tavallinen omakotitalo, jolloin kotivakuutus on ollut oikea ratkaisu. Jotta käsillä olevan kaltainen rakennusvirhe olisi tullut vakuutuksesta korvattavaksi, olisi kohteella tullut olla rakennusvirhevakuutus. Vastineen mukaan sellaista vakuutusta ei kuitenkaan olisi ollut edes mahdollista myydä kyseiselle kohteelle sen koon vuoksi ja siksi, että sille oli jo tehty perustukset.

Edellä selostetuin mukaisesti vakuutusyhtiö pitää edelleen antamaansa korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainkohdat

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin..

Tietoja ei tarvitse antaa, jos vakuutuksen hakija ei halua tietoja tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta.

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinko, joka on aiheutunut rakennukselle sen rikkouduttua suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheen johdosta.

Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä vakuutuksen voimassaoloaikana toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on Suomen voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa ja todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana.

Ehtojen kohdassa 4.2.3 todetaan niin ikään, ettei vastuuvakuutuksesta korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa on tai oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun valmistettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä.

Ehtokohdan 4.2.9 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka vakuutettu aiheuttaa työtehtävässä toisen palveluksessa taikka itsenäisessä ammatti- elinkeino tai ansiotoiminnassa.

Ratkaisusuositus

Käsillä olevassa tapauksessa on kysymys siitä, tuleeko HM Ky:n rakentamassa omakotitalossa havaitusta rakennusvirheestä aiheutunut vahinko korvata rakennukselle rakentamisen ajaksi otetun kotivakuutuksen vastuuvakuutuksesta.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksen esinevakuutusosasta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle sen rikkouduttua suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheen johdosta. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahinko on aiheutunut rakennusvirheen aiheuttamasta kosteusvauriosta. Näin ollen vahinko ei tule korvattavaksi vakuutuksen esinevakuutusosasta.

Vastuuvakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä vakuutuksen voimassaoloaikana toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on Suomen voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa ja todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa on tai oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun valmistettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä. Korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu myös sellainen vahinko, jonka vakuutettu aiheuttaa työtehtävässä toisen palveluksessa taikka itsenäisessä ammatti- elinkeino tai ansiotoiminnassa.

Lautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan vakuutussopimus oli tehty 12.9.2003, kun rakentamista oli aloitettu. Sopimus irtisanottiin päättyväksi 29.2.2004. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahinko on siis havaittu vakuutuksen päättymisen jälkeen. Lisäksi vahinko on aiheutettu itsenäisessä elinkeinotoiminnassa kohteelle, joka on ollut vakuutetun valmistettavana. Näin ollen vahinko ei tulisi korvattavaksi myöskään vastuuvakuutuksen perusteella.

HM Ky on valituksessaan esittänyt väitteen, että sille on vakuutusta otettaessa myyty vääränlainen vakuutus. HM Ky on kertonut pyytäneensä yhtiön edustajaa tekemään sellaisen vakuutuksen, joka kattaa kaikki rakentamistyöstä mahdollisesti rakennusaikana tai sen jälkeen aiheutuvat vahingot. Vakuutusyhtiö on kiistänyt, että kohteelle olisi myyty väärä vakuutus. Yhtiö toteaa, että kun kyseinen kohde oli tavallinen omakotitalo, oli kotivakuutus sopiva. Niin ikään yhtiö toteaa, että käsillä olevan kaltaisen vahingon korvaaminen olisi edellyttänyt rakennusvirhevakuutusta, jonka myöntäminen tälle kohteelle ei olisi ollut edes mahdollista. Vakuutussopimuksen tehnyt myyntineuvottelija on selvityksessään todennut, että HM Ky halusi kohteelle täysarvovakuutuksen, joka kattaisi myös mahdolliset rikkoutumisvahingot. Lisäksi hän toteaa, että myyntikeskustelun aikana ei puhuttu sanallakaan rakennusvirhevakuutuksesta. Myyntineuvottelija katsoo tehneensä kohteelle juuri sellaisen vakuutuksen, jonka asiakas oli halunnut ja joka oli myös kohteelle sopiva.

Vakuutussopimuslain mukaan ennen vakuutuksen solmimista vakuutusyhtiön on annettava tietoja vakuutusturvan olennaisista rajoituksista. Hallituksen esityksessä vakuutussopimuslaiksi on todettu 5 §:n osalta, että vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta.

Vakuutuksenantajalle säädetyn tiedonantovelvollisuuden täyttämistapaa ei ole vakuutussopimuslaissa lähemmin määritelty. Hallituksen esityksen mukaan se riippuu yksittäistapauksessa vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi ei riitä pelkästään vakiovakuutusehtojen luovuttaminen vakuutusta hakevalle, vaikka henkilökohtaista suullista tiedottamista ei edellytetäkään. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei kuitenkaan riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille 5 §:n 1 momentissa edellytetyt tiedot. Vakuutuksenantajan on kuitenkin huolehdittava siitä, että tiedot annetaan hakijalle ennen sopimuksen päättämistä. Lautakunta toteaa, että näyttövelvollisuus tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä kuuluu vakuutuksenantajalle.

Lautakunta katsoo, että nyt tarkasteltavat ehtokohdat ovat olleet sellaisia vakuutusturvan olennaisia rajoituksia, joista vakuutusyhtiön olisi tullut antaa vakuutuksenhakijalle tietoa tämän vakuutustarpeen arvioimiseksi. Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan asiakas on 15.9.2003 vakuutushakemuksessa allekirjoituksellaan vahvistanut vastaanottaneensa vakuutuksen tuoteselosteen. Vakuutusyhtiön antaman tiedon mukaan vakuutuksen ensimmäinen tuoteseloste on tullut voimaan kuitenkin vasta 1.1.2004. Yhtiön antaman tiedon mukaan vakuutuksenottajalle on annettu vakuutussopimuksen vakioehdot. Vakuutuslautakunta pitää siten selvitettynä, ettei HM Ky:lle ole annettu vakuutuksen tuoteselostetta, vaikka vakuutushakemuksessa on näin todettu. Lautakunta katsoo, ettei vakuutussopimuksen tehneen myyntineuvottelijan kertomuksesta myöskään ilmene, että edellä mainituista korvausrajoituksista olisi keskusteltu ennen vakuutussopimuksen solmimista.

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo tapauksessa jäävän näyttämättä, että vakuutusyhtiö olisi täyttänyt vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen solmimista. Kun vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimuksen on tällaisessa tilanteessa katsottava olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli ollut aihetta käsittää, lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi esittämillään perusteilla evätä korvausta.

Tämän ratkaisun antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Korpiola ja Rusanen sekä varajäsen Pesonen. Sihteerinä toimi Hanén.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia